Xuande
Xuande 明宣宗 | |
---|---|
Kiinan keisari | |
Valtakausi | 27. heinäkuuta 1425 – 31. tammikuuta 1435 |
Edeltäjä | Hongxi |
Seuraaja | Zhengtong |
Syntynyt |
16. maaliskuuta 1399 Peking, Kiina |
Kuollut |
31. tammikuuta 1435 (35 vuotta) Peking, Kiina |
Suku | Zhu |
Isä | Hongxi |
Äiti | Zhang |
Keisari Xuande (kiin. 宣德帝, p Xuāndédì; 16. maaliskuuta 1399[1] – 31. tammikuuta 1435), alkuperäiseltä nimeltään Zhu Zhanji (朱瞻基), oli Kiinan Ming-dynastian viides keisari, joka hallitsi vuosina 1425–1435. Nimi Xuande merkitsee hyveen julistusta.
Keisari Xuande tuli tunnetuksi myös taidemaalarina.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Xuande oli keisari Hongxin ja keisarinna Cheng Xiao Zhaon vanhin poika. Xuande piti kirjallisuudesta ja runoudesta. Vaikka hän yhä piti Pekingiä kaikissa virallisissa asiakirjoissa toissijaisena pääkaupunkina, hän asui siellä ja hallitsi sieltä käsin samaan tapaan kuin isoisänsä, keisari Yongle.
Xuande antoi Zheng Hen johtaa seitsemättä ja viimeistä merellistä tutkimusmatkaansa.
Xuanden setä Zhu Gaoxu, Hanin prinssi, oli ollut Yonglen suosiossa sotilaallisen menestyksensä vuoksi, mutta hän ei totellut keisarin käskyjä ja vuonna 1417 hänet karkotettiin Le'anin pienelle läänitysalueelle Shandongiin. Kun Zhu Gaoxu kapinoi, uusi keisari Xuande hyökkäsi häntä vastaan 20 000 sotilaan voimin. Pian sen jälkeen Zhu Gaoxu antautui. Hän joutui tavallisen kansalaisen asemaan ja kuoli kidutuksiin. Kuusisataa kapinoivaa virkamiestä teloitettiin ja 2 200 karkotettiin. Keisari ei aluksi halunnut teloittaa setäänsä, mutta myöhemmät tapahtumat raivostuttivat hänet siinä määrin, että Zhu Gaoxu teloitettiin tulella kiduttamalla. Myös hänen kaikki poikansa teloitettiin. On hyvin todennäköistä, että Zhu Gaoxun julkeus, jota monet historioitsijat ovat yksityiskohtaisesti kuvailleet, loukkasi keisaria. Erään teorian mukaan Zhu Gaoxu tahallaan sai keisarin kompastumaan, kun tämä oli tulossa vierailulle.
Keisari Xuande halusi vetää sotajoukkonsa pois Annamista, mutta muutamat hänen neuvonantajistaan olivat toista mieltä. Sen jälkeen, kun kiinalaiset varuskunnat joutuivat kärsimään raskaita tappioita, keisari lähetti alueelle Liu Shengin sotajoukkojen kanssa. Annamilaiset voittivat Liu Shengin, joka vuonna 1427 menetti 70 000 miestä. Kiinalaiset vetäytyivät alueelta ja Xuande lopulta tunnusti Annamin itsenäisyyden. Pohjoisessa Xuande vuonna 1428 tutki rajaa ratsuväen 3000 eskadroonan avulla, ja pystyu kostamaan mongolien hyökkäyksen. Kiinalaiset antoivat Aruhgtain itämongolien sotia läntisiä Toghon oirattiheimoja vastaan. Peking sai vuosittain hevosia Arughtailta, jonka oiratilaiset kuitenkin voittivat vuonna 1431 ja surmasivat vuonna 1434, kun Toghon valtasi Itä-Mongolian. Ming-hovi ylläpiti sen jälkeen ystävällisiä suhteita Oiratin kanssa. Kiinan diplomaattisuhteita Japanin kanssa parannettiin vuonna 1432. Suhteet Koreaan olivat yleensä hyvät, paitsi milloin korealaiset loukkaantuivat siitä, että joutuivat ajoittain lähettämään neitoja Ming-hovin haaremiin.
