Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 75

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Syntymäajat ja lähteet

Muistaako joku, onko jossain jotain sovittu tai keskusteltu siitä, vaaditaanko henkilöiden syntymä- ja kuolinpäiville lähde? Käytännössä niitä näköjään aika paljon merkitään ilman lähdemerkintää, eli jos joku keksii lisätä N.N:lle syntymäpäiväksi (vaikka omasta päästään) 19. kesäkuuta, niin sen annetaan olla, ellei joku satu suorastaan tietämään päiväystä vääräksi. Kas kun tietohan voi olla vaikka oikeakin. Jos joku toinen sitten muuttaa päiväksi vaikka 19. heinäkuuta, niin ikään perustelematta muutosta lähdemerkinnällä tai muutenkaan, niin senkin annetaan olla – kas uusi tietohan voi olla vaikka oikeakin, joten se sopii hyvin tietosanakirjaan. Mutta näinkö sen on siis yhteisönkin mielestä tarkoitus mennä? Jos ei, onko jossain kirjattu tarkemmin asiasta jotain? --Jmk 15. lokakuuta 2011 kello 13.24 (EEST)

Kyllä noille nähdäkseni nykyään on vaadittu, ja lähteettömiä on poistettu. Viimeksi aiheesta keskusteltiin heinäkuussa: Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta)/Arkisto 8#Syntymäajan lähteistäminen --Ryhanen 15. lokakuuta 2011 kello 14.48 (EEST)

Ookei, jos linja on nykyään se, että vaaditaan, niin sitten voidaan huoletta poistaa esim. Kaarle Krohnilta lähteetön syntymä kuolinaika (ollut vaihtelevasti kesäkuu tai heinäkuu, lähdepyyntö roikkunut 5 kk, ei mitään reaktiota). Halusin vain tarkistaa mikä on nykyinen linjaus, välillä kun on ollut kovastikin pinnalla sellaista henkeä, että ei saa poistaa lähteetöntäkään (vaikka käytännöt sanovatkin että saa). --Jmk 15. lokakuuta 2011 kello 15.44 (EEST)

Jos tieto on lähteetön, lähdepyyntö ollut jo pidemmän aikaa ja tietoa vaihdellaan edestakaisin, niin kyllä tieto silloin kannattaa poistaa, oli kyseessä syntymä/kuolinaika tai ihan mitä tahansa. --Otrfan 15. lokakuuta 2011 kello 15.49 (EEST)

Jotta päästään siihen, että lähdepyyntö on ollut pidemmän aikaa, pitää ensin jonkun panna se lähdepyyntö – välillä on ollut epäselvää, saako sitäkään tehdä. --Jmk 15. lokakuuta 2011 kello 16.05 (EEST)

Näkökulmia asioihin riittää, mutta jos esim. tietoa muutellaan jatkuvasti, niin pakkohan sitä on joko laittaa lähdepyyntö tai poistaa tieto. Tuskinpa tuosta suurta erimielisyyttä on. --Otrfan 15. lokakuuta 2011 kello 16.09 (EEST)

No jos sinulla on joku selvä peruste sille, miksi tieto voi olla virheellinen niin senkus poistat ja perustelet yhteenvedossa miksi poistit. Esimerkiksi jos syntymä-/kuolinaikoja venkslataan ees taas eikä ole mahdollista selvittää kumpi on oikea niin senkus poistat. --Zache 15. lokakuuta 2011 kello 22.08 (EEST)

Eiköhän se lähteettömyys riitä syyksi (varsinkin, jos on pyydetty lähdettä eikä sitä ole löytynyt). Olisi aika kohtuutonta vaatia, että tiedot pitäisi erityisesti perustella virheellisiksi ennen kuin niitä saa poistaa, jos ei tietojen tai "tietojen" lisääjältäkään edellytetä mitään perusteluita. --Jmk 15. lokakuuta 2011 kello 22.11 (EEST)

No olen melko varma että siitä tulee sanomista jos esim alat massapoistamaan kuolinaikoja pelkästään sillä perusteella, että ne ovat lähteettömiä. --Zache 15. lokakuuta 2011 kello 22.22 (EEST)

Eiköhän siitäkin tule sanomista, jos sinä esim alat palauttelemaan poistettuja kuolinaikoja pelkästään sillä perusteella, että poistaja ei ole erikseen todistanut niitä vääriksi. --Jmk 15. lokakuuta 2011 kello 22.28 (EEST)

Lähteettömät syntymä- ja kuolinajat kannattaa aina poistaa - etenkin jos kyse on elävästä henkilöstä. –Makele-90 15. lokakuuta 2011 kello 23.34 (EEST)

Eläviltä henkilöiltä voisi poistaa lähteellisetkin kuolinajat. --Otrfan 15. lokakuuta 2011 kello 23.44 (EEST)

Tällöin pitää kuitenkin esittää parempi lähde, jonka mukaan henkilö on elossa. :) -Ochs 15. lokakuuta 2011 kello 23.58 (EEST)

Tai jos molemmille löytyy hyvä lähde, niin onhan meillä Luokka:Elävät kuolleet. --Otrfan 16. lokakuuta 2011 kello 00.05 (EEST)

Nimenomaan Kaarle Krohnin syntymäaika on helppo tarkistaa: kuollut 19. heinäkuuta 1933 Sammatissa. Lähde: Otavan Iso tietosanakirja osa 4 palsta 1509. Kyseinen teos kannattaa hankkia itselleen antikvariaatista tai kirpputorilta. Hinta nahkaselkäisestä teossarjasta liikkuu 10-50 eurossa. Jos Wikipedialla olisi yhteinen kirjahylly, tämä olisi kotimaisten lähteiden perusteos. --Abc10 16. lokakuuta 2011 kello 07.21 (EEST)

Hienoa. Jos lähteitä on niin helppo löytää, olisiko mahdotonta vaatia (kuten käytäntötekstissä vaaditaan), että lähteen merkitsee jo alun perinkin se kaveri, joka vaihtaa sen 19. kesäkuuta 19:ksi heinäkuuta. Siinä tiedon lisäämisen yhteydessähän se on helpointa merkitä, kun lähde on luultavasti juuri käsillä. Muussa tapauksessa joutuu se kuuluisa "joku muu" erikseen metsästämään lähteitä. --Jmk 16. lokakuuta 2011 kello 11.38 (EEST)

Ei näköjään ole ([1]). --Lax 16. lokakuuta 2011 kello 13.24 (EEST)

Mitä ei ole? Ei ole mahdotonta vaatia? Ei ole mahdollista vaatia? --Jmk 16. lokakuuta 2011 kello 15.07 (EEST)

Mahdotonta vaatia, kuten linkistäkin voi päätellä ja kuten itse kysyit. --Lax 16. lokakuuta 2011 kello 15.12 (EEST)

Pyytää ≠ vaatia. Tuossa siis pyysin alkuperäistä lisääjää merkitsemään lähteen, ja kuten tavallista, mitään ei tapahtunut. Lähteiden pyytäminen ip-muokkaajilta on kuin seinille puhuisi: ei tule lähdettä, ei tule vastausta. Nyt siis haluaisin tietää, onko täysin mahdotonta päästä siihen, että tiedon lisääjä todellakin merkitsee sen lähteen. Ilmeisesti on mahdotonta. Eikä yhteisö taida siihen kovin tosissaan pyrkiäkään. --Jmk 16. lokakuuta 2011 kello 15.20 (EEST)

Voidaanko mallinteeseen lisätä maininta

Malline:Valokuva tekstiin olisi hyvä lisätä maininta:

Mallinetta ei voida käyttää elävän henkilön kuvan kanssa

Tällä rajoitettaisiin turhien koristekuvien käyttö wikipediassa, mikä nyt tuon mallinteen kohdalla on mahdollista. Eli mallinetta voitaisiin käyttää henkilökuvissa vain kuolleen henkilön kohdalla.--Musamies 15. lokakuuta 2011 kello 15.05 (EEST)

Ymmärtääkseni {{Valokuva}}-mallineella varustettuja kuvia saisi käyttää vain artikkeleissa, jotka kertovat juuri siitä kyseisestä kuvasta. Eli esim. Tiedosto:Ashton Kutcher 2011.jpg ja Tiedosto:Zoey Deutch 2011.jpg on poistettava, kuten jälkimmäisen kohdalla olet keskustelusivulla ehdottanutkin, mutta Tiedosto:Albert Einstein näyttää kieltä.jpg ja Tiedosto:Sharbat Gula.jpg saavat säilyä. Ei ole siis oleellista onko kuvan kohde kuollut vai ei, mutta mallineen käyttöohjetta voisi tosiaan parantaa. –Kooma (keskustelu) 15. lokakuuta 2011 kello 17.10 (EEST)

Niin, siis kyse on sitaattioikeudesta, ja sen tulkinnasta ei ota pirukaan selvää, mutta yksi kriteeri on, onko aiheesta mahdollista saada vapaata kuvaa ei. Elävästä henkilöstä vapaan kuvan voi aina napata.--Tanár 15. lokakuuta 2011 kello 20.49 (EEST)

Hylkyjen nimeäminen

Laitoin artikkelin St Mikael tänään ehdolle lupaavaksi artikkeliksi, ja keskustelussa nousi esiin artikkelin nimeäminen. Onko olemassa mitään käytäntöä hylkyjen nimeämiselle? Eli onko tarvetta muuttaa artikkelin nimeä St Mikaelista esimerkiksi muotoon St Mikaelin hylky tai St Mikael (hylky) tjms. --Tovk909 16. lokakuuta 2011 kello 19.43 (EEST)

Puolestani kaikki hylyt saisivat selkeyden vuoksi olla muotoa [Laivannimen] hylky riippumatta siitä, onko aluksesta artikkelia "elinajalta". Pitke 19. lokakuuta 2011 kello 09.22 (EEST)

Eli siis pitäisikö jokainen uponnut laiva nimetä kaavalla [Laivannimen] hylky? Vai pitäisikö jokaisesta uponneesta laivasta olla kaksi eri artikkelia? Mielestäni järkevintä olisi nimetä kaikki laivat, niin uponneet kuin uppoamattomatkin, pelkällä laivan nimellä. -DragonMaster- 19. lokakuuta 2011 kello 11.33 (EEST)

Laiva se on uponnutkin laiva. Samaa mieltä DragonMasterin kanssa. --Lax 19. lokakuuta 2011 kello 12.13 (EEST)

Samaa mieltä kahden edellisen kanssa: ei ylimääräisiä tarkkeita artikkelien nimiin. --Compance 19. lokakuuta 2011 kello 20.00 (EEST)

Laivasta käytettään sen viimeisintä käytössä ollutta nimeä. –Makele-90 19. lokakuuta 2011 kello 16.58 (EEST)

Käyttäjälaatikkomallineet

Mitä haittaa on käyttäjälaatikosta, joka kertoo muokkaajan käyvän peruskoulua tai käyttävän pääasiallisesti Google Chromea selaimenaan? Iivarius 19. lokakuuta 2011 kello 09.07 (EEST)

Meillä täällä (poiketen ainakin en- ja fr-versioiden linjoista) on tavattu edellyttää, että käyttäjäboksit liittyvät wikipediointiin. Siksi meillä ei siis ole esimerkiksi laatikoita, joissa voi julistaa musiikkimakunsa ja poliittisen kantansa. Mielestäni kuitenkin selain ja sivistystaso (eli vaikkapa koulutusaste) ovat hyväksyttäviä, koska niitä tietoja voi joku toinen käyttäjä kaivatakin, ja niistä voi olla hyötyä erilaisissa tilanteissa. Meillähän on yleisesti hyväksytty myös erikoisperehtyneisyyslaatikot. Pitke 19. lokakuuta 2011 kello 09.19 (EEST)

Tai ilmoittaa olevansa mies. Mallineavaruus on tarkoitettu mallineille, joilla on jotain merkitystä Wikipedian kannalta. Poistettujen mallineiden joukossa ovat muun muassa käyttäjien kiinalaiset horoskoopit, gerbiiliomistukset, sukupuoliset suuntautumiset, sairaudet, kannanotot Savon itsenäisyyteen, musiikkimaku ja onko käyttäjä alle 200-vuotias. Eivät järin hyödyllisiä yhteisön ylläpidettäväksi, mutta omalle käyttäjäsivulleen noita voi askarrella muilla keinoin (mikäs malline se oli?). --Otrfan 19. lokakuuta 2011 kello 09.21 (EEST)

Malline:Käyttäjälaatikko --MiPe ^(wikinät) 19. lokakuuta 2011 kello 09.30 (EEST)

Tuohan se oli. Tuolla voi käyttäjäsivukäytännön puitteissa tehdä mitä laatikoita lystää. --Otrfan 19. lokakuuta 2011 kello 09.33 (EEST)

Meillä oli vuosi sitten hetken aikaa Malline:Käyttäya mies (sic), joka poistettiin sen jälkeen kun toisesta samanlaisesta (väärin nimetystä) mallineesta oli käyty lyhyt mutta yksimielinen merkittävyyskeskustelu sivulla Keskustelu mallineesta:Käyttäya nainen. Sittemmin em. mallineet luonut käyttäjä siirtyi käyttämään {{Käyttäjälaatikko}}-mallinetta omalla käyttäjäsivullaan. --Alcedoatthis 19. lokakuuta 2011 kello 10.45 (EEST)

Luokka Hakkerointi

Luokka:Hakkerointi on ehdolla uudelleennimettäväksi. Myös sen määritelmää pitäisi rukata, tai sellainen ainakin luodaa. Käyttäjä Zeezz on jo ilmaissut, että luokan koko sisältö on pelkkä satunnainen kokoelma. Omasta mielestäni siinä taas on selkeä aihepiiri: tietomurrot (merkityksessä tietoturvan rikkominen). Pitke 20. lokakuuta 2011 kello 17.20 (EEST)

Lisäys: luokka:Tietotekniikkaharrastus voi olla tarpeellinen tietoturvanrikkomisluokan lisäksi, että saadaan kunnollinen jako. Kummankaan nimeksi ei tule/jää luokka:Hakkerointi.Pitke 20. lokakuuta 2011 kello 17.23 (EEST)

Kuitenkin, noin puolet luokan artikkeleista tuntui liittyvän hakkerikulttuuriin ja warez-skeneen. Tietomurrot eivät todellakaan ole hakkerietiikan mukaan hyväksyttäviä. Kyllähän se siis aika sekalainen kokoelma oli. --Zeezz 20. lokakuuta 2011 kello 17.26 (EEST)

No vaikka hakkerietiikka ei haitallisia murtoja hyväksykään, on silti kyseessä luvaton murtautuminen tietojärjestelmään tms. Hakkerietiikan mukaisille aiheille voi järjestää oman luokan, jos täytettä tulee tarpeeksi. Pitke 20. lokakuuta 2011 kello 17.30 (EEST)

No en tiedä tarvitseeko tässä ottaa sen kummemmin kantaa siihen onko jokin asia hakkerointia vai kräkkeröintiä. Luokituksen voisi minusta tehdä siten, että tietoturvakysymyksille olisi oma luokkansa johon menisi yleisesti tietoturvaan liittyvät aiheet ja sitten siitä erikseen luokiteltaisiin hakkerointiin liittyvät kulttuurilliset ilmiöt jotka voivat pitää sisällään sitten käytännössä mitä tahansa Life hackista Kevin Mitnickiin. --Zache 20. lokakuuta 2011 kello 18.19 (EEST)

Sukunimitäsmennykset artikkeleissa

Olen ehkä unohtanut, mitkä ovat periaatteet, tai ne ovat voineet muuttua sinä aikana, kun en ole osallistunut aktiivisesti metakeskusteluihin. Haluaisin kuitenkin varmistaa, onko konsensus tosiaan se, että artikkeleissa pitää olla alussa lisätäsmennyksenä tieto siitä, missä fiktiossa (tai todellisuudessa) kyseinen sana on käytössä sukunimenä. Viittaan tähän muokkaukseen, jota en itse osaa nähdä muuna kuin hassuna kevennyksenä. Pelkään, että käytännöksi muodostuessaan tästä tulee loputon suo. Keksin itsekin asiaa kummemmin miettimättä ison nipun artikkeleita, joihin voisi laittaa vastaavan täsmennyksen. —B. Nuhanen 20. lokakuuta 2011 kello 18.31 (EEST)

Disney-ankkojen erisnimenä Ankka on merkitykseltään sama kuin yleisnimi ankka, joka myös tekee tämänkaltaisesta lisämäärityksestä tarpeettoman. —B. Nuhanen 20. lokakuuta 2011 kello 18.35 (EEST)

Tuo uutisankkakin minusta on vähän keinotekoinen täsmennys tuossa artikkelin alussa. Varmaan jos noita ohjauksia haluttaisiin tuossa käyttää, niin varmaan kannattaisi sanalle olla oma täsmennyssivunsa josta lukija sitten voisi valita haluamansa. --Zache 20. lokakuuta 2011 kello 18.56 (EEST)

Kannatan täsmennyssivua. Iivarius 20. lokakuuta 2011 kello 23.30 (EEST)

Minähän tuon lisäyksen alun perin tein, joten lienee syytä selittää: olen vähän horjunut sen suhteen, kannattaako luoda täsmennyssivua, jos vaihtoehtoisia merkityksiä ei ole enempää kuin kaksi. Joskus olen luonut tällöin täsmennyssivun, joskus olen kasonut, että kyllä ne kaksi merkitystä vielä siihen Tämä artikkeli -mallineeseen mahtuvat (ei viitsi aina ruveta luomaan täsmennyssivuja, joihin tulee vain kolme vaihtohtoista merkitystä). Pointti oli lähinnä siinä, että Ankka tuskin on muuten kenenkään sukunimi, joten kaikki Ankka-nimiset (sarjakuvahahmot) oli mahdollista kuitata yhdellä huomautuksella, joutumatta luettelemaan. Kun tuo yhtä kaikki poistettiin, niin tein sitten sen täsmennyssivun. Tulkitsen tämän keskustelun annin siten, että jatkossa jos on epävarmuutta, niin kannattaa aina ennemmin tehdä täsmennyssivu kuin käyttää mallinetta. --Risukarhi 23. lokakuuta 2011 kello 20.43 (EEST)

Olen muuten tehnyt aiemminkin jotain samantyyppisiä muokkauksia, esim. tämän [2]. Pitäisikö kaikki vastaavat nyt sitten korvata täsmennyssivuilla? --Risukarhi 23. lokakuuta 2011 kello 20.45 (EEST)

Ei mun mielestä, tuo näyttää ihan siistiltä. Iivarius 23. lokakuuta 2011 kello 20.47 (EEST)

Kriteerit raviohjastajille ja ravivalmentajille

Siirretty keskustelu Pertti Ketolan keskustelusivulta tänne.

