Yaot (Aasia)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee etnistä ryhmää Aasiassa. Yaot ovat myös erillinen etninen ryhmä Afrikassa.
Yaot
Merkittävät asuinalueet
Kiinanoin 2,4 miljoonaa
Guangxi
Hunan
Guangdong
Jiangxi
Guizhou
Yunnan
Hainan
Vietnamin lippu Vietnam
Laos
Thaimaan lippu Thaimaa
Kielet yaokielet
Uskonnot taolaisuus

Yaot tai yaout ovat yksi Kiinan virallisesti tunnustamista 55:stä vähemmistökansallisuudesta. Heitä on arviolta noin 2,4 miljoonaa ja suurin osa heistä asuu Guangxin provinssissa. Pienempiä ryhmiä löytyy myös Hunanista, Guangdongista, Jiangxissa, Guizhoussa ja Yunnanissa. Hainanin saarella asuvia yaoita kutsutaan usein virheellisesti miaoiksi. Kiinan ulkopuolella yaoita asuu myös Vietnamissa, Laosissa ja Thaimaassa. Yaot puhuvat yaokieliä, joihin kuuluu useita eri toisistaan eroavia kieliä. Yaot tunnetaan myös arviolta 300:lla muulla nimellä, joita ovat muun muassa lu mien, kim mien, kim mun, lingnan yao, man ja yu mien. Yaoiden asema yhtenä etnisenä ryhmänä on ollut kiistanalainen, ja jotkut jakavatkin heidän alaryhmänsä erillisiksi etnisiksi ryhmikseen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yaoiden taoistinen maalaus.

Yaoiden perimätiedon mukaan he polveutuvat viisivärisestä koirasta nimeltä P'an Hu, joka toi Kiinan keisarille hänen poliittisen kilpailijansa irtileikatun pään tehden näin vaivalloisen sotilaallisen hyökkäyksen tarpeettomaksi. Kiinalaisten historioitsijoiden ja arkeologien mukaan yaot muodostuivat kuitenkin Tang-dynastian valtakaudella han-kiinalaisten, zhuangien, dongien ja miaojen sekoittuessa keskenään. Han-dynastian ajan virkamiehet kutsuivat heitä nimellä Mo Yao.[1] Nimityksellä tarkoitettiin alun perin sitä, että yaot oli vapautettu veroista, joita kerättiin han-kiinalaisilta siirtolaisilta[2]. Myöhemmin yaot ottivat yao-etonyymin itsestään.[1] Osa yaoista pakeni kiinalaisvallan alta Vietnamin pohjoisosiin, Laosiin ja Thaimaan Nanin ja Chiang Rain provinsseihin.[3]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yaonainen Vietnamissa vuonna 1993.

Yaokielet koostuvat kolmesta eri pääkielestä. Niistä myen on suurin, ja sitä puhuu noin 44 prosenttia yaoista. Punua puhuu noin kolmannes yaoista. Jotkut kielitieteilijät pitävät sitä miaon sukulaiskielenä. Noin 25 000 yaota puhuu lakkayan kieltä, jonka jotkut kielitieteilijät lukevat tiibetiläisiin kieliin. Kielet voidaan edelleen jakaa eri murteisiin, joiden puhujat eivät aina edes ymmärrä toisiaan. Noin viidennes yaoista osaa myös muita kieliä, kuten zhuangia, dongia, miaoa tai kiinaa.[1]

Yaot ovat olleet jo pitkään paikalleen asettuneita viljelijöitä. Viljeltyihin kasveihin ja viljelytapoihin vaikuttivat suuresti yaoiden zhuangi- ja han-kiinalaiset naapurit. Paikoittain myös metsänhoito, metsästys ja keräily ovat toimineet pääelinkeinoina. Osa yaoista harjoitti kaskiviljelystä nykypäiviin saakka. Yaot jakaantuvat isä-linjaisiin klaaneihin, jotka voidaan edelleen jakaa pienempiin perimmyyden kautta määräytyviin yksiköihin. Yaoiden uskontoon on vaikuttanut eniten han-kiinalaisten taoismi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 373-375. Greenwood Press, 1998. ISBN 0–313–28853–4. (englanniksi)
  2. a b Paul Friedrich, Norma Diamond: Encyclopedia of World Cultures - Volume VI, s. 466-468. G.K. Hall & Company, 1994. ISBN 0-8161-1810-8. (englanniksi)
  3. Paul Hockings: Encyclopedia of World Cultures - v. 5. East and Southeast Asia, s. 291-293. G.K. Hall & Company, 1993. (englanniksi)