Yhdysvaltain ensimmäinen nainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yhdysvaltain ensimmäinen nainen
(First Lady of the United States)
Melania Trump Official Portrait.jpg
Nykyinen
Virka-asunto Valkoinen talo
Perustettu 30. huhtikuuta 1789
Ensimmäinen Martha Washington
Kotisivut First Lady
Viisi ensimmäistä naista Dallasissa huhtikuussa 2013. Vasemmalta oikealle: Michelle Obama, Laura Bush, Hillary Clinton, Barbara Bush ja Rosalynn Carter.

Yhdysvaltain ensimmäinen nainen on Yhdysvaltain presidentin vaimo. Hän toimii Valkoisen talon johtajana (engl. manager) sekä siellä järjestettyjen vastaanottojen, juhlien ja virallisten illallisten emäntänä. Hänen odotetaan nykyisin myös toimivan miehensä hallinnon edustajana yhteiskunnallisissa asioissa. Hänellä ei kuitenkaan ole virallista asemaa, eikä hän saa palkkaa.[1]

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimitystä ”ensimmäinen nainen” (engl. First Lady) alettiin käyttää Yhdysvalloissa sisällissodan jälkeen, ensimmäisenä Julia Grantista. Aiemmin presidentin vaimosta käytettiin muita nimityksiä, kuten Lady Washington, Rouva Presidentti, presidentitär (presidentress) sekä tasavallan kuningatar tai demokraattinen kuningatar.[1]

Asema ja historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain ensimmäisten presidenttien vaimot olivat vielä näkymättömiä maan politiikassa.[2] Ensimmäisen naisen rooli muuttui aiempaa näkyvämmäksi ja poliittisesti merkittävämmäksi 1900-luvun alussa.[1] Edith Roosevelt oli miehensä Theodore Rooseveltin (presidenttinä 1901–1909) neuvonantaja. Hän oli myös ensimmäinen, joka palkkasi itselleen omaa henkilökuntaa. Edith Wilson toimi käytännössä jonkin aikaa maan johtajana miehensä Woodrow Wilsonin saatua sairauskohtauksen 1919. Eleanor Roosevelt määritteli ensimmäisen naisen roolin uudelleen vuosina 1933–1945: hän antoi haastatteluja, piti lehdistötilaisuuksia ja ajoi poliittisia tavoitteitaan monella alueella.[2] Jacqueline Kennedy nousi ihailluksi tyyli-ikoniksi 1960-luvun alussa.[3] Lady Bird Johnson, Betty Ford, Rosalynn Carter ja Hillary Clinton olivat yhteiskunnallisesti aktiivisia ensimmäisiä naisia, ja etenkin Carter ja Clinton myös poliittisesti aktiivisia ja vaikutusvaltaisia.[4] Hillary Clinton on ensimmäinen Yhdysvaltain ensimmäisistä naisista, joka on valittu poliittiseen virkaan, kun hänet valittiin New Yorkin senaattoriksi 2000. Hän toimi Yhdysvaltain ulkoministerinä vuosina 2009–2012, ja hän on pyrkinyt kahdesti presidentiksi.[5]

Elossa olevat entiset ensimmäiset naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nelson, Michael (toim.): Congressional Quarterly's Guide to the Presidency, Volume II. Washington, D. C.: Congressional Quarterly, 1996. ISBN 1-56802-018-x.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Robertson, Stephen L. (kirjassa Guide to the Presidency, 1996), s. 1009.
  2. a b Robertson, Stephen L. (kirjassa Guide to the Presidency, 1996), s. 1010–1011.
  3. Robertson, Stephen L. (kirjassa Guide to the Presidency, 1996), s. 1012.
  4. Robertson, Stephen L. (kirjassa Guide to the Presidency, 1996), s. 1013–1014.
  5. Carl Anthony: First Ladies Who Held Public Office National First Ladies' Library. 22.10.2015. Viitattu 8.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]