Ammattiraviohjastajat ja -ravivalmentajat eivät varmastikaan ole automaattisesti Wikipediassa merkittäviä vaikka olisivat työskennelleet alalla pitkään. Raja menee varmaankin siinä, että henkilöllä on uran lisäksi suurkilpailuvoittoja (Kriterium, Derby, Finlandia, Kuninkuusravit ...) ohjastajana ja/tai valmentajana tai muita merkittäviä tunnustuksia. --TBone 18. lokakuuta 2011 kello 15.05 (EEST)

Saman ip:n vuonna 2009 luomista ohjastajista mielestäni selkeästi säilytettäviä ovat Lars-Erik Stenberg (useita menestyshevosia), Ari Hartikainen (samoin vaikkei artikkeli kerro) ja Kari Rosimo (lienee Suomen tunnetuimpia raviohjastajia, useita menestyshevosia). Rajatapaus on Peter Lindroos (raviohjastaja). --TBone 18. lokakuuta 2011 kello 15.05 (EEST)

Jos jotain merkittävyysrajaa halutaan kehittää, niin mahdollisia merkittävyystekijöitä voisivat olla esimerkiksi:

• jonkin vuoden eniten voittorahoja tienannut kuski
• jonkin vuoden eniten voittanut kuski
• suurkilpailuita (eri hevosilla) voittanut kuski
• huomattavan pitkän aktiivisen uran tehnyt kuski (esimerkiksi 5000 kertaa voittaneita on vain neljä, [3])
• merkittävän ravihevosen vakiokuski käsitellään hevosen artikkelissa, ellei kuski ole merkittävä muutenkin

-- Pitke 18. lokakuuta 2011 kello 23.05 (EEST)

Itse sanoisin että joku 500 voittoa uralla tai 100 voittoa vuodessa olisi sopiva merkittävyysraja. Tuhannen voiton klubin jäseniä kun ei mitenkään paljoa ole monen muun lajin pääsarjaurheilijoihin verrattuna. Ja tosiaan tuo että on saavuttanut merkittäviä voittoja useilla eri hevosilla on tärkeää, koska kuten sanoit noiden yksittäisten hevosten kuskit voi laittaa omiin artikkeleihinsa. Ja vähintään ammattilaisuutta vaatisin, vaikka täällä kaiken maailman Seppo Vaakanaiset säilytettiinkin amatööriydestä huolimatta. Korkki74 19. lokakuuta 2011 kello 03.58 (EEST)

Syyskuun kultakypäräksi pääsi 21 voitolla, perässä hiihdettiin viidellätoista. Vuodessa tuo teettäisi sellaisen 180-240 voiton haarukan kolmelle parhaalle (ja aktiivisimmalle) kuskille. 100 vuosivoiton raja vaikuttaa siis melko järkevältä. Ammattiluvan haltijoista ainakin on määrät tiedossa (uskoisin). Nk. "lätkäkertoimella" 4 promillea lajin vuotuisesta huipusta on merkittäviä. Lajin vaihtuvuus on kuitenkin niin pientä, että voidaan kyllä päätyä tilanteeseen, jossa enimmät noista neljästä promillesta kuuluvat jo tonnikerhoon. Mitenkäs vaikka yleisurheilupuolella muuten menee valmentajamerkittävyyden raja? Pitke 19. lokakuuta 2011 kello 09.37 (EEST)

Liekö yleisurheilupuolella edes vakavasti pohdittu valmentajamerkittävyyden rajaa. Ensinnäkin sitä on pirun vaikea mitata, ja toiseksi kukaan ei ole urakalla ryhtynyt tuottamaan yu-valmentaja-artikkeleita. Jonkinlaisen rajan ravipuolelle voisi yrittää TOISTAISEKSI keksiä, kunhan sitten muistetaan, että se ei ole ikuisuuksiin saakka betonoitu käytäntö vaan uudelleen tarkasteltavissa sitten, kun kaikista rajan ylittäneistä on artikkeli tehty. Siis tuollainen TYÖJÄRJESTYSohje voisi syntyä heikommallakin taustatutkimuksella. --Lax 19. lokakuuta 2011 kello 15.49 (EEST)

Suomalaisten yu-valmentajien luokassa on 58 nimeä, joista 54 on wikimerkittäviä jo pelkän aktiiviurheilijauransa perusteella... --Lax 19. lokakuuta 2011 kello 16.14 (EEST)

Laxin ajatus löyhästi valvottavasta työjärjestyksestä pikemminkin kuin tiukasta saveen kirjoitetusta merkittävyyskriteeristöstä olisi musiikkia korvilleni muissakin aihepiireissä, mutta tähän se ainakin sopii mielestäni erityisen hyvin. Iivarius 19. lokakuuta 2011 kello 16.57 (EEST)

Niin, kyllähän myös valmentajille pitäisi jotain kriteerejä olla. Stenbergillä ei ole urallaan kuin pari sataa voittoa, mutta esim Kontion Jomppe on ajanut toiset parisataa Stenbergin hevosilla. Valmentajille kriteeriksi varmasti voisi laittaa hevosten juoksemat voittosummat.Korkki74 19. lokakuuta 2011 kello 15.27 (EEST)

Kopioin pikaisesti alasivulleni Käyttäjä:Lax/Ravitilastot vuosien 2005–2010 ohjastajien voittotilastot. Vuosittain sataan voittoon on päässyt 10–12 ohjastajaa eli aika vähän, ja esimerkiksi sellaiset tekijämiehet kuin Juha Utala ja Ari Hartikainen eivät noille listoille mahdu (no, heillä lienee riittävästi muitakin meriittejä). Sadan voiton vuosittainen raja on siis aika tiukka, vaikkakin 500 uravoiton raja voikin sitä hiukan lieventää. --Lax 19. lokakuuta 2011 kello 16.09 (EEST)

Kun meillä on vuosittain noin 500 merkittävää SM-liigapelaajaa niin mielestäni nuo luvut kuulostavat vielä aika vaisuilta, varsinkin kun todennäköistä on, ettei kaikista mitenkään edes vuosien kuluessa tehdä artikkeleita. Siksi laskisinkin kriteereitä hivenen... Iivarius 19. lokakuuta 2011 kello 16.56 (EEST)

Jääkiekon lukuja ei voi vertailla. Vuosittain ei saada millään järkevillä rajoilla Suomesta edes viittäsataa (luku olisi lähempänä viittäkymmentä) merkittävää hevosta (joita sentään on radoilla tuhansia), saati sitten kuskia (joita on ammattimaisina huomattavasti vähemmän). Pitke 20. lokakuuta 2011 kello 09.00 (EEST)

Ei tarkoitukseni ollut mitenkään sanoa, että täällä pitäisi olla artikkeleita sadoista raviohjastajista vuosittain, yritän vain sanoa, että minusta yhdentoista sijaan 29 artikkelia näistä ei olisi mikään katastrofi. Kuinka paljon lisää populaa tulisi esim. 80 vuosivoiton, 400 uravoiton tai 6000 lähdön rajoilla? Iivarius 20. lokakuuta 2011 kello 10.51 (EEST)

Laajennus 80 vuosivoittoon toi vuosilta 2005–2010 kuusi uutta nimeä eli yhden per vuosi, ja kun joukossa ovat sellaiset ennen vuotta 2005 menestyneet legendat kuin Kaarlo Ahokas ja Ahti Antti-Roiko, on todellinen lisäys aika mitätön. Uravoittoja en ole katsellut, mutta pelkkien kausivoittojen pohjalta suurin osa ainakin tuoreemman pään raviohjastaja-artikkeleista olisi tässä keskustelussa tavoitelluilla kriteereillä jo aloitettu. --Lax 20. lokakuuta 2011 kello 16.18 (EEST)

Vuodet 1991–2010: 37 ohjastajaa on tuon 20 vuoden aikana yltänyt vähintään yhtenä vuotena 80 voittoon. Artikkeli on aloitettu 23:sta ja 14 on vielä tekemättä. Noista 37:stä ehkä 2–3 on sellaisia, joiden nimi ei ihan yhtäkkiä tunnu minulle tutulta, vaikka en kovin kummoisesti raviurheilua seuraakaan, eli 80 vuosivoittoakin tuntuu liian tiukalta rajalta. --Lax 20. lokakuuta 2011 kello 17.06 (EEST)

Sen verran vielä kuriositeettina tuohon että Hartikainen mahtuu kyllä kepeästi tuohon 100 vuosittaisen voiton kriteereihin, koska herran uran parhaana vuotena voittoja on tullut 202 ja yli sadan voiton vuosia on yhteensä 6 (kolme lisäksi yli 90 voittoa). Utalan paras vuosi on paljon heikompi, vain 88 ja uralla voittoja alle tuhat. Mahtuu tosin esittämääni 500 voiton rajan ylittäneisiin, yhteensä noita kun on 695. Korkki74 20. lokakuuta 2011 kello 01.15 (EEST)

Wikipedia on vaaraksi yhteiskunnalle

Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä ilmoittaa, että ”Tämä on mielipidekirjoitus, joka ilmaisee joidenkin Wikipedian käyttäjien näkemyksiä.” --Thi 21. lokakuuta 2011 kello 22.55 (EEST)

Oliko tilanne parempi silloin kun siinä luki "Yhteisö on hylännyt tämän ehdotuksen."? Ohjetta saa vapaasti kehittää käytännöksi tai käytösohjeeksi. --Jisis 21. lokakuuta 2011 kello 23.33 (EEST)

Olen jo pitkään tuumaillut, että tuosta voisi saada ihan kelpo käytösohjeen, mutta ensin pitäisi ottaa huomioon aikaisempien keskustelujen palaute ja lyhentää teksti noin kolmasosaan nykyisestä. Nykyisellään tekstiä on niin paljon, ettei sitä kukaan jaksa lukea. Olisi myös hyvä jos koko yhteisö osallistuisi käytösohjeen muokkaamiseen, että siitä saadaan kerralla kaikkia osapuolia tyydyttävä. --Alcedoatthis 22. lokakuuta 2011 kello 00.56 (EEST)

Eipä sitä aiemminkaan ole ohjeita tai käytäntöjä laadittaessa koko yhteisöä kuunneltu...Iivarius 22. lokakuuta 2011 kello 00.58 (EEST)

Jos joskus on niin toimittu, ei se tarkoita, että nyt pitäisi toimia samoin. Olisi hyvä, jos ohjeelle löytyisi sellainen muotoilu, jonka kanssa voisimme kaikki tulla toimeen. Sellainen muotoilu palvelisi ainakin uusia käyttäjiä ilmaisemalla yhteisön kannan siihen, miten projektissa tulisi käyttäytyä --- ihan siksi, että ei tarvitsisi samaa asiaa joka kerta rautalangasta vääntää, vaan että olisi jokin teksti, johon voisi keskusteluissa linkittää. --Alcedoatthis 22. lokakuuta 2011 kello 01.11 (EEST)

Joskus eli viime kesäkuussa, kun Wikipedia:FIKTIO tehtiin ohjeeksi useiden käyttäjien palautetta huomioimatta. Iivarius 22. lokakuuta 2011 kello 01.26 (EEST)

Nyt ollaan menossa sivuraiteelle. Jos kyseisessä "tyylisuosituksessa" on jotain, mitä mielestäsi täytyisi muuttaa, ottanet asian puheeksi ohjeen keskustelusivulla. --Alcedoatthis 22. lokakuuta 2011 kello 01.43 (EEST)

Pahoittelen että jatkan tätä offtopikkia. En muista huomioimattomia "useita käyttäjiä" eikä niitä tosiaan ohjeen kahvihuonekeskustelusta[4] löydy. Lisäksi ohjetta muokattiin palautteen perusteella. Tarkista faktasi.--Olimar 22. lokakuuta 2011 kello 11.15 (EEST)

Miten Caryn, Zachen ja minun kriittiset kommentit mm. lähteistykseen ja merkittävyyden painottamiseen otettiin huomioon käytösohjeen muokkaamisessa? En ainakaan kovin selvästi tätä havannoinut tehdyn, jos olen väärässä, näen mielelläni diffejä, joissa palautteemme muokkaa ohjetta. Iivarius 22. lokakuuta 2011 kello 12.20 (EEST)

No ainakin Piisamsonin ehdottama muutos ehdotukseen kelpasi minulle. --Zache 22. lokakuuta 2011 kello 12.28 (EEST)

Ja tosiaan minusta tuossa Olimarin kirjoittamassa ohjeessa ja käytännössä on se olennainen ero, että ohje kuvaa sitä mitkä ovat ns. parhaat tavat jonkun asian tekemiseen ja ne jättävät tilaa kirjoittajille niiden soveltamiseen. Olimarin kirjoittama ohje toimii tuossa mielessä ihan hyvin. Käytännöt puolestaan ovat eston uhalla sitovia jolloin niissä pitää olla tarkempi mitä niihin on kirjaimellisesti pistetty, koska joku kuitenkin tulee aina vaatimaan niiden kirjaimellista noudattamista --Zache 22. lokakuuta 2011 kello 12.39 (EEST)

Avasin keskustelun ehdotuksen jatkokehityksestä ehdotuksen keskustelusivulla. Keskustelua voitaneen jatkaa siellä. --Alcedoatthis 22. lokakuuta 2011 kello 05.14 (EEST)

Käyttäjäsivukäytännön vastaiset käyttäjäsivut

Ihan vain todettavaksi: juuri poistettu Werkkiksen käyttäjäsivu oli viides roskaksi merkitsemäni käyttäjäsivu, jonka roskamerkintä ensin kumottiin ja sitten ennen pitkää joku muu merkitsi sen roskaksi, kahdessa tapauksessa minä itse, ja sen jälkeen tuli poisto. Iivarius 23. lokakuuta 2011 kello 20.30 (EEST)

No todennäköisesti olisin itse vain huomauttanut wekkikselle että voisi poistaa käyttäjäsivultaan henkilöön tehdyn viittauksen. Kun se olisi poistunut niin käyttäjäsivu olisi ollut ok. Noin yleisesti jos käyttäjäsivu ei ole ketään loukkaava niin harvemmin niihin täytyy puuttua. --Zache 23. lokakuuta 2011 kello 20.41 (EEST)

Syntymä- ja kuolinvuosiluokat... eläimille

Ovatko syntymä- ja kuolinvuosiluokat erityisesti Homo sapiens -lajille varattuja vai voiko niihin luokitella muitakin wikimerkittäviä eläinyksilöitä? Pitke 26. lokakuuta 2011 kello 16.07 (EEST)

Vain oikeille ihmisille. --Zache 26. lokakuuta 2011 kello 16.18 (EEST)

Mihin muiden lajien edustajat? Pitke 26. lokakuuta 2011 kello 16.31 (EEST)

Ja väärät ihmiset...? --Lax 26. lokakuuta 2011 kello 16.36 (EEST)

