Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi sivuiksi/Luumittari

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin suositellut artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (96,2 % kannatti suositelluksi artikkeliksi) --Soppakanuuna 7. marraskuuta 2010 kello 14.45 (EET) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Luumittari

Tavoite: valita lähes satunnainen hyönteinen ja kokeilla, kuinka kattavasti siitä saa kirjoitettua. Lupaava-artikkeli statuksen jälkeen homma lähti lapasesta. Koska vertaisarvioinnissa rohkaistiin tuomaan tänne ja koska tämä on minustakin kattavin esitys lajista missään, niin äänestetään nyt sitten. Lajilla ei ole taloudellista merkitystä ja "tavalliset" perhoset on lopulta aika heikosti tunnettuja, joten tavuja ei tästä aiheesta enempää muutenkaan irti saa. Artikkeli saattaa tosin vielä jonkun sivulauseen verran laajeta jos Otrfan saa kadonneen kirjaston vartijat suostuteltua.

Artikkelin teossa olen saanut Otrfanin lisäksi jälleen korvaamatonta apua wiki dream teamiltani, Tappiselta ja Tanárilta. Samoin muun muassa Lakritsa esitti VA:ssa todella hyviä kommentteja ja Compance korjasi sokeita pisteitäni. Mitäs sanotte? --albval(keskustelu) 24. lokakuuta 2010 kello 14.44 (EEST)

Äänestys päättyy 7. marraskuuta 2010 kello 14.44 (EEST).

Kannatan

1. No voi perhonen sentään.--Tanár 24. lokakuuta 2010 kello 14.52 (EEST)
2. --JannE 24. lokakuuta 2010 kello 14.56 (EEST)
3. --Soppakanuuna 24. lokakuuta 2010 kello 15.13 (EEST)
4. Kannatan –J.K Nakkila 24. lokakuuta 2010 kello 15.16 (EEST)
5. ----Compance 24. lokakuuta 2010 kello 15.31 (EEST)
6. Luotan Albvalin kykyyn tulkita espanjankielisiä lähteitä.-Henswick 24. lokakuuta 2010 kello 15.43 (EEST)
7. --Juuso 24. lokakuuta 2010 kello 16.18 (EEST)
8. --MiPe ^(wikinät) 24. lokakuuta 2010 kello 17.51 (EEST)
9. -Ochs 24. lokakuuta 2010 kello 23.19 (EEST)
10. Taviksien näkökulma pitäisi kuulua enemmänkin, myös hyönteisartikkeleissa.Tetopa 24. lokakuuta 2010 kello 23.25 (EEST)
11. Jep. --Tappinen 24. lokakuuta 2010 kello 23.27 (EEST)
12. -DragonMaster- 25. lokakuuta 2010 kello 00.11 (EEST)
13. —kallerna™ 25. lokakuuta 2010 kello 15.11 (EEST)
14. --Juhni 27. lokakuuta 2010 kello 11.28 (EEST)
15. --Lakritsa 28. lokakuuta 2010 kello 21.40 (EEST)
16. Aika lyhkänen, jos vertaa Aliin. Mutta toisaalta toinen on raskaansarjan nyrkkeilijä ja toinen kevyen kärpässarjan perhonen. Erityisplussaa albvalille siitä, että on ymmärtänyt johdannon syvimmän olemuksen. --PtG 29. lokakuuta 2010 kello 12.05 (EEST)
17. --ATL 31. lokakuuta 2010 kello 13.07 (EET)
18. Hienoa työtä. Jafeluv 31. lokakuuta 2010 kello 13.13 (EET)
19. --Ulrika 31. lokakuuta 2010 kello 14.13 (EET)
20. Hieno aihe. Ihan kokonaan läpi en vielä lukenut, mutta näkemäni perusteella on helppo kannattaa. –Muu-karhu 31. lokakuuta 2010 kello 17.56 (EET)
21. ok D100a 31. lokakuuta 2010 kello 22.00 (EET)
22. Loistava tyylinäyte! =) –Crimson Cherry Blossom™ 1. marraskuuta 2010 kello 16.04 (EET)
23. Kannatan –Vici 1. marraskuuta 2010 kello 17.41 (EET)
24. Enpäs nyt keksi vastaansanomista. --Höyhens 4. marraskuuta 2010 kello 14.06 (EET)