Eunukkien salainen neuvosto vahvisti keskitettyä valtaa valvomalla salaista poliisia, ja heidän vaikutusvaltansa alkoi kasvaa. Vuonna 1428 korkea virkamies Liu Guan tuomittiin pakkotyöhän, ja hänen tilalleen nimitettiin lahjomaton Gu Zuo (k. 1446), joka erotti 43 Pekingin ja Nankingin sensoraattien jäsentä heidän epäpätevyytensä vuoksi. Osa heistä alennettiin arvossa, vangittiin tai karkotettiin, mutta ketään ei teloitettu. Heidän tilalleen nimitetyt uudet virkamiehet asetettiin koeajalle, kun sensoraatti teki selvityksen koko Ming-hallinnosta, myös sotilaallisesta. Samana vuonna keisari uudisti sotaväenottoa ja karkureita koskevat säännökset. Kuitenkin perinnöllinen sotilassääty pysyi tehottomana ja kärsi edelleen huonosta moraalista. Suuri eriarvoisuus veronmaksussa oli edellisen 40 vuoden aikana saanut monet maanviljelijät joillakin alueilla hylkäämään tilansa edellisten 40 vuoden aikana. Vuonna 1430 Xuande alensi veroja kaikilla keisarikunnan alueilla ja lähetti "kiertäviä rauhoittajia" koordinoimaan maakuntien hallintoa ja valvomaan sotilasjohtajia. He yrittivät hävittää veronkerääjien harjoittamat laittomuudet ja korruption. Keisari määräsi usein uusintaoikeudenkäyntejä, jotka palauttivat vapauden tuhansille syyttömille. Xuande kuoli sairauteen hallittuaan kymmenen vuotta.
Xuande hallitsi huomattavan rauhallisena aikana, jolloin ei ollut mainittavia ulkoisia tai sisäisiä ongelmia. Myöhemmät historioitsijat ovat pitäneet hänen hallitsijakauttaan Ming-dynastian kulta-aikana.
Keisari taiteilijana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keisari Xuande tunnettiin monitaitoisena taidemaalarina, joka maalasi taitavasti varsinkin eläimiä. Joitakin hänen taideteoksiaan säilytetään Kansallisessa palatsimuseossa Taipeissa sekä Arthur M. Sacklerin museossa, joka on osa Harvardin taidemuseoita Massachusettsin Cambridgessä. Robert D. Mowry, kiinalaisen taiteen kuraattori Arthur M. Sacklerin museossa, kuvaili häntä "ainoaksi Ming-keisariksi, joka osoitti todellista taiteellista lahjakkuutta ja mielenkiintoa taiteeseen".[2]
Xuande taiteessa kuvattuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Xuande kuvattiin omana aikoinaan hovin muotokuvissa ja myös muissa taidemuseoissa. Esimerkiksi oheisessa panoraamamaalauksessa keisari Xuande on kuvattuna oikealla ratsastamassa mustalla hevosella kypärä päässään. Erotukseksi ympärillä olevista henkivartijoista hänet on maalattu suhteettoman suureksi.