Dunno, minun puolestani niille voi tehdä vaikka luokan vuonna X kuolleet eläimet. Kuvitteellisia henkilöitä ei minusta tarvitse luokitella syntymä ja kuolinvuosien mukaan. No joka tapauksena perusteena, miksi noihin lykitään vain ihmisiä on se että niin kauan kuin luokat on rajattu tiukasti henkilöille niin niitä voi käyttää rajaamaan hakuja pelkästään tietyn aikakauden ihmisiä koskeviksi ja nuo luokat on oikeastaan ainoa tapa jolla sen voi tehdä joten ei sotketa niitä kaikella mahdollisella :) --Zache 26. lokakuuta 2011 kello 17.09 (EEST)

Mielestäni ainoastaan ihmisia voi kutsua henkilöiksi. En pitäisi tarpeellisena lisätä muille eläimille, kasveille, sienille jne. syntymä- ja kuolinvuosiluokkia. --Compance 26. lokakuuta 2011 kello 22.06 (EEST)

Eihän sillä ole väliä onko henkilö vai ei. Esimerkiksi urheiluhevosista on omia artikkeleita (voidaan siis verrata wikimerkittäviin ihmisiin paremmin kuin kasveihin tai sieniin), miksei siis olisi niille vuosiluokkia. Samoin kuin ihmisten syntymiset ja kuolemiset on eläinten vastaavat tiedot hyvinkin mahdollisesti jotakuta kiinnostavaa tietoa. Pitke 28. lokakuuta 2011 kello 15.13 (EEST)

No siis minusta kaikille aikaan liittyville artikkeleille pitäisi saada koneellisesti luettavat alku, loppu ja tapahtunut tiettynä hetkenä tiedot. Vähään samaan tapaan kuin artikkeleilla on paikkakoordinaatit. Mutta ei lykitä noita samoihin kuin ihmiset koska se että pystytään rajaamaan ihmiset erilleen muista artikkeleista on tärkeää. --Zache 28. lokakuuta 2011 kello 16.09 (EEST)

Yllä on kieltämättä esitetty hyviä perusteluja eläinyksilöiden "aikaluokille". Ehkä olen vain liian tottunut ajattelemaan eläimiä lajeina eikä yksilöinä. Voihan tuollaisista luokista olla hyötyä, ei niistä ainakaan mitään haittaa ole. Oleellisinta on, ettei ihmisiä ja muita eläimiä laiteta samoihin aikaluokkiin, kuten Zache mainitsikin. Sellainen huomio vielä, että vaikka nisäkkäiden (poislukien nokkaeläimet) syntymäajat on helppo määritellä, niin miten toimitaan lintujen, matelijoiden ja muiden munivien eläinten kanssa? Nehän eivät varsinaisesti synny, vaan ensin ne munitaan ja sitten ne kuoriutuvat munasta. Itse ainakin kannattaisin, että niiden synnyinajaksi merkitään ja luokitellaan munasta kuoriutumisen hetki. --Compance 30. lokakuuta 2011 kello 12.13 (EET)

Tietääkseni kuoriutumispäivä syntymäpäivänä on yleinen käytäntö esim. lemmikki- ja tarhauspiireissä. Munassa oleminenhan on vielä sikiökehityksen aikaa. Pitke 30. lokakuuta 2011 kello 12.35 (EET)

Voihan eläimille syntymä- ja kuolinvuosiluokat tehdä, mutta artikkeleja eläinyksilöistä on tällä hetkellä sen verran vähän, ettei taida vielä kannattaa. Vuosikymmenluokkiin saattaisi olla edes jotain sisältöä. --Otrfan 30. lokakuuta 2011 kello 15.26 (EET)

Justimusfilms

Justimusfilmsin merkittävyys? Artikkeli on poistettu monta kertaa ja siihen lisätään koko ajan linkkejä. --Iisak Lehtinen 26. lokakuuta 2011 kello 17.27 (EEST)

Laittaa kirjoitus-suojan päälle artikkeliin niin rauhoittuu--Musamies 26. lokakuuta 2011 kello 17.48 (EEST)

Ei se niin vakavaa vielä ole – suojaus on viimeinen keino – mutta jos aihe vaikka ansaitsisikin artikkelin, niin turha siitä on enempää tapella. --Iisak Lehtinen 26. lokakuuta 2011 kello 18.23 (EEST)

Ohjatkaa tyypit findiepediaan. --Zache 26. lokakuuta 2011 kello 18.33 (EEST)

Jos julkisuutta tulee vielä yhtään enempää Ajankohtaisen kakkosen ja Ylen nettiuutisten lisäksi, tuo 10 miljoonaa katsomiskertaa juutuubissa kolkutellee merkittävyysrajojamme... Iivarius 26. lokakuuta 2011 kello 18.43 (EEST)

Mistä tämän poistamisinto johtuu? Ilmiöhän on tietyissä ikäluokissa kaikkien huulilla. Voimavarojen haaskausta - paljon tuntemattomammistakin peräkammarin porukoista löytyy artikkeleita, poistakaa ne ensin. Minusta tällaisten muoti-ilmiöiden kohdalla, joista suuri yleisö on selvästi kiinnostunut, pitäisi odottaa rauhassa huomiointeja valtamediassa ennen kuin lähdetään poistamaan ulkopuolisten luotettavien lähteiden puutteen takia. Mainitut YLEn huomioinnit riittävät mielestäni ulkopuolisiksi lähteiksi eikä poistolle ole enää perusteita.--LemonKing 27. lokakuuta 2011 kello 12.22 (EEST)

Olen sikäli samaa mieltä, että ainakaan pysyviä päätöksiä tällaisista muoti-ilmiöistä kannattaa tehdä vasta kun aikaa on kulunut riittävästi. Muuten käy helposti niin, että säilytys- tai poistopäätös tapahtuu ilmiön senhetkisen elämänkaaren tai hypen kohdalla, jolloin syyllistytään resentismiin. Vaikkapa kahden vuoden päästä tästäkin ilmiöstä tiedetään paljon enemmän: oliko ilmiö nopeasti ohimenevä, antoiko se vaikutteita muille ilmiöille jne. Pysyvän päätöksen muuttaminen vaatisi tuolloin sen myöntämistä, että alkuperäinen päätös tehtiin hetken huumassa, ja se tuntuu olevan vaikeaa. -- Piisamson 27. lokakuuta 2011 kello 12.28 (EEST)

Samaa mieltä LemonKingin kanssa siitä, että paljon huterammin on säilytetty artikkeleita. Tästä sentään löytyy ainakin kolme riippumatonta sekundäärilähdettä, joiden perusteella voisi kirjoittaa ainakin kohtalaisen tyngän: YleX, Keskipohjanmaa,Yle Areena. Aikaisemmin äänestyksessä on säilytetty esimerkiksi Pertti Lähteenmäki, jolle on ainoastaan primäärilähteitä ja jossa on tehty uutta tutkimusta siten, että on oletettu että kyseinen henkilö on sama kaikissa lähteissä. --Jisis 27. lokakuuta 2011 kello 12.37 (EEST)

Tässähän on muuten hieno kierre nähtävissä, Lähteenmäki -artikkelin säilytystä kannatetaan saman tyylisellä "on sitä säilytetty pienemmilläkin ansioilla" argumentilla :) Lähteenmäen poistoa kannattaisin ja Justimusta en ainakaan olisi poiston puolelle äänestämässä. Pitäisi varmaan muotoilla tekstiksi aina silloin tällöin pintaan nouseva ajatus "merkittävyys arvioitava kun humu haihtuu" -mallista.. --Harriv 27. lokakuuta 2011 kello 18.05 (EEST)

Jos joku on moista muotoilemassa ja se tarkoittaa sitä, että wikipediaan saa kirjoittaa ajankohtaisesta aiheesta artikkelin ja sen sopivuus Wikipediaan arvioidaan vähän myöhemmin, niin minusta idea hyvä (ja paljon parempi systeemi kuin nykyinen). Esimerkiksi uutisluonteisten aiheiden kohdalla voitaisiin suosiolla arvioida puolen tai vuoden päästä tapahtumasta kuuluuko artikkeli wikipediaan ja jos ei, niin kuuluuko se wikiuutisiin ja siirtää niitä sinne. Noin artikkelit saisivat wikipedian tuoman näkyvyyden sekä muokkaajia, kirjoittajat yhteisön eikä merkittävyydestä tarvitsisi tapella juuri silloin kun näkyvyys on suurimmillaan. --Zache 27. lokakuuta 2011 kello 18.25 (EEST)

Tuon voisi toteuttaa mallineella, joka aluksi vain luokittelee "arviointia odottaviin sivuihin" tms, mutta aikarajan jälkeen ponnahtaa esiin uusilla luokilla. --Iisak Lehtinen 28. lokakuuta 2011 kello 13.08 (EEST)

Kannatan ideaa. Käytännön voisi muotoilla siten, että se koskisi automaattisesti ajankohtaista-mallinella merkittyjä artikkeleita, mutta sen rinnalle voitaisiin ottaa toinen malline, joka koskisi Justimusfilmsin tyyppisiä ilmiöitä. Sen nimenä "muoti-ilmiö" voi olla liiaksi poistoa puoltavalla tavalla puolueellinen, parempi olisi esim "tuore ilmiö", "uusi aihe" tms.--LemonKing 28. lokakuuta 2011 kello 20.06 (EEST)

Oppilaitosestot - tilannepäivitys

Aloitin kuukausi sitten käymään läpi kerran parissa päivässä kumottuja muokkauksia ja estämään sellaiset ip:t aina kuukaudeksi joista tulee runsaasti sotkua. Käytänössä estäminen tapahtui siten, että ohjelmallisesti tarkistin fiwikin dumppia vastaan millaisia muokkauksia kyseiseltä ip:ltä tai samasta aliverkosta on tullut. Mikäli kumottuja muokkauksia oli ip:llä runsaasti, niin tsekkasin ip:n muokkauksia vielä käsin ja mikäli sotkeminen oli toistuvaa, niin annoin kuukauden eston.

Tuota kautta kuukaudeksi annettuja estoja tein noin 100 kappaletta. Lisäksi muut ylläpitäjät vandalismin osalta ovat estäneet yli kuukauden estolla normaalien toimiensa ohessa 10 oppilaitoksille kuuluvaa ip:tä. Listaa estetyistä ip:stä voi tarkastella täällä.

Menneen kuukauden perusteella sotkemisen määrä tipahti suurin piirtein puoleen eli kesän tasolle tai sen alle. Myös lokakuussa annettujen estojen määrä tippu noin kolmanneksen muina vuosina lokakuussa annettujen estojen määrän alle siitä huolimatta, että ainakin itse niitä aika paljon annoin. Uskoakseni estot vaikuttivat samalla tavalla myös kumousten määrään ja sotkemisen laatuun, mutta en varsinaisesti ole tarkistanut tätä vielä.

Tällä hetkellä tilanne on se, että ensimmäiset estetyt oppilaitokset alkavat vapautua kuukauden estostaan (esim. helnet:n vapautuminen näkyi heti kumousten määrissä) ja näillä näkymin annan sitä mukaa kun jostain aikaisemmin merkkaamastani ip:stä tulee sotkua niin annan uuden eston. Tähän mennessä antamani estot ovat estäneet myös tunnusten luonnin ja ajattelin pitää estoasetukset toistaiseksi samana jotta saadaan jotain lukuja siitä paljonko täydet estot vähentävät sotkemista. Vuoden vaihteen jälkeen voitaisiin vaihtaa estoasetuksia siten, että estot sallisivat tunnusten luonnin estetystä ip:stä.

Se mikä itseäni kiinnostaisi kuulla on, että mitä mieltä jengi on estoista, miten ne ovat teistä vaikuttaneet käyttökokemukseen ja onko sotkemisen vähentyminen ollut sellaista, että sen on normaalin wikipedian käytön ohessa huomannut?--Zache 29. lokakuuta 2011 kello 14.11 (EEST)

Kaikkein selvintä olisi kun noilla olisi jatkuva esto, vähentyisi meidän turha työ.--Musamies 29. lokakuuta 2011 kello 14.37 (EEST)

En mä usko, että yli vuoden estot on järkeviä koska noi ip:t muuttuu ajan kanssa. --Zache 29. lokakuuta 2011 kello 14.40 (EEST)

Yks muuten on, että mä pidän aavistuksen mahdollisena myös sitä että keltanen laatikko joka ilmestyy kun sotkee motivoi jengiä sotkemaan samoin kuin pitkä lista varoituksia keskustelusivulla. Jos sotkemisen mahdollisuudesta ei koko ajan muistutettaisi niin sen määrä vois kersojen osalta olla pienempikin, mutta tääkin on taas sellainen juttu et sitä pitäis testata ennen kuin asia selviää. --Zache 29. lokakuuta 2011 kello 14.55 (EEST)

Täällä on yleensäkin niin tehokkaita ylläpitäjiä ja muita siivoajia (mistä suuret kiitokset teille kaikille), että sotkemisen lisääntymistä tai vähentymistä ei välttämättä kovin hyvin tavallinen käyttäjä havaitse. Kannatan itse joka tapauksessa pitkiä estoja, ja muutakin mikä vain vähentää siivoamisen tarvetta. --Ryhanen 29. lokakuuta 2011 kello 15.09 (EEST)

Ovat kyllä tehokkaita, mutta sotkujen siivoaminen vie aikaa joltain muulta, joka voisi olla hauskempaa. Kun kerran estojen tulokset ovat selviä, niin käytäntöä kannattaa jatkaa. Eston pituus voisi tuplaantua, jos yhdestä reilusta estosta ei viesti mene perille. -Htm 29. lokakuuta 2011 kello 18.06 (EEST)

Lisää estoja vaan massasotkijoille, voisi pidentää kerralla vaikka koulujen lukuvuoden mittaiseksi (ts. estot päättyisivät kun kesälomat alkavat). --Compance 29. lokakuuta 2011 kello 18.31 (EEST)

Kommentoidaan vielä varmuuden vuoksi, ettei noiden ip:den takana ole ketään yksittäisiä massasotkijoita vaan isot määrät koululaisia jotka voi sotkea kokeeksi muutaman kerran ja seuraavalla kerralla tyyppi voi olla eri. Ja mitä pidempiä ajanjaksoja seurataan sitä todennäköisempää tyypit jonkun ip:n takana on vaihtuneet ja se mitä oikeaastaan haluttaisiin on että katkaistaan se kierre että ne oppii et wikipedia on ok sotkea paremman tekemisen puutteessa. Vähän samaan tapaan kuin kirjastossa opetetaan ettei saa juosta ja huutaa. Osa tuosta oppilaitosverkoista tulevista muokkaajista on myös selkeästi sellaisia, että ne selkeästi tykkää kirjoittaa fiksusti tänne ja olen pyrkinyt välttämään sellaisten ip:den estämistä joissa tuollaisia kirjoittajia on vaikka niistä tulisikin myös sotkua. --Zache 29. lokakuuta 2011 kello 19.09 (EEST)

Yleisenä kommenttina tähän keskusteluun ja jonkin aikaa seuranneena voisin sanoa, että sotkeminen on rauhoittunut oppilaitoksien aukioloaikoina.--IA 30. lokakuuta 2011 kello 21.51 (EET)

Pistetään tähän vielä sellainen huomio, niin sellaisia estoja jotka todennäköisesti kohdistuu oppilaitoksien ip:hin mutta ei ole tuossa minun listallani (esimerkiksi keväällä annettuja vuoden tai puolen vuoden estoja) on 30 kappaletta. --Zache 30. lokakuuta 2011 kello 10.02 (EET)

Dubbauksista

Onko niin että kun oikein jyrää, saa rauhassa lisätä lähteettömiä dubbauksia. Käyttäjä joka ilmeisesti on vaihtanut aina välillä tunnusta, lisäilee poistoista huolimatta niitä. Esim. nyt oli murheenkryyni Jarmo Koski saanut lähteeksi Wikipedian ja lopputekstit, mutta palautin listan siihen muotoon, missä se oli kun viimeksi sitä muokkasin, mutta eiköhän siellä taas kohta ole lähteetöntä dublinkia.