Vastustan

1. 1. tason hollanti ja espanjan osaamattomuus herättää kiinnostusta, kun katsoo lähteitä. Noh, tälle on varmaankin jokin selitys, mutta en ehdi perehtyä asiaan juuri nyt. --Mpadowadierf 24. lokakuuta 2010 kello 15.22 (EEST)

Keskustelu

Viitteissä sivunumeroiden perässä saisi olla piste. Lähdeluettelo sukunimi, etunimi -muodossa ja ilman kappalejakoa. Syynä yhteensopivuus muiden artikkelien käytännön kanssa ja vie vähemmän tilaakin, itse lähdeluettelon luettavuus ei minusta ole yhtä tärkeä kuin leipätekstin. Aron kirjan viitteessä saisi olla merkintä PDF-muodosta. --Thi 24. lokakuuta 2010 kello 15.15 (EEST)

Pisteet voin helposti lisätä, samoin pdf-tiedon. Lähdeluetteloa on taas molemmin päin, kaikki tähän mennessä läpi menneet suositeltuni ovat muodossa Etunimi Sukunimi, joten yhteensopivuuden kanssa on niin ja näin. Jos tarkoitat kappalejaolla ylimääräistä riviä lähdelistan viitemallineiden välissä, niin se ei muuta artikkelin näkyvää versiota lainkaan joten niiden poisto on täysin turhaa (ulkonäkö on sama välillä tai ilman). Tavumäärään rivinvaihdot lisäävät noin 10 tavua, mutta viitteiden muokkausta ne kyllä helpottavat, joten en niitä nyt poista. --albval(keskustelu) 24. lokakuuta 2010 kello 15.22 (EEST)

Pisteet ja pdf korjattu. --albval(keskustelu) 24. lokakuuta 2010 kello 15.31 (EEST)

Mpadowadierf: Häh? Viitanneeko kommenttisi kielitaitoni riittävyyden epäilyyn vai mihin? Tietääkseni en ole ilmoittanut nykyistä kielitaitoani missään (ja jos lykkään käyttäjäsivulleni nl-4 ja es-4 -boksit, lisääkö se käännösteni uskottavuutta?) Vakavissaan: kielitaitoni ei ole niin huono, kuin kommenttisi antaa ymmärtää, translate.google.com on keksitty, samoin kielitaitoiset ystävät. Jos jokin tieto todella epäilyttää, niin toivoisin sinun ehtivän perehtyä asiaan. --albval(keskustelu) 24. lokakuuta 2010 kello 15.31 (EEST)

Espanjankielisessä lähteessä lukee: "su vuelo en Navarra se produce entre junio y octubre", suom. "sen lento Navarrassa tapahtuu kesäkuun ja lokakuun välillä". Artikkelissa lukee: "Espanjassa luumittarin lentoaika puolestaan kestää jopa kesäkuun puolivälistä aina marraskuun puoliväliin". Väärä päättymiskuukausi, Navarra ei ole sama kuin koko Espanja, mistä "puolivälit"?? -Ochs 24. lokakuuta 2010 kello 16.04 (EEST)

Niin lukee, mutta yläpuolella on Espanjasta Navarrasta pyydystettyjen yksilöiden kiinniottopäiviä (rivi "Capturas"), ne ajoittuvat kesäkuun puolivälin ja marraskuun puolivälin välille, mutta onko tämä sitten omaa tulkintaa? Niihin ainakin perustin tuon lauseen. Navarra ei tosiaan ole koko Espanja, joten tuota voisi ainakin siltä osin tarkentaa. --albval(keskustelu) 24. lokakuuta 2010 kello 16.13 (EEST)

