Xserve
Xserve on Applen palvelinkäyttöön suunniteltujen tietokoneiden sarja. Xserve-sarjan mallit ja lisälaitteet ovat U-räkkiyhteensopivia. Sarjan ensimmäinen malli julkaistiin vuonna 2002, viisi vuotta Applen edellisen palvelinmalliston Apple Network Serverin lakkauttamisen jälkeen. Nykyinen malli toimii kahdella neliytimisellä Xeon-suorittimella. Xserve-palvelimia käytetään tiedostopalvelimina, verkkopalvelimina ja suurta laskentatehoa vaativiin toimiin palvelinten klusteroimisen avulla. Apple toimittaa erityisesti klusterointitarkoituksiin tarkoitettuja Xserve Cluster Node -yksikköjä, jotka vastaavat normaalia Xserve-palvelinta, mutta eivät sisällä näytönohjainta eikä optista asemaa. Palvelimen tallennuskapasiteettia voi nostaa liittämällä siihen Xserve RAID -yksiköitä. Kaikki Xserve-palvelimet ovat kooltaan 1U.
5. marraskuuta 2010 Apple ilmoitti lopettavansa Xserve-tuoteryhmän tuotannon vuoden 2011 tammikuun loppuun mennessä. Korvaavaksi vaihtoehdoksi suositellaan Mac Pro -tietokoneita.[1]
Xserve G4
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen Xserve-palvelin julkaistiin 14. toukokuuta 2002. Palvelimessa oli yksi tai kaksi 1 GHz:n PowerPC G4 -suoritinta ja se tuki DDR SDRAM PC-2100 -muistia 2 Gt:n saakka. Toinen kahdesta 64-bittisestä, 66 MHz:n PCI-korttipaikasta ja AGP-väylä oli peruskokoonpanossa varattu ylimääräisen gigabitin verkkokortin ja ATI Rage -näytönohjaimen käyttöön. Laitteeseen mahtui neljä UATA/100-kiintolevyä ja siinä oli kelkkatoiminen CD-ROM-asema. Liitäntöinä toimivat kolme FireWire 400 -porttia, kaksi USB 1.1 -liitäntää, RS-232-portti ja yksi, sisäänrakennetun gigabitin verkkokortin RJ-45-liitäntä.
Palvelinta myytiin kahtena kokoonpanona: yksisuorittiminen 256 Mt:n muistilla varustettu maksoi 2 999 dollaria, kaksisuorittiminen 512 Mt:n muistilla varustettu maksoi 3 999 dollaria. Molemmissa malleissa oli 60 Gt:n kiintolevy ja mukana toimitettiin Mac OS X 10.2 "Jaguar" Server -käyttöjärjestelmä.
10. helmikuuta 2003 mallistoa päivitettiin. Uusissa koneissa oli yksi tai kaksi 1,33 GHz:n suoritinta, kaksi FireWire 800 -liitäntää, DDR SDRAM PC-2700 -keskusmuisti ja UATA/133-kiintolevypaikat. Kelkallinen CD-ROM-asema vaihdettiin kelkattomaan. Samalla julkaistiin myös Xserve Cluster Node ja myöhemmin Xserve RAID -lisämoduulit, jotka laajensivat Xserve-palvelinten käyttömahdollisuuksia.
Xserve G5
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uudelleensuunniteltu Xserve G5-palvelin julkaistiin 6. tammikuuta 2004 ja se käytti yhtä tai kahta 64-bittistä 2 GHz:n PowerPC 970 -suoritinta. PC-3200-tyypin keskusmuistia tuettiin 8 Gt:een saakka. Liitettävyys toteutettiin yhdellä etupaneelissa sijaitsevalla FireWire 400 ja kahdella takapaneelin FireWire 800 -porteilla sekä kahdella USB 2.0, yhdellä RS-232 ja kahdella gigabitin Ethernet-liitännöillä. Koneen sisältä löytyi 64-bittiset, 133 MHz:n ja 100 MHz:n nopeudella toimivat PCI-X-korttipaikat. Etupaneeli ja kelkaton CD-ROM-asema lainattiin edellisestä Xserve G4 -mallista. DVD-ROM/CD-RW-asema oli hankittavana lisävarusteena. Alun perin suunnitelluista neljästä SATA-kiintolevypaikoista toteutettiin vain kolme, sillä neljättä tarvittiin järjestämään jäähdytyksen vaatima ilmanvaihto.