Tämänhetkinen käyttäjänimi näkyy olevan TotallyFail887, jolla nimellä on tilillään uskomaton määrä epämääräisesti tai ei ollenkaan lähteistettyjä muokkauksia juuri dubbauksista. En juuri ehdi tässä elämänvaiheessa hirveästi paneutua asiaan, mutta Wikipedian jonkinlaisen tason ylläpitämiseksi tai edes romahtamisen estämiseksi toivoisi käyttäjien syventyvän noihin dubbauslistoihin. Voisiko ajatella että kaikki pois, ja takaisin vain sitä mukaa kuin ne on asianmukaisesti lähteistetty? --Ulrika 30. lokakuuta 2011 kello 19.12 (EET) P.s. Minusta dubbaukset on niin merkityksettömiä, että riittäisi muutama valikoitu esimerkki.--Ulrika 30. lokakuuta 2011 kello 19.16 (EET)

Kelpaisiko ratkaisuksi "Aiheesta muualla" ja linkit elonetiin ja imdb:hen ? --Tappinen 2. marraskuuta 2011 kello 12.36 (EET)

Y1 vs A5

Y1: merkityksetön sisältö on yleensä roskamerkinnöissä poistosyynä, kun tarkoitetaan epämerkittävyyttä (syy A5). Y1:n lie tarkoitus merkitä sellaista puppua, joka ei tarkoita mitään? Esimerkiksi "ääg lol" tyyppisiä litanioita? Pitke 31. lokakuuta 2011 kello 22.50 (EET)

Y1 koskee myös täysin pelleilytarkoituksessa tehtyjä sivuja. Jos kirjoittaja on pyrkinyt edes jonkinasteiseen asiallisuuteen, niin laitetaan A5. --Iisak Lehtinen 1. marraskuuta 2011 kello 18.35 (EET)

Ehdotus Välityslautakunnalle varattavasta käyttäjätunnuksesta

Välityslautakunnan viestittäessä päätöksiään ja erilaisia vastauksia käyttäjät ovat tieten tai tahtomattaan usein mieltäneet viestin lisänneen lautakuntajäsenen jotenkin erityisen vastuulliseksi asiasta. Toisaalta lautakuntajäsenten osallistuessa keskusteluun henkilökohtaisine mielipiteineen kuten kuka tahansa käyttäjä, kommentit on joskus mielletty lautakunnan mielipiteiksi. Jotta ero selkiytyisi, välityslautakunta ehdottaa käytäntömuutosta: lautakunnalle määritettäisiin oma käyttäjätunnus, joka hoitaisi lautakunnan viestinnän. Asia vaatisi käytäntömuutoksia:

Wikipedia:Välityslautakunta-käytäntöön ehdotetaan seuraavaa lisäystä:

Välityslautakunnan viestintä

Välityslautakunta antaa päätöksensä ja kommenttinsa käyttäen sille varattua käyttäjätunnusta Käyttäjä:Välityslautakunta. Poikkeuksellisesti tunnus on lautakuntajäsenten yhteiskäytössä huolimatta siitä, että ryhmätunnusten käyttö yleensä on kielletty. Tunnusta saa käyttää ainoastaan suomenkielisessä Wikipediassa kertomaan välityslautakunnan kanta asioihin, sillä ei osallistuta esimerkiksi lautakuntapäätösten toimeenpanoon tai erilaisiiin äänestyksiin. Tunnukselle ei anneta mitään erityisoikeuksia (esim. palauttaja tai ylläpitäjä).

Välityslautakunta-tunnuksen salasana on vain lautakunnan tiedossa ja se uusitaan vähintään vuosittain, sekä aina kesken toimikauden tapahtuvien henkilövaihdosten yhteydessä. Lautakuntajäsen ei saa käyttää tunnusta omin päin, vaan hänellä on oltava kommentin lisäämiseen lautakunnan lupa. Kaikkien tunnuksella jätettyjen kommenttien sanamuodon on oltava vähintään kahden lautakuntajäsenen tarkastama.

Tunnukselle tulevat sähköpostit ohjataan lautakunnan postituslistalle, josta lautakunta kopioi viestit wikiinsä. Lautakunta kontrolloi tunnuksen käyttöä ja ilmoittaa yhteisölle jos havaitsee väärinkäytöksiä.

Wikipedia:Käyttäjätunnus-käytäntöön ehdotetaan seuraavaa lisäystä:

• Luvussa "Sopimattomat tunnukset" muutetaan teksti "Usean käyttäjän käytettävissä olevat tunnukset" muotoon

Usean käyttäjän käytettävissä olevat tunnukset, lukuun ottamatta tunnusta Kayttäjä:Välityslautakunta.

Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta-käytäntöön ehdotetaan seuraavaa lisäystä:

Usean tunnuksen julkinen käyttö on hyväksyttävää esimerkiksi

• Välityslautakunnan jäsenille heidän käyttäessään Käyttäjä:Välityslautakunta-tunnusta lautakunnan viestintään.

Lautakunta on ehdotuksen takana yksimielisesti. Terveisin Välityslautakunta. VLK:n puolesta Riisipuuro 10. lokakuuta 2011 kello 23.41 (EEST)

Keskustelu ehdotuksesta

Erinomainen ehdotus. Selkeyttää hyvin nykyistä käytäntöä. Miten muissa Wikipedioissa menetellään? Mirgon 11. lokakuuta 2011 kello 08.30 (EEST)

kertomaan välityslautakunnan kanta asioihin. Saisinko tarkennusta mihin asioihin? Ajattelen lähinnä Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta -käytännön kohtaa, joka kieltää ottamasta kantaa ehdotuksiin. Käytännön on myös tulkittu kieltävän ehdotusten tekemisen rinnakkaisilta tunnuksilta. Käytäntöön esitetty muutos ei kumoa tuota kohtaa. Edit: hyvänä esimerkkinä mitä Välityslautakunnan yhteiskäyttötunnuksella ei saisi noiden käytäntömuutosehdotusten jälkeen tehdä on tämä Riisipuuron VLK:n puolesta tekemä käytäntömuutosehdotus. --Otrfan 11. lokakuuta 2011 kello 14.28 (EEST)

Nähdekseni kyseessä olisi välityslautakunnan päätösten jättäminen ja sille esitettyihin kysymyksiin vastaaminen. Eli ne kommentit jotka nykyään on muotoiltu "... vastauksen jätti käyttäjä X välityslautakunnan puolesta..." --Zache 11. lokakuuta 2011 kello 14.36 (EEST)

Tämä käytäntömuutosehdotus on allekirjoitettu "VLK:n puolesta Riisipuuro". --Otrfan 11. lokakuuta 2011 kello 14.39 (EEST)

Mjoh, ymmärsit joka tapauksessa varmaan mitä tarkoitin. --Zache 11. lokakuuta 2011 kello 14.44 (EEST)

Kannatan käytäntöihin tämän sallivaa muutosta. Sääntöjenpalvaaminen on epämuodikasta. Ehdotus on järkevä. Iivarius 11. lokakuuta 2011 kello 14.56 (EEST)

En ole oikein varma ymmärsinkö. VLK:han on tehnyt useita ehdotuksia, jotka on allekirjoitettu tyyliin "lautakunnan puolesta sejase". Edellinen taisi olla tämä[5]. Eli onko lautakunnan yhteiskäyttötunnuksella tarkoitus tehdä ehdotuksia tai ottaa kantaa ehdotuksiin? --Otrfan 11. lokakuuta 2011 kello 15.00 (EEST)

Minun mielestäni mikä ettei. Tuostakin ehdotuksesta puolet henkilöönkäyvistä kommenteista olisi voinut karsiutua sillä, että ehdotuksen olisi tehnyt välityslautakunta, eikä joku sen puolesta. Iivarius 11. lokakuuta 2011 kello 15.02 (EEST)

Ja onko silloin VLK:n yksittäisillä jäsenillä oikeus ottaa kantaa ehdotukseen myös omilla nimimerkeillään? Tai jos VLK:n jäsen tekee ehdotuksen, niin voiko VLK kannattaa sitä? --Otrfan 11. lokakuuta 2011 kello 15.05 (EEST)

Kuten aiemminkin. On ja voi. Iivarius 11. lokakuuta 2011 kello 15.23 (EEST)

Pelkästään päätösten jättämiseen ja kysymyksiin vastaaminen olisi OK, mutta tuossa tapauksessa minun on valitettavasti pakko vastustaa käytäntöehdotusta. --Otrfan 11. lokakuuta 2011 kello 15.30 (EEST)

Miksi? Ja huomioithan sen, että esitin oman mielipiteeni, en lautakunnan. Iivarius 11. lokakuuta 2011 kello 15.41 (EEST)

Joku käsitti väärin. VLK-tunnus ei keskustele tai esitä muita kuin VLK:n kesken sovittuja ja rautaan valettuja päätöksiä. Siis jos VLK:n jäsen ehdottaa jotain, VLK-tunnus ei osallistu keskusteluun eikä siis myöskään kannata tai vastusta. Pitke 11. lokakuuta 2011 kello 15.56 (EEST)

Siis kyseinen tunnus ei osallistu äännestyksiin tai muihin karkeloihin? Tai kommentoi kommenttipyynnöisssä? Mirgon 11. lokakuuta 2011 kello 16.03 (EEST)

Ei tietenkään, ellei kommentin sisältö ole lautakunnan yhteisesti päättämä (väärinymmärryksiä, joita yhteisön joukosta AINA tulee, voi toki korjata, mikäli se jo tehtyjen päätösten pohjalta onnistuu). Ja äänestyksiin ei tietenkään osallistu missään tapauksessa. Lautakunnan jäsenet puolestaan saavat omilla nimimerkeillään kommentoida, miten lystäävät, kuten tähänkin saakka. Mikäli tuo sanamuoto kahden tarkastama tarkoittaa, että kirjoittajan lisäksi kaksi muuta tarkastaa (eli yhteensä vähintään kolme tsekkaa kommentin jokaikisen sanan ennen julkaisua), niin minulle ehdotus kelpaa. --Lax 11. lokakuuta 2011 kello 16.13 (EEST)

Minimissään kolme käsittelijää on sinänsä OK, mutta meillä on Wikipedia:Välityslautakunnan yhteyssivulla ollut jo kai aika pitkään teksti Huomautus lautakunnan jäsenille: yhteyssivulle kirjoitetaan vasta sen jälkeen, kun ainakin kaksi lautakunnan jäsentä on ensin keskustellut vastauksesta. Liekö tuo jo saanut jonkinlaisen käytännän statutuksenkin, en tiedä. Käytännön syistä en menisi lisäämään tuota vaatimusta, vaan pitäisin yleisenä miniminä tuota kahta, joista siis toinen lisää tekstin. Käytännössä noin pieni määrä käsittelijöitä on nyt ollut vain yhteyssivun vastauksissa. Itse mietin vähän että tuon tarkastusvaatimuksen voisi ehkä poistaakin, lautakuntahan kontrolloi mitä sen nimissä lausutaan - tuo on kuitenkin lähinnä lautakunnan sisäinen työjärjestelykysymys. Terv. --Riisipuuro 11. lokakuuta 2011 kello 17.21 (EEST)--

Kuinka varmistaa ettäsanamuoto kahden tarkastama on todella tehty? Kuka tahansa siis voisi sen jälkeen tehdä "päätöksiä", jotka ovat käsittääkseni yhteisöä velvoittavia. Mirgon 11. lokakuuta 2011 kello 16.20 (EEST)

Tätä tunnusta ei käytetä, jos lautakunnassa ei ole sen käytöstä sovittu. Jos yksittäinen lautakunnan jäsen käyttää tunnusta sellaisen vastaus- tai päätöslauselman julkistamiseen, jota ei lautakunnassa ole yhteiseti sovittu julkaistavaksi, käyttää kyseinen jäsen tunnusta väärin. Tällöin seuraa lautakunnan raportti yhteisölle ja mahdolliset sanktiot tunnusta käyttäneelle. --MiPe ^(wikinät) 11. lokakuuta 2011 kello 16.25 (EEST)

Ehkä asia tulikin jo selväksi, mutta kertaanpa nyt vielä että tunnusta käytettäisiiin kertomaan välityslautakunnan kanta niihin asioihin joihin kantaa ottaminen on lautakunnan toimivallan rajoissa. Tällaisiahan ovat esimerkiksi välitysratkaisut, VLK:n kysymyssivun vastaukset, erilaiset selvityspyynnöt välityskäsittelyjen yhteydessä, ja ehdotukset välityskäytönnön muuttamiseksi. En oikein saa päähäni varsinaisesti mihin ehdotuksiin lautakunta voisi ottaa kantaa. Joka tapauksessa tunnuksen määrittämisen yhteydessä ei ole syytä määrittää lautakunnan toimivaltaa uudestaan. Tunnusta käytetään lautakunnan viestintään.

Mitä tulee tuohon kaksoistunnuksen käyttöön: hyvä huomio, mutta eihän lautakunnan tunnus ole mikään rinnakkais- eli altteritunnus, eikä sitä minun nähdäkseni näin ollen koske myöskään kielto Rinnakkaisilla tunnuksilla ei saa osallistua äänestyksiin tai ottaa kantaa ehdotuksiin. Vai tarkoititko jotain muuta kieltoa? terv. --Riisipuuro 11. lokakuuta 2011 kello 17.04 (EEST)--

Kyseessä on selkeästi rinnakkaistunnus. Jos niin ei VLK:n mielestä ole, niin miksi VLK ehdottaa lisäystä Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta -käytäntöön? Tuo lisäyshän nimen omaan sanoo, että VLK:n jäsen käyttää useaa julkista tunnusta käyttäessään VLK:n yhteistunnusta. --Otrfan 11. lokakuuta 2011 kello 20.26 (EEST)

Parempaa muotoilua saa varmasti ehdottaa, ole hyvä vain. Iivarius 11. lokakuuta 2011 kello 20.29 (EEST)

Ei muotoilussa ole vikaa. Vika on siinä, että VLK ei ole miettinyt ehdotustaan loppuun saakka. --Otrfan 11. lokakuuta 2011 kello 20.31 (EEST)

Inhimillistä toimintaa se lautakunnan sisäinenkin on, ei siellä mitään viisastenkiveä ole. VIkoja voi olla, erityisesti tämän tyyppisissä ehdotuksissa. Olet sitä mieltä että lautakuntakuntatunnus olisi altteritunnus - kenen, kaikkien lautakuntajäsentenkö?

Asian voi kuitenkin nähdä myös niin että lautakuntatunnus on välityslautakunnan päätunnus. Jokaisella jäsenellä on tietysti myös oma päätunnuksensa. Asia tulee mainita poikkeuksena käytännössä koska jäsenet käyttävät kahta (pää)tunnusta samaan aikaan. Tämähän on kielletty. Terv. --Riisipuuro 11. lokakuuta 2011 kello 22.18 (EEST)--

Lautakuntatunnuksella ei olisi mitään syytä olla päätunnus, koska sillä ei muokattaisi, keskusteltaisi tai äänestettäisi. Altterin tavoin sen tunnustyyppiluonteesta olisi kuitenkin hyvä ilmoittaa käyttäjäsivulla/keskustelussa tyyliin "tämä on välityslautakunnan jäsenten operoima tunnus, jolla ilmoitetaan VLK:n päätöksistä", linkki VLK:n ajankohtaiseen jäsenlistaan, ohjeet VLK:n tavoittamiseen (ja keskustelusivu voitaisiin ehkä ikisuojata muokkaamiselta, kun sillä ei olisi virkaa). Tunnuskäytäntöön voitaisiin aivan hyvin kirjata kolmas tunnustyyppi pää- ja sivutunnusten rinnalle, eli toistaiseksi ainoastaan VLK-tunnuksen kattava tiedotustunnusten ryhmä, jolta voidaan vaikka teknisesti estää mm. artikkeliavaruuden muokkaaminen. Pitke 11. lokakuuta 2011 kello 23.03 (EEST)

Kymmenesosa tunnuksesta on yksittäisen jäsenen altteria. Jos lautakunta haluaa tunnusten päätöstensä kertomiseen, niin se on ihan ymmärrettävää, hyväksyttyvää ja kannatettavaa. Mutta ei saa syntyä tilannetta, jossa 10 käyttäjää voi puhua yhdellätoista äänellä esim. käytäntömuutoskeskusteluissa. Ehdotuksen mukaan tunnuksella ei osallistuta äänestyksiin, mutta äänestykset eivät ole Wikipedian ensisijainen päätöksenteonväline, vaan keskusteleminen ja sitä kautta haettava konsensus. Eikä Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta tarvitse muutosta, sillä useamman tunnuksen julkinen käyttö on sallittua nykyiselläänkin. --Otrfan 12. lokakuuta 2011 kello 07.08 (EEST)

Tärkeintä on se ettei allekirjoitustapa, oli se lautakuntatunnus tai plsta, muuta millään tavalla lautakunnan toimivallan rajoja. En osaa oikein kuvitella missä tilanteessa lautakunta osallistuisi käytäntömuutoskeskusteluun, mutta sen onko se mahdollista ratkaisee ja pitää ratkaista vastaisuudessakin välityskäytäntö eikä esimerkiksi Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta-käytännön altteri- tai päätunnusrajoitukset.

Sinänsä ehdotuksen kannalta lienee saman tekevää mielletäänkö lautakuntakuntatunnus pääkäyttäjä- vai altteritunnukseksi, vai peräti uudentyyppiseksi ryhmätunnukseksi. Vähän hankalaa sitä on altteriksi mieltää kun ei sitä saa omalla päätöksellään käyttää millään tavalla, toisaalta myös päätunnukseen verrattuna käyttö on erilaista. Lautakuntatunnus on väistämättä näistä molemmista poikkeava.