Tarkensin tuota kohtaa --albval(keskustelu) 24. lokakuuta 2010 kello 16.16 (EEST)

No nyt on toivottavasti erinäisten säätöjen jälkeen ok. -Ochs 24. lokakuuta 2010 kello 16.35 (EEST)

Millainen on hollannin ja espanjan kielitaitosi? (Arvaus kielitaidostasi perustui siis tähän sivuun muun muassa: fr:Utilisateur:Albval.) --Mpadowadierf 24. lokakuuta 2010 kello 16.05 (EEST)

Mielestäni riittävä. Ranskankielinen sivu on 2,5 vuotta vanha. EDIT: Ja kuten sanottu: Google Translate ja kielitaitoiset ystävät ovat olemassa. Ainoastaan Googlen olemassaolon näistä kolmesta voi todistaa Wikipediassa. --albval(keskustelu) 24. lokakuuta 2010 kello 16.13 (EEST)

Outoa on joka tapauksessa se, että et edes väitä käyttäneesi konekäännöksiä tai ystäviä. Ilmeisesti peittelet jotain. Harmi sinänsä. --Mpadowadierf 24. lokakuuta 2010 kello 17.05 (EEST)

Öh, itse asiassa yllä olevien kommenttieni tarkoitus on juurikin ollut sanoa, että olen käyttänyt apuna omaa kielitaitoani, konekäännöksiä ja ystäviä. Pahoittelen jos en sanonut sitä tarpeeksi selvästi. En kuitenkaan edelleenkään näe, miten voin ikinä todistaa oman ja ystävieni kielitaidon riittävyyden. Tai sen, että konekäännöstä on käytetty tukena, eikä pääasiallisena käännöskeinona. Jos uskottavuusongelmia lähdetään hakemaan, niin pikemminkin on mielenkiintoista että olen saanut läpi SS:n paikallishistoriallisesta aiheesta, vaikkei minulla ole mitään koulutusta asiaan. Minähän olen voinut käsittää väärin vaikka mitä sellaista, jonka ammattihistorioitsija näkisi otsallaankin. Toisaalta tässä on kyseessä biologin kirjoittama (jota en voi/halua todistaa) biologian alan artikkeli, jossa voi olla käännösvirheitä. Vai mitä ongelmia artikkelissa näkisit/pelkäät/uskoisit olevan? --albval(keskustelu) 24. lokakuuta 2010 kello 17.16 (EEST)

Olen käynyt hollannin- ja espanjankielisiä lähteitä läpi enkä löytänyt mitään kielitaidon puutteesta johtuvaa huomautettavaa. -Ochs 24. lokakuuta 2010 kello 23.10 (EEST)

Nyt artikkelista saa hiukan sellaisen käsityksen, että luumittari on varsinaisesti suojeltu vain Britanniassa. Tästä ei liene tietoa? On lievä hankaluus, että lähteitä on pieniä palasia sieltä täältä. Kun lähteet sattuvat esim. käsittelemään Liettuaa ja Serbiaa, nämä mainitaan artikkelissa, ja esim. Latvia ja Kroatia jäävät mainitsematta. Lukija saattaa luulla, että artikkelissa mainitut maat ovat jotenkin erityisasemassa muihin nähden. Tämä ei ole tietenkään artikkelin kirjoittajan vika, minkäs sille voi, jos kokoavaa, koko esiintymisaluetta käsittelevää lähdettä uhanalaisuudesta ei löydy. Mutta perusteellista ja hienoa työtä. -Ochs 24. lokakuuta 2010 kello 23.10 (EEST)