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Isä
- Keisari Hongxi
- Äiti
- Keisarinna Cheng Xiao Zhao
Puolisot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keisarinna Gong Rang Zhang (恭讓章皇后), oma nimi Hu Shanxiang (胡善祥) (kuollut 1443), prinsessa Shunden tytär, avioitui keisari Xuanden kanssa 1417, mutta erosi 1428
- Keisarinna Xiao Gong Zhang (孝恭章皇后), alkuperäinen sukunimi Sun (孫) (kuollut syys-lokakuussa 1462), *Keisarinna Dowager Xiao Yi (孝翼太后), alkuperäinen sukunimi Wu (吳) (kuollut joulukuussa 1461)
- Keisarillinen jalkavaimo Guo Ai (嬪郭愛), alkuperäinen nimi Guo Ai (郭愛), arvonimi Shanli (善理) (kuollut 1435), haudattu keisari Xuanden hautaan
- Noble Duan Jing (端靜貴妃), alkuperäinen sukunimi He (何), haudattu keisari Xuanden hautaan
- Chun Jing Xian (純靜賢妃), alkuperäinen sukunimi Zhao (趙), haudattu keisari Xuanden hautaan
- Zhen Shun Hui (貞順惠妃), alkuperäinen sukunimi Wu (吳), haudattu keisari Xuanden hautaan
- Zhuang Jing Shu (莊靜淑妃), alkuperäinen sukunimi Jiao (焦), haudattu keisari Xuanden hautaan
- Zhuang Shun Jing (莊順敬妃), alkuperäinen sukunimi Cao (曹), haudattu keisari Xuanden hautaan
- Zhen Hui Shun (貞惠順妃), alkuperäinen sukunimi Xu (徐), haudattu keisari Xuanden hautaan
- Gong Ding Li (恭定麗妃), alkuperäinen sukunimi Yuan (袁), haudattu keisari Xuanden hautaan
- Zhen Jing Shu (貞靜淑妃), alkuperäinen sukunimi Zhu (諸), haudattu keisari Xuanden hautaan
- Gong Shun Chong (恭順充妃), alkuperäinen sukunimi Li (李), haudattu keisari Xuanden hautaan
- Su Xi Cheng (肅僖成妃), alkuperäinen sukunimi He (何), haudattu keisari Xuanden hautaan
- Gong Yi Hui (恭懿惠妃), alkuperäinen sukunimi Zhao (趙)
- Shu (淑妃), alkuperäinen sukunimi Liu (劉)
Pojat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järjestysluku | Alkuperäinen nimi | Hallitsijanimi | Syntynyt | Kuollut | Äiti | Puoliso |
---|---|---|---|---|---|---|
1 | Zhu Qizhen 朱祁鎮 |
Keisari Zhengtong (7. helmikuuta 1435 – 1. syyskuuta 1449) Keisari Tianshun 11. helmikuuta 1457 – 23. helmikuuta 1464 |
29. marraskuuta 1427 | 23. helmikuuta 1464 | Keisarinna Xiao Gong Zhang | Keisarinna Xiao Zhuang Rui Keisarinna Xiao Su 19 jalkavaimoa |
2 | Zhu Qiyu 朱祁鈺 |
Keisari Jingtai | 21. syyskuuta 1428 | 14. maaliskuuta 1457 | Leskikeisarinna Xiao Yi | Keisarinna Xiao Yuan Jing Keisarinna Su Xiao 2 jalkavaimoa |
Tyttäret
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järjestysluku | Arvonimi | Nimi | Syntynyt | Kuollut | Avioitumispäivä | Puoliso | Äiti | Notes |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | Prinsessa Shunde 順德公主 |
alkuperäinen sukunimi: Zhu (朱) (omaa nimeä ei tunneta) |
1420 | 1443 | 1437 | Shi Jing 石璟 |
Keisarinna Gong Rang Zhang | |
2 | Prinsessa Yongqing 永清公主 |
alkuperäinen sukunimi: Zhu (朱) (omaa nimeä ei tunneta) |
? | 1433 | kuollut naimattomana | |||
3 | Prinsessa Changde 常德公主 |
alkuperäinen sukunimi: Zhu (朱) (omaa nimeä ei tunneta) |
1424 | 1470 | 1440 | Xue Huan 薛桓 |
Keisarinna Xiao Gong Zhang |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Frederick W. Mote, Denis C. Twitchett: The Cambridge History of China, Vol 7 – The Ming Dynasty 1368–1644, Part 1, s. 285–304. Cambridge University Press, 1988. ISBN ISBN 978-0-521-24332-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 《宣宗章皇帝實錄》. “仁宗昭皇帝嫡長子,母今太皇太后,以己卯歲二月九日生上於北京。”
- ↑ Imperial Salukis: Speedy hounds, portrayed by a Chinese emperor. Harvard Magazine, toukokuu 2007. Artikkelin verkkoversio.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Edward Dreyer: Early Ming China (1982)
- Charles Hucker: Chinese Government in Ming Times (1969)
Edeltäjä: Hongxi |
Kiinan keisari 1425–1435 |
Seuraaja: Zhengtong |
|