Olisiko ehdotuksen sanamuoto saatava selkeämmin kertomaan tunnuksen tarkoitus? Esim: Tunnusta saa käyttää ainoastaan suomenkielisessä Wikipediassa kertomaan välityslautakunnan kanta asioihin, sillä ei osallistuta esimerkiksi lautakuntapäätösten toimeenpanoon tai erilaisiiin äänestyksiin. Tunnukselle ei anneta mitään erityisoikeuksia (esim. palauttaja tai ylläpitäjä).Tunnusta saa käyttää ainoastaan suomenkielisessä Wikipediassa välityslautakunnan viestien lisäämiseen lautakunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Terv. --Riisipuuro 12. lokakuuta 2011 kello 08.07 (EEST)--

Entäs jos joku vekkuli keksii vaatia osoitepaljastusta? --Höyhens 12. lokakuuta 2011 kello 13.35 (EEST)

Tämä on muuten huomio, jota en tullut ajatelleeksi kun kannatin ehdotusta. Ongelmaksi voi tulla myös se, että kun tunnus on kymmenen hengen käytössä, riittää että yksi käyttäjä esimerkiksi unohtaa kirjautua ulos useamman hengen taloudessa ja tuloksena on soppa josta ei ota pirukaan selvää. --Jisis 12. lokakuuta 2011 kello 14.02 (EEST)

Olisiko parasta että välityslautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, jolla on autommaattisesti tunnuksen käyttöoikeudet. Mirgon 12. lokakuuta 2011 kello 17.40 (EEST)

Ei toimi. Jos puheenjohtaja on ainoa tunnuksen käyttäjä, puheenjohtajaksi pitäisi valita henkilö, joka on aina paikalla. Mutta Jisiksen huomioon: estääkö mediawiki kirjautumisen, jos toisella koneella on jo kirjauduttu? -tKahkonen ☺ 12. lokakuuta 2011 kello 21.27 (EEST)

Ei estä. --Harriv 12. lokakuuta 2011 kello 21.31 (EEST)

En tarkoittanut että jos uloskirjautumisen unohtaa, muut eivät pääsisi sisään. Mietin vain miten käy jos tunnukset joutuvat vääriin käsiin huolimattomuuden seurauksena tai mitä ihmiset ajattelevat, jos VLK-tunnuksella muokataan vahingossa vaikka jotain artikkelia. --Jisis 12. lokakuuta 2011 kello 21.43 (EEST)

Tuo johtaisi varmaan tunnuksen välittömään bänniin ja muokkauksen palautukseen. En tiedä miten huolimattomaan VLK-jäseneen suhtauduttaisiin. --Höyhens 12. lokakuuta 2011 kello 23.30 (EEST)

Näin varmaankin. Voisi kyllä käydä niinkin, ettei huolimaton käyttäjä ole edes tietoinen siitä, että on aiheuttanut tunnuksen joutumisen vääriin käsiin. Varmaankin siitä selvittäisiin maalaisjärjellä kuten tuosta mainitsemastasi VLK-tunnuksesta tehdystä osoitepaljastuspyynnöstä. --Jisis 13. lokakuuta 2011 kello 00.15 (EEST)

Listasta (Tällaisiahan ovat esimerkiksi välitysratkaisut, VLK:n kysymyssivun vastaukset, erilaiset selvityspyynnöt välityskäsittelyjen yhteydessä, ja ehdotukset välityskäytönnön muuttamiseksi.) puuttuu "muutosehdotukset muihin käytäntöihin". Esimerkiksi tämä ehdotus on muutosehdotus muuhun kuin välityskäytäntöön. Kysyn samaa mitä Otrfan jo aiemmin: olisiko tämän ehdotuksen voinut allekirjoittaa käyttäjä Välityslautakunta? Ehdottaisiko käyttäjä Välityslautakunta muutosehdotuksia myös muihin kuin välityskäytäntöön? (itse en näe mitään syytä estää sitä eikä välityskäytäntökään estä) -tKahkonen ☺ 11. lokakuuta 2011 kello 23.18 (EEST)

Olisi varmaankin voinut. Välityskäytännön taisin mainita siksi koska siinä ihan erikseen kerrrotaan että lautakunta saa esittää siihen muutoksia. Samasta asiasta ks. kommentointini Otrfanin kanssa tuossa ylempänä. terv. --Riisipuuro 12. lokakuuta 2011 kello 08.07 (EEST)--

Ehdotus toimii jos lautakunnalla on postituslista. Tästä ei taida olla määräystä. --Höyhens 11. lokakuuta 2011 kello 16.19 (EEST)

Lautakunnalla on postituslista. Sitä käytetään harvakseltaan mm. siihen että tiedotetaan vaikka siitä, että VLK:lle on tullut uusi kysymys johon pitäisi ottaa kantaa. Tuon avulla eri jäsenten ei tarvitse päivystää Wikipediassa tai Arbcom-wikissä vain sitä varten, että huomaa jonkin reagointia vaativan tapahtuneen. --Zache 11. lokakuuta 2011 kello 16.49 (EEST)

Taidan vastustaa ainakin alustavasti. Se että jotkut käyttäjät eivät osaa suhtautua neutraalisti VLK:n jäseniin, ei pitäisi pakottaa VLK:n jäseniä "pyövelitunnuksen" taakse piiloon. Varmaan olis järkevämpää ohjata ongelmakäytättäjien käytöstä normaalimpaan suuntaan. Mutta minkäs teet jos normaalit käytöstavat eivät ole hallussa, vaan paskaa jaetaan joka suuntaan, jos naama ei miellytä. Gopase+f 11. lokakuuta 2011 kello 17.07 (EEST)

Vlk vs. ongelmakäyttäjä -asettelusta tulee mieleen vanha juttu insinööristä ja ratakiskosta: fiksumpi joustaa. Se, onko vai eikö ehdotukseen syynä ongelmakäyttäjien toiminta, ei ole mikään hyvä syy vastustaa ehdotusta. Mitä taas tulee "piip-tunnuksen" taakse piiloutumisesta, niin olennainen asia on: Miksi yhden käyttäjän pitäisi omalla tunnuksellaan kirjoittaa sellaista, joka on isomman ryhmän päätös? --Lax 11. lokakuuta 2011 kello 17.18 (EEST)

Missä tieto loppuu siitä ratakisko alkaa. Meillä on myös paljon nuoria käyttäjiä ja käyttäjiä jotka eivät ole kovin hyvin perillä VLK:n roolista ja menettelytavoista. Tämäkin saattaa aiheuttaa väärinymmärryksiä, henkilöytymistä ja aivan turhaa painetta osapuolille. Terv. --Riisipuuro 11. lokakuuta 2011 kello 17.27 (EEST)--

Taikka majuri Sarastien sanoin: "Ei sota yhtä miestä kaipaa. Olkoon tämä mies millainen tahansa." Mun mielestä mennään aina väärään suuntaan jos käytäntöjä ruvetaan muuttelemaan muutaman käyttäjän ongelmakäyttäytymisen takia. Yksinkertainen maininta "VLK:n puolesta N.N." riittää normaalille käyttäjälle, ongelmakäyttäjälle ei välttämättä riitä mikään. Gopase+f 11. lokakuuta 2011 kello 17.54 (EEST)

Sen sijaan ilmeisesti ei ole ongelma, että käytännöt on usein käännetty ja hyväksytty yksittäisen käyttäjän tekeminä. Ja kuten muut ovat perustelleet, ongelmakäyttäytyminen on vain yksi aspekti tässä ehdotuksessa. Iivarius 11. lokakuuta 2011 kello 18.04 (EEST)

Jostakin sitä oli varmaan aikoinaan aloitettava. Oikeasti huonot käytännöt on jo ajat sitten hylätty/muutettu. Gopase+f 11. lokakuuta 2011 kello 18.06 (EEST)

Gopase+f:lla on hieno argumentti. ––Crimson Cherry Blossom™ 11. lokakuuta 2011 kello 17.25 (EEST)

Olen kyllä täysin eri mieltä siitä että lautakuntajäsen pääsee piiloon lautakunnan sanomisilta jos joku muu - lautakuntajäsen tai lautakuntatunnus - lisää kommentit Wikipediaan. Ei tämä nyt mikään salaseura ole, nimet näkyy lautakunnan sivuila eikä jäseniä ole kuin kymmenen. Kyllä näistä joutuu jokainen vastaamaan oli lautakuntakommentit lisätty miten tahansa. AInoa poikkeus on selkeä eriävä kanta kommenttiin tai passiiviseksi kirjautuminen. Se että lisääjä saa vielä ekstrat niskaansa on toinen asia. Terv. --Riisipuuro 11. lokakuuta 2011 kello 17.41 (EEST)--

No mihin tätä VLK:n tunnusta sitten tarvitaan? Alussa kerrotut perusteet kun mun mielestä viittaa ainoastaan tähän suuntaan. Eikö pelkkä "VLK:n puolesta N.N." riitä? Gopase+f 11. lokakuuta 2011 kello 18.17 (EEST)

EI ongelma ole se että lautakunta ei vastaisi sanomisistaan tai haluaisi piiloon. Ongelma on se, että tällä nykyisellä allekirjoitustavalla yksi lautakuntajäsen joutuu vastaaamaan lautakunnan sanomisista niin kuin hän yksin olisi ne päättänyt ja toisaalta kun lautakunnan päätöksissä on käyttäjäallekirjoitukset näytetään kuvittelevan että lautakuntajäsenten kaikki kommentit ovat lautakunnan mielipiteitä. En kyllä ainakaan itse osaa asiaa paremmin kuvailla, tämä on mielestäni sama kuin tuo alussa esitelty perustelu. Terv. --Riisipuuro 11. lokakuuta 2011 kello 19.06 (EEST)--

Näin mäkin sen oon koko ajan ymmärtänyt. eli kukaan ei halua toimia VLK:n viestinviejänä, koska viestinviejä on joutunut asiattoman paskanheiton tai vainon kohteeksi. Tämän vuoksi viestinviejän pitää saada piilottaa oma käyttäjätunnuksensa. Onko muuta perustetta VLK:n oman käyttäjätunnuksen käyttöönotolle? Gopase+f 11. lokakuuta 2011 kello 19.11 (EEST)

Se käänteinen tilanne: että yksittäisen jäsenen henkilökohtaisia kommentteja ei pidettäisi VLK:n kommentteina. --Tappinen 11. lokakuuta 2011 kello 19.38 (EEST)

Eikös näistä tahattomista väärinymmärryksistä ole jo päästy eroon alkusähellysten jälkeen, kun VLK:n jäsenet ovat tarkentaneet kommentointiaan "vaaran paikoissa"? Gopase+f 11. lokakuuta 2011 kello 20.00 (EEST)

Siitä päätellen, että lautakunta katsoi tarpeelliseksi tehdä tämän ehdotuksen, oletan, että ei. Iivarius 11. lokakuuta 2011 kello 20.01 (EEST)

Vielä kolmas tilanne tuli mieleen: nyt päätöksen jälkeen ryöpsähtää postia kirjurina toimineen postilaatikkoon, ja saattaa jäädä sinne makaamaan. Jos ne menisivät suoraan listalle, satunnainen poissaolo ei haittaisi, asiallisiin viesteihin voitaiin reagoida ja mahdolliset lapsukset saataisiin korjattua nopeammin. --Tappinen 11. lokakuuta 2011 kello 20.09 (EEST)

Alkohan niitä ihan hyviä lisäperusteluitakin tulla kun vähän potki. :) Ehkä "pyövelistä" saattaa olla jotain hyötyä. VLK:n jäsenillä on oikeus hakeutua suojaan perusteettomalta vainolta ja mustamaalaukselta, joten jos eivät muuta keinoa keksi, niin ottakoon "pyövelitunnuksen" käyttöön. Eli alustava vastustus peruttu. Gopase+f 11. lokakuuta 2011 kello 20.17 (EEST)

Tämä on mielenkiintoinen ehdotus jota aianakin näin alustavan lukemisen perusteella kannatan. Gopaselta pyydän kuitenkin täsmennystä (diffein) missä ja minkälaista häiriköintiä jäseniin on kohdistunut, kun käytät noinkin voimakasta kieltä (paskanheitto, vaino, mustamaalaus) että voitaisiin tarkemmin arvioida ehdotuksen tarpeellisuutta. --Derpent 12. lokakuuta 2011 kello 10.38 (EEST)

En rupea henkilöimään tätä keskustelua. Sori vaan. Oman mielenrauhasi säilyttämiseksi voit vaikka ajatella, että viittasin spekulatiiviseen skenaarioon. Gopase+f 12. lokakuuta 2011 kello 11.50 (EEST)

Nyt viimeistään henkilöit. Millä tavalla tämä liittyy minun mielenrauhaani?

Pyysin asiallisesti selvitystä rankkoihin väitteisiin, jotka eivät yhteyksissään olleet mitään spekulatiivisia skenaarioita vaan esimerkiksi: "koska viestinviejä on joutunut asiattoman paskanheiton tai vainon kohteeksi" ja "oikeus hakeutua suojaan perusteettomalta vainolta ja mustamaalaukselta". Eikö tällaista siis kuitenkaan ole tapahtunut, vaikka esität syytöksinä ne perusteeksi, vai mihin niillä viittaat? --Derpent 12. lokakuuta 2011 kello 12.29 (EEST)

Viittaan spekulatiiviseen skenaarioon. Gopase+f 12. lokakuuta 2011 kello 15.00 (EEST)

Viittaat selkeästi Ulrikaan. Iivarius 12. lokakuuta 2011 kello 15.04 (EEST)

Minä luulin Gopasen puhuvan minusta. Taitaa olla paras olla arvailematta henkilöitä. --Otrfan 12. lokakuuta 2011 kello 15.07 (EEST)

Luulit tehneesi vainoa tai paskanheittoa välityslautakunnan viestimiestä kohtaan? Mielenkiintoista. Iivarius 12. lokakuuta 2011 kello 15.10 (EEST)

Luulin mahdollisesti tehneeni jotain, jonka joku saattaisi ehkä tulkita johonkin sellaiseen viittaavaksi. Tai sitten muistan väärin. Mutta paras jättää henkilöt sivuun tästä keskustelusta. --Otrfan 12. lokakuuta 2011 kello 15.12 (EEST)

Jos haluaa käyttää hyvää tahtoa, tässä keskustelusivunsa keskustelussa Gopase+f selittää kommenttiaan parhain päin eikä tarkoittanut että paskanheittoa, vainoa tai mustamaalausta välityslautakunnan jäseniä kohtaan olisi ilmennyt. Tämän perusteella tulee mieleen onko yhteistunnus sitten tarpeellinen. Miltä jäsenet haluava suojautua, jos uhkakuvat ovat vain "spekulatiivisia skenaarioita" joskin äärimmäisen rankkoja? Jos jollakulla on tiedossa muuta, ne olisi syytä esittää, jotta kaikki tietäisivät tilanteen. --Derpent 12. lokakuuta 2011 kello 16.04 (EEST)

Tarkoituksena on selventää eroa yksittäisten välityslautakunnan jäsenten itsenäisesti esittämien kommenttein ja ehdotusten ja välityslautakunnan yhteisen kannan välillä. Nämä kaksi ovat melko usein keskusteluissa sekoittuneet toisiinsa. --MiPe ^(wikinät) 12. lokakuuta 2011 kello 16.11 (EEST)

Pikku korjaus: En ota kantaa mitä on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta. Esittämäni on spekulatiivinen skenaario. Gopase+f 12. lokakuuta 2011 kello 16.12 (EEST)

Noh vuoden välityslautakuntakokemuksen perusteella sanoisin, että välityslautakunnan toimintaan liittyvä palaute on pääasiassa ollut asiallisesti kirjoitettua. Se ei kuitenkaan ole mitään hirveän ystävällissävytteistä, mutta harvemmin jengi omaan toimintaansa liittyviä arvosteluun tai itseensä kohdistuvia rajoituksia hyvällä katsoo. Se ei ole ollut sen kummallisempaa siis mitä Wikipedian puolella olevat kirjoitukset ovat välityslautakunnan toiminnasta olleet. Vertailun vuoksi niin, ylläpitotoimien johdosta minua on sanottu esimerkiksi kakkahousuksi joka on huomattavasti ala-arvoisempaa kuin mikään palaute mitä välityslautakunnan toimintaan liittyen olen saanut. Vuoden aikana olen kuitenkin onnistunut useasti kirjoittamaan niin epäselvästi, että oma mielipiteeni on sekoitettu välityslautakunnan mielipiteeseen useankin eri käyttäjän toimesta. Tätä on sitten selvitetty välityslautakunnalle esitettyjen kysymysten avulla kuten myös kommenttipyynnöllä. Jos tuota eri roolien sekoittumista pystytään erillisellä tunnuksella vähentämään, niin minusta sen käyttö on ihan perusteltua. --Zache 12. lokakuuta 2011 kello 17.15 (EEST)