Käytettävissä olevien lähteiden mukaan laji on varsinaisesti suojeltu vain Britanniassa ja lähteitä uhanalaisuudesta on saatavissa / olen onnistunut löytämään vain mainituista maista. Olet joka tapauksessa täysin oikeassa. Uhanalaisuudesta ja suojelusta ei ole kokoavia tietoja, luumittari kun ei ole IUCN:n listalla. Itse asiassa juuri tämä artikkeli lienee kattavimpia julkaistuja yhteenvetoja lajista... Negaatioita on muutenkin hankala todistaa: sille että laji on suojeltu tai että se esiintyy maassa on vielä kohtuu helppoa löytää lähteitä. Sitä, että lajia ei maassa ole tai että se ei ole uhanalainen, on vaikeampi todistaa. Liettua ei esimerkiksi ilmeisesti ole julkaissut punaista kirjaa edes nisäkkäistä, saati hyönteisistä. Listausta ei muutenkaan ole tarkoitettu kattavaksi, vaan pikemminkin antamaan esimerkkejä lauseen "Luumittari on taantunut elinalueellaan monin paikoin" tueksi. Joka tapauksessa: kiitos palautteestasi! --albval(keskustelu) 25. lokakuuta 2010 kello 09.33 (EEST)

Yritän tässä muodostaa artikkelista kuvaa, joka tuskin poikkeaa muiden näkemyksestä. Mutta tällainen lause johdannossa pysäytti kysymään, miten nuo kaksi asiaa liittyvät toisiinsa: "Luumittarin toukat viihtyvät heinien seassa ja käyttävät ravinnokseen matalia varpukasveja, paikkauskolliset aikuiset puolestaan ovat lennossa pääosin iltapäivisin ja iltaisin." Jotakin siitä on ehkä poistettu tai on tapahtunut uudelleenjärjestelyä. – Onko alalaji fenica yhdellä n:llä? – Johdannossa sanotaan että Suomessa on elinvoimainen usealla luonnonsuojelualueella, mutta myöhemmin kuva muuttuu synkemmäksi. Ehkä jo johdannossa pitäisi korostaa, ettei tilanne ole hyvä. – Järventaustan viitteet voisi supistaa muotoon Järventausta 1, s. x ja Järventausta 2, s. x, koska teosten tiedot on lähdeluettelossa. – En käsitä erään käyttäjän toistuvasti esittämää vaatimusta tekijänimien kääntämisestä niin että sukunimi on ensin, Wikipediassahan artikkelit ovat etunimi-sukunimi-muodossa, ja loogista on käyttää samaa järjestystä itse artikkeleissa ja niiden viitteissäkin. Jos käänteinen järjestys otettaisiin viralliseksi käytännöksi (mitä se ei kai ole), pitäisi artikkelienkin nimet muuttaa samaan muotoon kuin ru.wikipediassa. --Ulrika 31. lokakuuta 2010 kello 13.41 (EET)

Alalajin nimi näyttäisi tosiaan olevan yhdellä n:llä: [1], [2]. Jafeluv 31. lokakuuta 2010 kello 14.01 (EET)

Joo, alalaji tosiaan on fenica yhdellä ännällä, ilmeisesti nimen keksijälle tullut typo, tai sitten latinan kielioppisääntöjen takia toinen n tippuu pois. Johdannon lause näyttää minulle ihan fiksulta, mutta se ei toisaalta todista mitään. Muokkaa rohkeasti! Voin kyllä ehtiessäni fiksailla Järventaustoja ja synkentää johdantoa:-) Ja hyvä etten ole Etunimi Sukunimi -näkemykseni kanssa yksin. --albval(keskustelu) 31. lokakuuta 2010 kello 17.49 (EET)

Toisaalta, en tiedä viitsinkö synkentää sittenkään. Johdannossahan itse asiassa sanotaan heti toisen kappaleen alussa ensin, että se on taantunut ja uhanalainen ja sitten kerrotaan positiivisiakin uutisia. Musta on mukava lopettaa johdanto positiivisesti, eikä kaikkea tietoa sinne saa edes mahdutettua. --albval(keskustelu) 31. lokakuuta 2010 kello 18.06 (EET)