Saatavilla oli kaksi kokoonpanoa: yksisuorittiminen, 512 Mt:n keskusmuistilla varustettu malli maksoi 2 999 dollaria ja kaksiprosessorinen 1 Gt:n muistilla 3 999 dollaria. 3. tammikuuta 2005 kaksiytimiset Xserve G5 -mallit päivitettiin käyttämään 2,3 GHz:n suorittimia.
Intel Xserve
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Intel-pohjaiset Xserverit julkaistiin 7. elokuuta 2006. Ne käyttävät 2 GHz, 2,66 GHz tai 3 GHz -nopeuksisia Intel Xeon "Woodcrest" -suorittimia, FB-DIMM DDR2 -tyyppistä keskusmuistia, ATI Radeon X1300 -näytönohjaimia ja sisältävät kiintolevytilaa enintään 2,25 Tt.
Lisälaitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Xserve Cluster Node
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
10. helmikuuta 2003 Apple julkaisi Xserve G4 -palvelimen rinnalle asennettavan, edullisemman version samasta palvelimesta. Laitteiden avulla rakennetaan useita palvelintietokoneita sisältävä klusteri, jonka laskentateho on moninkertainen sen sisältämiin laskentayksikköihin verrattuna. Ensimmäinen Xserve Cluster Node sisälsi kaksi 1,33 GHz:n suoritinta ja yhden kovalevypaikan, eikä siinä ollut optista asemaa, näytönohjainta eikä verkkokorttia. Xserve G5:n julkaisun yhteydessä julkaistiin uusi klusteriyksikkö, jossa oli kaksi G5-suoritinta. Molemmat mallit maksoivat 2999 dollaria.
Xserve RAID
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Xserve RAID on RAID-tekniikkaa tukeva 3U-kokoinen kiintolevy-yksikkö, joka voidaan liittää Xserve-palvelimeen. Laitteeseen voidaan sijoittaa enintään 14 UATA-kiintolevyä. 500 GT:n kiintolevyillä täytetyn Xserve RAID -yksikön tallennuskapasiteetti on 7 teratavua. Yksikössä on kaksi RAID-ohjainta, joista kumpikin ohjaa itsenäisesti seitsemää kiintolevyä. Laitteessa on molemmille ohjaimille yhteinen jäähdytys- ja virransyöttöjärjestelmä sekä kaksi valokuituliitäntää tiedonsiirtoa, 10/100 Ethernet -liitäntä ylläpitoa ja sarjaportti UPS-liitäntää varten.
Järjestelmä toimii alustariippumattomasti ja sitä voidaan käyttää myös ilman Xserve-palvelinta. Laitteen mukana toimitetaan Java-pohjaiset ylläpitotyökalut, joilla laitetta voidaan käyttää kasvattamaan esimerkiksi Solaris-, Windows tai Linux-pohjaisten palvelinten tai videotyöasemien[2] tallennuskapasiteettia.
Xserve RAID julkaistiin 2. huhtikuuta 2003. Laajuudesta ja lisävarusteista riippuen yksiköiden hinnat vaihtelevatmilloin? 5 999 ja 12 999 dollarin välillä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- System X - Virginian yliopiston supertietokoneprojekti
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Apple vaihtaa Xserven Mac Pron palvelinversioon. Luettu 31.12.2010.
- ↑ Lucas Mearian, South Park makers turn to Apple for new storage setup, MacWorld (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi). Luettu 2. lokakuuta 2006.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Xserve Wikimedia Commonsissa