Miksi "VLK:n puolesta N.N." olisi parempi kuin tämä ehdotus? --Lax 11. lokakuuta 2011 kello 18.33 (EEST)

N.N. tarkoittaa tässä käyttäjän normaalia allekirjoitusta, kuten esim. Riisipuro tämän ketjun aloituksessa tekee. Gopase+f 11. lokakuuta 2011 kello 18.39 (EEST)

Et vastannut kysymykseen. --Lax 11. lokakuuta 2011 kello 21.04 (EEST)

Jos VLK:lla on puheenjohtaja, niin asia olisi selvä, mutta kun VLK:ta toimii yksimielisesti tehtävillä päätöksillä, niin silloin kyseinen tunnus on parannus nykyiseen käytäntöön. --Mirgon 11. lokakuuta 2011 kello 18.43 (EEST)

VLK voi tehdä myös äänestyspäätöksiä. --Höyhens 12. lokakuuta 2011 kello 13.06 (EEST)

Yksinkertainen ratkaisu asiaan voisi olla sellainen, että välityslautakunnan päätökset allekirjoitetaan vain (lihavoidulla) tekstillä Välityslautakunta, ja tämän päätöksen julkaisijan tiedot löytyisivät tarvittaessa (tietenkin) artikkelihistoriasta. Näin näkyvään allekirjoitukseen ei tulisi julkaisijan nimeä eikä kenties niin herkästi menisi monilta riisipuurot ja vellit sekaisin, paitsi niiltä jotka erikseen tahtovat hämmentää soppaa tarkoituksellisesti. Tämä ei vaatisi käyttäjätunnuskäytännön muutoksia. --Pxos 11. lokakuuta 2011 kello 19.12 (EEST)

Ei vaatisi käyttäjätunnuskäytännön muutosta, mutta vaatisi allekirjoituskäytännön muutoksen. Jotain käytäntöä tässä jouduttaisiin joka tapauksessa rukkaamaan. --Jmk 11. lokakuuta 2011 kello 19.16 (EEST)

Onneksi käytäntöjä kuulemma saa muuttaa. Iivarius 11. lokakuuta 2011 kello 19.27 (EEST)

Edelleen näkisin, kun noita muita wikejä olen vähän selannut, että välityslautakunnan yhteiskäyttötunnus on jotenkin liian monimutkainen ratkaisu ongelmaan, joka mielestäni ei ole suorastaan lautakunnan työtä halvaannuttava. Jos välityslautakunnan in corpore päätökset, lausunnot ja ehdotukset allekirjoitettaisiin oman ehdotukseni mukaisesti – allekirjoituskäytäntöä muuttamalla sekä erikseen välityslautakunnan käytäntösivuille suorasanaisesti kirjoitettuna selvennykseksi, että VLK esiintyy yhtenäisenä ulospäin erityisellä tätä varten luodulla allekirjoituksella, jonka lisäksi jäsenet voivat esittää henkilökohtaiset mielipiteensä omalla nimimerkillään – niin tämä näin ulkopuolisen mielestä voisi ratkaista ensi alkuun tämän "kuka sanoo mitä" -ongelman. Jotenkin tuollainen yhteiskäyttötunnus, vaikka ymmärrän hyvin lautakunnan ehdotuksen, ei oikein vaikuta hyvältä, pikemminkin etäännyttää lautakunnan joksikin omituiseksi laitteeksi, josta ei oikein ota selkoa. Sitä paitsi onko historiassa paljonkin tapauksia, jossa VLK:n päätöstä tai vastausta on todellisuudessa yritetty kyseenalaistaa väittämällä, että se on vain yhden jäsenen päätös? (Onhan niitä.) Lisäksi kun työjärjestyksessä jo on ilmeisesti mainittu, että vastaukset kysymyksiin voi antaa kahden tai kolmen jäsenen kollegio, niin yhteistunnuksesta käy vielä huonommin selville asioiden käsittely. En tällä hetkellä kannata VLK:n ehdotusta. --Pxos 11. lokakuuta 2011 kello 23.15 (EEST) Muutettu kommenttia (yliviivaus ja kursivoitu lisäys) --Pxos 14. lokakuuta 2011 kello 18.59 (EEST).

En nyt ehdi perehtyä koko keskusteluun, että voisin ottaa kantaa ehdotukseen, mutta jos välityslautakunnan jäsenen allekirjoituksen edessä lukisi "Välityslautakunnan puolesta", niin eikö se riittävän selkeästi viestittäisi, että kyseessä on nimenomaan välityslautakunnan eikä ko. jäsenen yksityinen kanta. (On kyllä usein tainnut lukeakin.) Näinhän muutenkin, jos esimerkiksi joku kirjoittaa jotakin esim. jonkun yhdistyksen hallituksen puolesta, niin vastuu on yhdistyksen hallituksella, ja jos kirjoitettu ei vastaa yhdistyksen hallituksen kantaa, niin (kuvainnollisesti ilmaistuna) päitä putoaa.--Urjanhai 12. lokakuuta 2011 kello 13.47 (EEST)

Ja onhan sitten tuo alla viitattu de-wikinkin systeemi (so. osallistuneet lautakunnan jäsenen allekirjoittavat), mutta en nyt ehdi arvioida myöskään sitä suhteessa muihin vaihtoehtoihin.--Urjanhai 12. lokakuuta 2011 kello 13.51 (EEST)

Tai nuo allekirjoituskokeet alla.--Urjanhai 12. lokakuuta 2011 kello 13.56 (EEST)

Kun keskustelu tuntuu hiljentyvän voisi toistaiseksi yhteenvetona karkeasti haarukoida että ehdotus sai pari selvää vastustuskannanottoa, pari puoltavaa 10 ehdottajan kannan lisäksi, ja suurin osa kommentoijista eli kymmenkunta ei ole ottanut selkeää kantaa.

Pxosin ehdotus, jonka mukaan lautakunnan kommentin lisääjän ei tarvitsisi kirjata omaa nimeään, vaan käytettäisiin pelkkää "Välityslautakunta"-allekirjoitusta, ratkaisisi asiasta ainakin puolet eli sen ettei jäsenten keskustelukommentteja sekoitettaisi VLK:n ilmoituksiin.

Se, mielletäänkö lautakuntatunnus pää-, sivu-, vai ryhmätunnukseksi on lähinnä tekninen ongelma, jokaiselle kannalle on perusteensa ja kaikki aiheuttavat hivenen erilaiset muutokset käytäntöihin. Alla esitettyihin allekirjoitusesimerkkeihin voi todeta että päätösten kannatuksen ja vastustuksen lukumäärän kirjaaminen on erillinen asia ja riippumaton siitä onko allekirjoitus nykyisellään, lautakuntatunnuksella tai esim. Pxosin ehdottama.

Itse tulkitsen lautakunnan ehdotuksen vastustuksen pääpointin olevan siinä lisääkö tunnus lautakunnan toimivaltaa, osallistutaanko sillä johonkin mihin nyt ei ole lautakunnalla oikeutta. Muitakin perusteluja kyllä on. Katsoisin että käytön rajojen määrittämisen hoitaa ylempänä esitetty muutosehdotus, jonka mukaan

Tunnusta saa käyttää ainoastaan suomenkielisessä Wikipediassa välityslautakunnan viestien lisäämiseen lautakunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Kuulisin mielelläni vieläkö käytön rajaamisessa nähdään ongelmaa jos tuo muutos huomioitaisiin, ja miltä ehdotus keskustelun valossa nyt vaikuttaa. Terv. --Riisipuuro 14. lokakuuta 2011 kello 08.01 (EEST)--

Otetaans nyt vielä ihan rautalangasta. Olisiko siis yhteistunnuksen käyttöönoton jälkeen ikään kuin kolme vaihtoehtoa käytössä: 1) Käyttäjä:Välityslautakunta allekirjoittaa toimivaltaan kuuluvat asiat (ratkaisut, vastaukset, kannanotot); 2) VLK voisi yhä esiintyä ulospäin muissa asioissa (kuten tämä ehdotus) perinteisellä tavalla Välityslautakunnan puolesta jäsen N.N. ja 3) käyttäjäkannanotot allekirjoitetaan normaalisti omalla nimimerkillä? Vai jääkö vaihtoehto 2 kokonaan käytöstä?

Joka tapauksessa olen nyt muuttanut mieltäni sen verran, että kyllähän tuollaisen tunnuksen voi puolestani ottaa koejaksi käyttöön. Jos siitä tuntuu tulevan ongelmia, siitä voi aina luopua ja keksiä jotain muuta. Laitetaan nyt tuohon viimeisimpään muotoiluun varovainen kannatukseni. --Pxos 14. lokakuuta 2011 kello 15.19 (EEST)

Kyllä kai parasta olisi että käytetään vain yhtä tapaa lautakunnan viestinnässä oli tapa mikä hyvänsä, useampi vain sekoittaisi pakkaa. Eli kaikki lautakunnan viestit lautakuntatunnuksella, omat omalla. Kakkosvaihtoehto jäisi tosiaan pois. Terv. --Riisipuuro 14. lokakuuta 2011 kello 15.47 (EEST)-- Huomasin vasta tuossa myöhemmin vielä tuon vaihtoehtojesi toimivaltajaon. Oikeastaanhan lautakunnan ei tule viestiä mitään sellaisissa asioissa jotka eivät kuulu sen toimivaltaan. Parannusehdotukset välityskäytäntöön, kuten tämä, kuuluvat lautakunnan toimivaltaan. Terv. --Riisipuuro 14. lokakuuta 2011 kello 16.03 (EEST)--

Tämänhetkinen tilanne lienee: 10 ehdottaa-puoltaa, 3 puoltaa, 1 vastustaa, lopuilla ei yksiselitteistä kantaa. Tunnuksella ei siis olisi mitään erikoisoikeuksia (se ei edes olisi välityslautakunnan jäsen -käyttäjäryhmässä)? Mikäpä estää kokeilemasta asiaa? Mahdolliset ongelmat varmaan kyetään käsittelemään. --Pxos 14. lokakuuta 2011 kello 18.59 (EEST)

Äänestys? Mirgon 14. lokakuuta 2011 kello 19.00 (EEST)

Kannatan, kannattaahan sitä ainakin kokeilla. –Cary 15. lokakuuta 2011 kello 13.55 (EEST)

KannatanYksimielisyydellä tehtävien päätöksien kohdalla, kenenkään ei pidä profiloitua "ikävien ja raskaiden päätöksien sanansaatajaksi" –Mirgon 16. lokakuuta 2011 kello 11.30 (EEST)

Ihanpa sama - en jaksa lukea keskustelun viimeisimpiä käänteitä. Valitettavaa tosin on, että VLK luotiin ratkaisemaan ongelmia ja nyt sen jäsenet eivät enää uskalla käyttää edes nimimerkkejään, johtuen spekulatiivisesta skenaariosta. Onkohan seuraava vaihe se, että VLK joudutaan valitsemaan salassa spekulatiivisen skenaarion pelossa? (huom! tämä spekulatiivinen skenaario ei välttämättä ole sama kuin Gopasen kommenteissaan esittämä) --Otrfan 16. lokakuuta 2011 kello 11.43 (EEST)

Toi on aika hirvittävä spekulatiivinen skenaario. Eri asia on että välityslautakunnan päätöksistä pitäisi olla päätösluettelo. On kai täsmällisesti luettava asia siten että tämä nimimerkki-ehdotus ei ole välityslautakunnan päätös vaan sen tämänhetkisten jäsenten yhteinen päätös. --Höyhens 19. lokakuuta 2011 kello 04.45 (EEST)

Hetkoinen vielä. Välityslautakunnanhan ei olisi suotavaa tehdä sellaisia päätöksiä, joiden toimeenpano riippuu siitä, onko ylläpitäjä Otrfan läsnä. Niinmuodoin käyttäjätunnuksella Välityslautakunta tulisi oikeastaan olla ylläpito-oikeus, mutta sitä en edes ehdota koska ei semmoinen varmaan menisi läpi. --Höyhens 19. lokakuuta 2011 kello 04.49 (EEST)

En nyt tiedä miten minun läsnäoloni liittyy mihinkään. VLK:n yhteistunnuksella voisi minun puolestani olla ylläpito-oikeuskin, sillä nämä mainitut spekulatiiviset skenaariot koskevat yhtä lailla VLK:n päätöksistä kertovaa lautakunnan jäsentä ja VLK:n päätöstä toimeenpanevaa ylläpitäjää. VLK:n tunnuksen ylläpito-oikeuksilla hoituisi tuokin ongelma, edellyttäen että VLK uskaltaisi oikeuksia käyttää, mistä en kyllä ole yhtään varma. Pitäisiköhän ylläpitäjilläkin olla yhteinen tunnus tai tarvittaisiinko tällainen lista meillekin? --Otrfan 19. lokakuuta 2011 kello 07.27 (EEST)

Et voine sittenkään oikeasti olla tuota mieltä. Ja minä kaipaan sitä ettei sinulle välityslautakunnan ulkopuolisena toimijaqna tule paskiaisen leimaa joka ehkä kuuluisikin välityslautakunnalle ;) --30. lokakuuta 2011 kello 03.31 (EEST) Kommentin jätti Höyhens (keskustelu – muokkaukset)

Välityslautakunnan toimivaltaan eli asioihin joita lautakunta "virallisesti" tekee yhtenä instanssina kuuluu eri tyyppisiä toimenpiteitä: välityspäätösratkaisut, kysymyssivun vaastaukset ja selvennykset, selvityspyynnöt ja tämän tyyppiset ehdotukset — käytäntömuutosehdotuksesta lautakunnan tekemänä on erikseen mainittu Välityskäytännössä. Ehdotus ei siis ole kymmenen erillisen käyttäjän ehdotus. Sinänsä asialla ei ole paljoakaan merkitystä, mutta tämä lienee hyvä tuoda esille käytäntöjen selvittämiseksi.

Ylläpito-oikeuksien antoa lautakuntatunnukselle en itse kannata: jo ilman niitäkin yhteisöllä tämän keskustelun perusteella on huoli lautakunnan toimivallan rajojen pitämisestä. Toimivallan laajentaminen tuskin parantaisi tilannetta. Lautakunnan ratkaisuluettelo sen sijaan on erinomainen ajatus. Terv. --Riisipuuro 19. lokakuuta 2011 kello 08.10 (EEST)--

Ratkaisuluettelosta mieleen tullutta: mikäli ehdotuksenmukainen lautakuntatunnus perustettaisiin, olisi sen käyttäjähistoria erinomaisen kertova, koska siitä selviäisi yksiselitteisesti ja täydellisesti joka ikinen välityslautakunnan lisäämä viesti selkeänä listana. Terv. --Riisipuuro 19. lokakuuta 2011 kello 14.11 (EEST)--

Kannatan. Yhteisestä käyttäjätunnuksesta olisi enintään hyötyä, haittoja en näe. Lista on myös hyvä idea.--Opa 19. lokakuuta 2011 kello 09.49 (EEST)

Ennemmin kuin näkisin välityslautakunnan tavallaan piiloutuvan yhteiskäyttötunnuksen taakse, mikä - nyt tässä mielipiteessä ollessani - johtaa yhä suurempiin ristiriitoihin käytäntökeskusteluissa ja sen sellaisissa, toivoisin lautakunnan jäsenien kannanottoa nimimerkkien kanssa erilaisista viimeaikaisista asioista. Jos tänne lyödään naulalla päähän terveisin Välityslautakunta, niin se vain etäännyttää koko keskustelun pois. En tiedä koko yhteisöstä, mutta minulla on ainakin huoli siitä, miten lautakunta päätyy yhteisymmärrykseen ja eikö jotenkin palvelisi yhteisöä enemmänkin avoimuus kuin suljettuus. Tämänhetkisen tiedon valossa lautakunnan päätökset ovat joko yksimielisiä tai keskusteluun on osallistunut 4-6 jäsentä. Joku vissiin on ajatellut olevansa esteellinen. Tunnus hämärtää kaiken keskustelun. Ja ylimääräisenä, kysymykseeni lautakunnan puheenjohtajuudesta on vastattu, että lautakunta on käynyt keskustelua asiasta. Ja kun näitä ehdotuksia tuodaan esille, mikseivät lautakunnan jäsenet eri tavoin perustele tai puolusta ns. yksimielistä kantaansa? Ahuu ahoi. --Pxos 20. lokakuuta 2011 kello 04.59 (EEST)

Yritetään hieman avata lautakunnan toimintaa. Päätökset tehdään keskustelemalla ja perustuvat saavutettuun konsensukseen. Eriäviä mielipiteitä saa esittää ja ne otetaan huomioon lopullista päätös- tai vastauslauselmaa muotoiltaessa. Keskusteluun osallistuu kukin jäsen oman ehtimisensä mukaan, välityslautakunnassa, niin kuin koko Wikipediassa, toimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

Mitä tulee tähän ehdotukseen. Tarkoituksena ei ole "piiloutuminen", vaan selventää sitä, että lautakunnan päätökset ovat nimenomaan useamman käyttäjän tekemiä, eivät yksittäisen käyttäjän, eivätkä päätöksen tai vastauksen julkaisija, niin kuin toisinaan virheellisesti käsitetään. Tämä myös selkeyttää sitä, milloin lautakunnan jäsen puhuu niin sanotusti omasta puolestaan. --MiPe ^(wikinät) 20. lokakuuta 2011 kello 09.10 (EEST)

Nykyinen tapa, eli se että kerrotaan käyttäjille kuka on lisännyt viestin päätöksestä, ei sisällä lainkaan informaatiota siitä miten mielipiteet jakautuvat päätöksen suhteen. Kun sitä informaatiota ei ole lainkaan, niin ei se voi lautakuntatunnuksen käytöllä vähetäkään. Tunnuksen käyttö ei muuta asiaa mihinkään suuntaan. Lisäystapa ja se ilmoitetaanko mielipidejakauma ovat kaksi eri asiaa jotka voidaan toteuttaa riippumatta toisistaan. Mielipidejakaumanhan voi lisätä oli allekirjoitus nykytyylinen tai lautakuntatunnus. Tämä ehdotus ei koske mielipidejakauman esittämistä, eikä sille muutokselle tarvita käytäntömuutosta.

Mitä tulee lautakunnan keskusteluaktiivisuuteen, niin katsoin keskustelun alusta 38 ensimmäistä kommenttia, joista hyvin pikaisella räknäämisellä löytyi 24 ei-lautakuntajäsenen kommenttia ja 14 lautakuntajäsenen kommenttia. Jos suurin piirtein kolmasosa kommenteista on lautakuntajäseniltä, niin eikö sitä perustelua nyt ole tullut suhteellisen paljon? Terv. --Riisipuuro 20. lokakuuta 2011 kello 12.57 (EEST)--

 Kannatan nyt sitten, jos se helpottaa lautakunnan ja yhteisön keskinäistä ymmärtämystä ja luottamusta. Minun VLK-aikanani oli hankalia kysymksiä ja jopa viisi (5) vlk:n jäsentä (minä mukaan lukien) erosi kahden peräkkäisen kauden aikana. Luottamus oli lähes mennyttä. VLK-vaaleissa tuli myös selkeä kollapsi. Nyt tilanne lienee toinen - rauhoittunut. --Höyhens 5. marraskuuta 2011 kello 08.23 (EET)

Muuta asiaan liittyvää

Muiden wikipedioiden välityslautakuntien ratkaisut

• ruotsinkielinen: Välityslautakunta valittiin marraskuussa 2006 ja lakkautettiin vuonna 2008. Ilmeisesti tarpeettomana :)
• englanninkielinen: Välityslautakunta on aikamoinen kolossi, jolla on peräti useita sihteereitä (clerks), jotka julkaisevat päätökset. Päätöksissä ei ole mitään allekirjoitusta, ainoastaan äänestystulokset jokaisen ratkaistun asian kohdalla tyyliin 9 puolesta, 2 vastaan ja aikaleima.
• saksankielinen: Jokainen asian käsittelyyn osallistunut välityslautakunnan jäsen ilmeisesti allekirjoittaa koko päätöksen ja myös äänestykset ovat julkisia (siis äänet puolesta ja vastaan allekirjoitetaan omalla nimimerkillä).
• ranskankielinen: Päätöksistä äänestetään julkisesti omalla nimimerkillä. Lakkauttaneet välityslautakunnan. Lisätietoja lakkauttamisesta:
  • Wikirigoler : les billets de Pierrot, 17.9.2011, Wikipédia : CAr à la casse (Google Translate: Wikipedia: Car scrapping)
  • Le choix du chaos, 20.9.2011, La mémoire courte (Google Translate: Short memory)
• espanjankielinen: Ovat lakkauttaneet koko välityslautakunnan.
• italiankielinen: ei välityslautakuntaa. Lisätietoja:
  • wikitrekk, 19.9.2011, Les Wikipédias sans Comité d'arbitrage : le cas italien. (Google Translate: Wikipedias without the Arbitration Committee: the Italian case.)

--Pxos 11. lokakuuta 2011 kello 17.28 (EEST), muokattu 11. lokakuuta 2011 kello 18.06 (EEST). ; --Zache 11. lokakuuta 2011 kello 21.19 (EEST) ; --Pxos 11. lokakuuta 2011 kello 21.57 (EEST)

Tämä välityslautakuntien kuivuminen kasaan (ruotsi), lakkauttaminen (es) tai olemattomuus (it + muut wikit) on kyllä jännä asia, ja siihen johtaneita syitä täytyisikin tutkia tarkemmin. Ilmeisesti kuitenkin isosiskowikissä (en) ArbCom on laaja organisaatio alakomiteoineen, sihteereineen ym. ja täydessä käytössä. --Pxos 11. lokakuuta 2011 kello 21.42 (EEST)

Hitto kun en osaa ranskaa, mutta ranskan CAr:n sivut ovat edelleen käytössä ja uusi lautakunta toimii normaalisti, sikäli kun ymmärsin. Nyt joku ranskantaitoinen avuksi! --Pxos 11. lokakuuta 2011 kello 21.57 (EEST)

• Mainittakoon tuo venäjänkielinen joka vaikuttaa erittäin aktiiviselta ja byrokraattiselta. Toimikausi on puoli vuotta. ÄänestyspäätöksetKonsensuspäätökset joka asiassa julkisia ja päätöksiä on jo yli 700. Ja he ottavat minkä tahansa riita-asian oma-aloitteisesti käyttöön. Meillä on ilmeisesti jossain määrin samanlaista mentaliteettia. --Höyhens 3. marraskuuta 2011 kello 03.34 (EET)

Allekirjoituskoe 1

Käyttäjää pyydetään pidättäytymään kahvihuonekeskusteluista seuraavan kahden viikon ajaksi. Päätös oli on yksimielinen.

Välityslautakunta. 11. lokakuuta 2011 kello 19.32 (EEST)

(Tämän keskustelukommentin lisännyt Pxos 11. lokakuuta 2011 kello 19.32 (EEST))

Allekirjoituskoe 2

Käyttäjä estetään muokkaamasta kuukaudeksi. Päätös syntyi äänestyksen tuloksena 6 puolesta, 3 vastaan, 1 poissa.

Välityslautakunta. 11. lokakuuta 2011 kello 19.57 (EEST)

Eriävä mielipide

Käyttäjä estetään kolmeksi päiväksi. --Välityslautakunnan jäsenet Aapo, Eepo ja Iipo. 11. lokakuuta 2011 kello 19.57 (EEST)

Tytöttelyn loukkaavuus

Oopperalaulajan keskustelussa on tullut kumouksia koskien käyttäjän laulajaa koskevaan sanavalintaan "tytteli". Vastakkain ovat minä, joka en pidä tytöttelyä niin selkeän ja yleisesti pidetyn loukkaavana, että muiden kommenttien muokkaamista koskevan käytännön kriteerit "selkeästä" asiattomuudesta täyttyisivät (vaikken tytöttelyä hyväksykään sen enempää kuin monia muita huonoja tapoja), ja toinen käyttäjä, jonka mielestä asia on päinvastoin ja käyttäjän kommentin muokkaaminen siis aiheellista.

Olisi siis syytä keskustella:

• kuinka selkeän asiatonta tytöttely on
• miten selkeää asiattomuuden pitää olla, että kommentteja saa muokata

-- Pitke 29. lokakuuta 2011 kello 10.10 (EEST)

Tytöttely on selkeän asiatonta ja sitä paheksutaan jos joku vaikka Eduskunnassa erehtyy tytöttemään kansanedustajaa. Wikipediassa pitää noudattaa samoja käytösohjeita kuin muuallakin yhteiskunnassa. Luokkaavat kommentit saa ohjeen mukaan poistaa.[6] Erityisesti kun siinä loukataan artikkelin kohdetta asia on vielä paheksuttavampi. Sillä ei asiayhteydessä ole muuta funktiota kuin vähätellä kohdetta. Pitkeä en tytöttelisi vaikka luulen että hän on aikuistumassa oleva tyttö. (Onko tämä henkilökohtainen hyökkäys?) Miehet ei sitä koe välttämättä sillä tavalla kuin naisten luulisin kokevan. --Mahmud-ibn-mahmud 29. lokakuuta 2011 kello 10.35 (EEST)

Joo, ja "tytteli" on vielä asteen vähättelevämpi kuin tyttö. Ikinä kuullu käytettävän aikuisesta enkä käyttäis. --Mahmud-ibn-mahmud 29. lokakuuta 2011 kello 10.45 (EEST)

Wikipedian käyttäjät ovat monen miehen voimin paheksuneet pjittelua, koskee siis kyllä myös tytöttelua joka on paljon vähjättelevämpää: [7] [8] Seuraavassa kyllä mainitaan Pitke pojittelijana [9] . --Mahmud-ibn-mahmud 29. lokakuuta 2011 kello 11.26 (EEST)

Tytöttely (ja eritoten tyttelittely) koetaan loukkaavaksi ja asiattomaksi nimittelyksi, tai sitten ei. Tytöttelyn kohde voi miettiä, oliko puhujalla tarkoitus loukata vai ei. Ilmeisesti on niin, että naiset voivat keskenään tytötellä toisiaan suuremmitta seuraamuksitta. Mennään tyttöjen kesken kaljalle tai pidetään tyttöjen saunailta. Aikuiset naiset eivät välttämättä pidä siitä, että heitä tytötellään esim. työelämässä, Eduskunnassa tai Wikipediassa. Jos jättää tytöttelemättä, siitä tulee helposti tapa. Ehkä kirjoittajan tarkoitus oli tässä täsmentää, että kyseessä on nuori nais-sopraano eikä äänenmurroksen alla oleva poikasopraano. -Htm 29. lokakuuta 2011 kello 11.30 (EEST)

asia ilmenee kyllä siis ilman vähättelevää sanaakin. --Mahmud-ibn-mahmud 29. lokakuuta 2011 kello 11.35 (EEST)

Samaa mieltä Mahmud-ibn-mahmudin kanssa, vaikken kyllä toisaalta sensuroisi toisen kommenttia sen takia. Tytöttely, pojittelu, sedättely, ämmittely ym. on asiatonta, ja kuten Otrfan sanoi (minulle) aikoinaan; "käytöstavat pitäisi osata ilman käytäntöjäkin". Jos joku haluaa välttämättä niitä sanoja käyttää niin käyttäköön (itsensä siinä vaan nolaa, ainakin minun silmissä). Mutta kunnon kansalainen käyttäytyy netissä siten kuin ulkomaailmassakin, eikä mielestäni kuulu käyttää niitä sanoja. Tytteli-sana on minun käytössäni ollut kun olen puhutellut koiraani. ––Crimson Cherry Blossom™ 29. lokakuuta 2011 kello 13.44 (EEST)

Jos tällaisia aletaan sensuroida, kohta tänne ei voi kirjoittaa yhtään mitään. Tuskinpa alkuperäinen kirjoittaja halusi loukata. --Jisis 29. lokakuuta 2011 kello 13.25 (EEST)

Olen samoilla linjoilla. Entäs "kuulepas nyt hyvä ihminen", eikö se ole alentuvaa ja siis loukkaavaa? Entä "yleensä on ollut tapana"? Entä silmää iskevät hymiöt, ovatko ne muille seksuaalista ahdistelua? Rajan vetäminen on vaikea juttu, siksi olen aina ajatellut käytännön rajautuvan kunnianloukkauksiin. Kyllähän käytöstapoihin kuuluu ehdottomasti myös taito sivuuttaa eleettä muiden pienemmät käytösrikkeet riippumatta niiden tahallisuudesta, eikä käydä taittamaan peistä. Onhan naisen tytöttely asiayhteyksissä rumaa, mutta onko se todella niin rumaa että pitää lähteä sensuroida? Pitke 29. lokakuuta 2011 kello 15.34 (EEST)

Kiusaamista, halventamista, ahdistelua. Ratkaisevaa on se, miten toiminnan kohde asian kokee. Tarkoitus ei ollut loukata, mutta sananvalinta kyllä kohotutti hiukan kulmakarvoja, joten sensurointi oli ymmärrettävää. Antaisin asian olla, turha tästä on mitään enempää vääntää. -Htm 29. lokakuuta 2011 kello 18.20 (EEST)

Tämä kokemus kyllä tuntuu vaihtelevan aika lailla kokijasta toiseen. Minäkään en pidä pojittelusta mutta syyllistyn itse helposti kaikenlaiseen hymiöintiin ym. En tekisi tästä isoa juttua mutta pääperiaaate on käy kiinni asiaan, älä henkilöön. --Höyhens 3. marraskuuta 2011 kello 03.40 (EET)

Tynkäluokittelu

Aikoinaan noita pienempiä, alle 250 artikkelin tynkäluokkia on poistettu täältä, mutta nyt ainakin tennispelaajatynkiä on Cat Scanin mukaan 406 kpl. Tässä vähän vertailun vuoksi muiden urheilijatynkien lukumääriä: alppihiihtäjätynkiä 400, ampujatynkiä 421, maastohiihtäjätynkiä 380, koripalloilijatynkiä 491 ja painijatynkiä 433. Pitäisikö siis Luokka:Tennispelaajatyngät ja Malline:Tynkä/Tennispelaaja palauttaa? --Stryn 31. lokakuuta 2011 kello 16.18 (EET) Edit: ja pyöräilijätynkiä on vain 296. --Stryn 31. lokakuuta 2011 kello 16.43 (EET)

Mieluummin poistetaan nuo muutkin. Miksei pelkkä urheilijatynkä riitä? Tai vaikka pelkkä tynkä? --Otrfan 31. lokakuuta 2011 kello 16.30 (EET)

No itselläni ei ole mitään sitä vastaan vaikka poistettaisiinkin nuo kaikki urheilija-tynkäluokitukset ja korvattaisiin urheilijatyngällä. Samalla voisi varmaan urheilulajityngätkin (esim. tynkä/jääkiekko) korvata urheilutyngällä. Samoin kitaristi -ja laulajatyngät muusikkotyngiksi. --Stryn 31. lokakuuta 2011 kello 16.43 (EET)

Se olisi ainakin äänestystuloksen mukaista. Jos 89,8 % kannatti tynkäluokkien merkittävää vähentämistä ja 67,3 % aihekohtaisesta luokituksesta kokonaan luopumista, niin en oikein usko, että vielä ollaan halutulla tasolla. Tynkäluokkia taitaa olla nyt 124? --Otrfan 31. lokakuuta 2011 kello 16.53 (EET)

Tai 123, kun päivitin tämän sivun. Kyllä niitä ainakin vähän voisi vähentää, jos kannatusta sille löytyy. Ja onhan tuosta äänestyksestäkin jo pari vuotta kulunut. --Stryn 31. lokakuuta 2011 kello 17.17 (EET)

Ehdottomasti pitäisi vielä vähentää. --Crt 31. lokakuuta 2011 kello 19.18 (EET)

Jos ny reilusti alle sadan päästään, ni sitten voidaan miettiä jatkoa. Gopase+f 1. marraskuuta 2011 kello 00.17 (EET)

Sopivasta lukumäärästä taitaa olla epätietoisuutta. Äänestyskäytännön mukaan Wikipediassa käytetään tavallisesti ... mediaaniäänestystä, kun päätetään jostain lukuarvosta. --Jmk 1. marraskuuta 2011 kello 00.18 (EET)

Mediaanin voidaan päätellä olevan 0, koska 62% kannatti tyngittelystä luopumista. Gopase+f 1. marraskuuta 2011 kello 00.22 (EET)

Hassu juttu mutta minun laskuoppini antaa saman tuloksen. --Höyhens 3. marraskuuta 2011 kello 03.47 (EET)

Käytäntömuutoksissakin on tosiaan käytetty mediaania mutta onko tämä sama asia? --Höyhens 3. marraskuuta 2011 kello 03.56 (EET)

Voishan sitä joutessaan potkaista pystyyn Pitken ehdotus 2:n. Pitke 31. lokakuuta 2011 kello 22.50 (EET)

Kertokaas nyt taas kerran mitä hyötyä tynkäluokkien vähentämisestä oikein on. Minusta ainakin wikiprojekteilla on oltava oikeus päättää omista tynkäluokistaan ainakin mikäli ovat toimivia. --Höyhens 3. marraskuuta 2011 kello 03.45 (EET)

Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 45#Tynkämallineiden poisto löytyy perusteluja puolesta ja vastaan. Gopase+f 6. marraskuuta 2011 kello 13.01 (EET)

Ihan kiinnostava keskustelu ollut vuonna 2009. Tuon keskustelun jälkeen on tapahtunut muutama merkittävä edistysaskel: 1) tynkäluokat piilotettiin, 2) tynkäluokkien määrää vähennettiin noin viidesosaan entisestä ja 3) tynkämallineet muutettiin huomaamattomammiksi. Meillä oli vielä vuoden 2010 alussa tämän näköisiä mallineita, toivottavasti niitä ei kukaan kaipaa takaisin. --Alcedoatthis 6. marraskuuta 2011 kello 14.14 (EET)

Jos tynkäluokittelulle päätetään tehdä jotain, niin toivoisin, että päätöksen voisi panna toimeen mahdollisimman vähällä vaivalla, eli käytännössä boteilla tai sitten muokkaamalla tynkämallinekoodia. Paljon käsityötä vaativiin tynkätalkoisiin voi olla vaikea löytää innokkaita osallistujia, kuten jo vuonna 2010 nähtiin. Mikäli tynkämerkintä halutaan kokonaan piiloon artikkeleista, sen voisi nopeimmin ja helpoimmin tehdä muokkaamalla tynkäpohjamallineen koodia. Myös tynkäluokat voisi samalla tavoin poistaa artikkeleista. Tämä olisi mahdollista toteuttaa myös kokeiluluontoisesti --- jos muutos ei miellytä, niin muutoksen voi hetkessä kumota. Vastaavasti jos tynkäluokkien ja -merkintöjen puuttuminen ei näytä ketään haittaavan niin muutoksen voi viedä myöhemmin loppuun boteilla (eli käytännössä botit poistaisivat hiljaisesti yli satatuhatta tynkämerkintää, ja aivan lopuksi ylläpitäjät saisivat poistaa tynkämallineet ja -luokat, mutta niitä tulisi vain 2-3 jokaista nykyistä ylläpitäjää kohden, eli ei iso urakka). Olisiko kiinnostusta tällaisen kokeilun järjestämiseen ennen laajoja muutoksia? --Alcedoatthis 6. marraskuuta 2011 kello 14.14 (EET)

Itse en kannata tynkämerkinnän poistamista. Ylipäätänsä voitaisiin pikemminkin yrittää saada luotua kattavampi arviointi artikkeleille (vrt. en wikin assessment) ja ohjata artikkeleiden kehittymistä sitä kautta. Tynkäluokituksista luopuminen on pikemminkin yksi askel pois päin tuosta ja poistamista mieluummin voitaisiin pohtia miten niitä voitaisiin hyödyntää paremmin. Tynkäluokitukset kuitenkin ovat tällä hetkellä fiwikin harvoja laajasti käytössä olevia käsin asetettuja laatumerkintöjä niin ei niitä kannata tyystin poistaa vaikka se onnistuisikin boteilla varsin helposti. --Zache 6. marraskuuta 2011 kello 17.33 (EET)

Merkittävyys mallinne:Keskustelu

Miten käytäntö menee:Pitääkö perustella artikkelin keskustelusivustolla ilmoittaa miksi jollekkin artikelille on laitettu merkittävyys kyseenalaistettu malllinne? Mirgon 3. marraskuuta 2011 kello 13.27 (EET)

Ei taida käytännöissä olla tuota kohtaa, mutta kyllä se on usein hyvä kertoa, että miksi artikkelin merkittävyys on kyseenalaistettu. Ehdotuksessa Wikipedia:Merkittävyys kyseenalaistettu lukeekin, että "mikäli artikkelin epämerkityksellisyys ei käy artikkelista selkeästi ilmi, perustele merkittävyys artikkelin keskustelusivulla". --Stryn 3. marraskuuta 2011 kello 13.36 (EET)

Perustelu on syytä tehdä ainakin, mikäli artikkelista on jo äänestetty, merkittävyydestä keskusteltu, artikkeli on suuntaviivojen mukaan merkittävä tai siinä on useita eri riippumattomia lähteitä. Muutoinkin tietysti toivottavaa, sillä artikkelin luoja ei välttämättä ole tietoinen merkittävyyskäytännön kaikista kiemuroista. --Otrfan 3. marraskuuta 2011 kello 14.47 (EET)

Keltaiset viestilaatikot käyttäjäsivuilla

Käyttäjäsivujen sisällön pitäisi jotenkin liittyä käyttäjän toimintaan Wikipediassa (per Wikipedia:Käyttäjäsivu). Olen kuitenkin törmännyt joillakin käyttäjäsivuilla ja käyttäjien keskustelusivuilla keltaiseen viestilaatikkoon, joka ei nähtävästi liity heidän toimintaansa mitenkään. Esimerkkinä Keskustelu käyttäjästä:Zxc. Tuoreempiakin tapauksia on mutta en nyt halua niitä erityisesti alleviivata. Kun keltaisella viestilaatikolla kuitenkin on oma järjestelmäviestin kautta määrätty tehtävänsä, niin pitäisin näitä laatikoita turhan hämäävinä ollakseen vain harmittomia koristeita tai vitsejä. Uusia käyttäjiä ne voivat ainakin hämätä, eikä näitä laatikoita soisi joka ikiselle käyttäjä- ja keskustelusivulle ilmestyvän.

Voiko nämä viestilaatikot poistaa aina tavattaessa käyttäjäsivukäytännön vastaisina, vaikka käyttäjäsivuja ei muuten pitäisikään muiden koskea? --Alcedoatthis 4. marraskuuta 2011 kello 05.00 (EET)

Tässä esimerkkinä mainittu laatikko ei ollutkaan käyttäjäsivulla vaan käyttäjän keskustelusivulla. Koskeeko sama ohje myös niitä? -KLS 4. marraskuuta 2011 kello 08.07 (EET)

Pois vaan jos on käyttäjäsivulla tai keskustelusivulla, turhaa hämätä lukijaa.--Musamies 4. marraskuuta 2011 kello 08.09 (EET)

Ainakin sen pitäisi koskea, mikäli keskustelusivua käytetään käyttäjäsivun tavoin. Eli jos harhaanjohtavien tietojen kertominen on kielletty käyttäjäsivulla, niin ei sen tule olla myöskään sallittua keskustelusivun alkulootassa, joka monilla on. Jos tänään rekisteröitynyt käyttäjä laittaa käyttäjäsivulleen tekstin "Tämä käyttäjä on Wikipedian ylläpitäjä", niin se poistetaan heti käyttäjäsivukäytännön vastaisena. Pitäisikö jonkun mielestä saman tekstin olla sallittu kehystettynä keskustelusivun alussa? --Otrfan 4. marraskuuta 2011 kello 12.18 (EET)

Totta kai koskee keskustelusivua. Sen sijaan, mitä harhaanjohtavaa tuossa laatikossa on? Sisältö on "Tänään on perjantai, 4. marraskuuta 2011, kello 09.48 (UTC/GMT).

FI-Wikissä on 281 705 artikkelia", mikä on minun mielestäni warsin informatiivista ja kaiken lisäksi liittyy Wikipediaankin. Iivarius 4. marraskuuta 2011 kello 12.23 (EET)

Mulla on käytössä Zachen mainio pienoisohjelma, joka kertoo, kuka viestin on jättänyt ja mikä muokkausyhteenveto oli. Lisäksi Keskustelusivu-linkin perään ilmestyy punainen huutomerkki. Näissä hämäyslaatikoissa laatikko antaa minun ymmärtää, että viestin on jättänyt se, joka on viimeksi keskustelusivuani muokannut. Minusta paras ratkaisu ei olisi se, että luopuisin Zachen pienoisohjelman käytöstä. --Alcedoatthis 4. marraskuuta 2011 kello 13.12 (EET)

Jos voisit aukikirjoitta vielä vähän enemmän. Siis väittääkö pienoisohjelma, että sinulle on tullut uusia keskustelusivuviestejä, kun jollakin sivulla on tuollainen, vai mitä? Iivarius 4. marraskuuta 2011 kello 15.13 (EET)

Tuo pienoisohjelma toimii siten, että mikäli sivulla on tietyillä tyylisäännöillä varustettu laatikko (ns. keltainen boksi) niin se yrittää piillottaa ko. boksia ja lisää pienen punaisen huutomerkin. Se ei ei siis tiedä onko käyttäjä saanut oikeasti viestejä vaan ainoastaan reagoi tuohon keltaiseen boksiin joka tietty voi olla hieman hämäävää jos ei heti tajua mistä on kyse. Oikea ratkaisu tähän tietty olisi fiksata pienoisohjelmaa hieman fiksummaksi .... --Zache 6. marraskuuta 2011 kello 17.18 (EET)

Noh, jos halutaan noihin puuttua niin vaihdetaan boksin väri eri väriseksi mutta ei kosketa muuten. Itseäni eivät boksit sen suuremmin häiritse. --Zache 4. marraskuuta 2011 kello 08.54 (EET)

Itselläni tuo zxc:n keskustelusivun laatikko näkyy ~sinisenä (#dadaff, modern-tyyli), oletustyylillä sitten näkyikin kellertävää. Ei näyttänyt olevan edes oma css-viritykseni. Itseäni tuo ei häiritse, ei edes näytä siltä viesti-ilmoitukselta (vai olenko vain unohtanut miltä se näyttää). Eri asia sitten on ne tarkoituksella hämääväksi tehdyt laatikot joissa oli linkki esim. vitsi-artikkeliin jne. Tosin niitäkään ei ole enää tullut vastaan aikoihin. --Anr 4. marraskuuta 2011 kello 20.17 (EET)

En tekisi noille mitään. Yksittäisen värin kieltäminen käyttäjä- tai keskustelusivulla tuntuu turhalta. Jos jotkut haluavat vanhaa vitsiä käyttäjä- tai keskustelusivullaan pitää, ei siitä kohtuutonta haittaa aiheudu. --Jisis 4. marraskuuta 2011 kello 11.05 (EET)

Vastustan laatikoiden poistoa tai värien muuttamista. Kyllähän ihmiset osaa lukea, ettei heille mitään uusia viestejä ole vai mitä? :) Vai onko tässä kyse siitä, että pulssi nousee kun näkee oranssisen laatikon (itselläni oli joskus se ongelma)? ––Crimson Cherry Blossom™ 4. marraskuuta 2011 kello 11.21 (EET)

Vastustan laatikkojen poistamista niin kauan kuin käyttäjäsivu saa olla cv kauppatieteiden maistereille. Usein olen moisia roskaksi merkinnyt, harvemmin niitä on poistettu. Iivarius 4. marraskuuta 2011 kello 12.15 (EET)

Mikäli cv:t poistettaisiin, niin sitten ilmeisesti kannattaisit laatikoiden poistoa? --Otrfan 4. marraskuuta 2011 kello 12.21 (EET)

Sitten en vastustaisi sitä. Iivarius 4. marraskuuta 2011 kello 12.22 (EET)

Eli mikäli asiassa A toimitaan haluamallasi tavalla, niin lupaat muuttaa kantaasi siihen liittymättömässä asiassa B. Hyvä juttu. --Otrfan 4. marraskuuta 2011 kello 12.31 (EET)

Käyttäjäsivukäytännön tulkinnan tiukkuuteen nämä molemmat liittyvät. Tämä tiukentaisi tulkintaa, joka toisessa kohtaa jäisi löyhäksi. Eli pikemminkin jos asiassa 1a toimitaan haluamallani tavalla niin minun puolestani asiassa 1b voi toimia tavalla, jota sinänsä en vastusta. Muuten ei. Ei voi tiukentaa käytännönosan tulkintaa ja jättää tiukentamatta lopun käytännön tulkintaa. Iivarius 4. marraskuuta 2011 kello 12.43 (EET)

Eli jos jonkun käytännön yksityiskohdan tulkinta tiukkenee, niin silloin on automaattisesti tiukennettava myös muiden käytännön kohtien tulkintaa? Sinulla on tänään hyviä mielipiteitä. Suorastaan erinomaisia. edit: kertoisitko miten muiden käyttäjäsivukäytännön kohtien tulkinta kiristyisi, mikäli ko. laatikot sen perusteella poistettaisiin? Kohtiahan on aika liuta ja kaikkien tulkinnan ilmeisesti tulisi kiristyä. --Otrfan 4. marraskuuta 2011 kello 12.47 (EET)

Niin ja minä kannatan laatikoiden poistoa ja onhan noita poisteltukin takavuosina. --Otrfan 4. marraskuuta 2011 kello 12.40 (EET)

Esimerkiksi str4nd on vielä vuonna 2008 varoittanut viestilaatikon pitämisestä käyttäjäsivulla: [10]. --Alcedoatthis 4. marraskuuta 2011 kello 13.12 (EET)

Onhan aiheesta aikoinaan keskusteltukin:[11] edit: en viitsinyt pornolinkkiesimerkkiä etsiä, mutta tässä kiltimpi versio[12]. Ja tämän ilmeisesti voisi poistaa nytkin Käyttäjä:Armanjakki, mutta mitenkäs Keskustelu käyttäjästä:Armanjakki. Minusta kaikki joutaisivat pois. --Otrfan 4. marraskuuta 2011 kello 13.23 (EET)

Näitä näppäryyksiähän on aina välillä tullut vastaan [13]. Kyse ei kuitenkaan ole muusta kuin tarkoituksellisesta hämäämisestä, vaikka kuinka muuta väitettäisiin. Pois vaan kaikki. Eri väriä käytettäessä hyväksyn. Ajatuksena, että ei saa mennä sekaisin järjestelmäviestien kanssa. —B. Nuhanen 4. marraskuuta 2011 kello 16.13 (EET)

Kyllä tuollaiset tulisi nähdäkseni sekoittavina ja harhaanjohtavina voida poistaa. Kun tietyillä väreillä on tietty merkitys niin sitä on aivan tarpeetonta sekoittaa pelkästään vitsailumielessä.--Urjanhai 4. marraskuuta 2011 kello 15.00 (EET)

Yllä on taidettukin esitellä pahimmat esimerkit. Käyttäjän Zxc:n esimerkissä pahinta on se että se käyttää samaa tekniikkaa kuin oikea viesti-ilmoitus, jotenka siihen reagoi pienoisohjelmat. Eli jos käyttää kyseistä pienoisohjelmaa joka tekee sen pienen punaisen huutomerkin, voi hämäytyä hetkeksi asiasta, kuten kävi itselleni lähiaikoina. Poistoon varsinkin ne jotka käyttävät wikin itse käyttämää koodia, joihin reagoi JS-pohjaiset piennoisohjelmat. Toisena tulee ne jotka selvästi yrittää hämätä toisia käyttäjiä (käyttää samaa värimaailmaa ja teksti on samankaltainen kuin oikeassa viestissä). Kolmantena ja melko harmittomana tulee ne joiden väritys on sama, mutta sisältö on aivan jotain muuta kuin viestissä. Mutta selkeyden vuoksi (ja siksi ettei tänne tarvittaisi wikijuristeja tulkitsemaan asioita), mielestäni tulisi kieltää kaikki kyseisessä kohdassa olevat ja samaa värimaailmaa käyttävät laatikot. Vähintään nuo ylläolevat kaksi tapausta mustalle listalle. Ja tähän loppuun vielä lisäyksenä, että tuskinpa kukaan ihan vahingossa lisää saman väristä laatikkoa käyttäjäsivulleen. -{Dacnoh|?} 4. marraskuuta 2011 kello 22.10 (EET)

Entäs tämä Vitalis? Kertooko tämä nyt jotain wikipedia-kiinnostuksen kohteista vai onko tämä muuten kohtuutonta? --Höyhens 6. marraskuuta 2011 kello 19.07 (EET)

Crimson CR onkin näköjään rivakasti toiminut. --Höyhens 6. marraskuuta 2011 kello 23.56 (EET)

Ei tästä asiasta selvästikään yksimielisyyttä vallitse, mutta toisaalta hyvin harvasta asiasta Wikipediassa taitaa vallita. Kun nyt kumminkin näyttää siltä, että aikaisemminkin on poisteltu usermessage-koodia käyttävät viritykset käyttäjäsivuilta eikä sanomista ole tullut, tulkitsen, että niin voi tehdä edelleenkin, varsinkin kun usermessage-koodi näyttää sotkevan pienoisohjelmien toiminnan eikä noista pilailulaatikoista ole mitään hyötyä kenellekään. Jäljelle jää sittenkin vielä äärettömän monta muuta harmitonta tapaa toteuttaa yksilöllisyyttään käyttäjäsivuilla, jos on tarvis. --Alcedoatthis 7. marraskuuta 2011 kello 04.34 (EET)