Westerkullan kartano

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Westerkullan kartano
Westerkulla gård
Osoite 01280 Vantaa
Sijainti Länsimäki, Vantaa
Koordinaatit 60.2459°N, 25.1255°E
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Westerkullan kartano on kartano Itä-Vantaalla, Hakunilan suuralueen Länsimäen kaupunginosassa.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano on muodostettu vuonna 1630 neljästä silloisesta tilasta. Kartanolla oli säterivapaus vuodesta 1633 vuoteen 1683, jolloin kartanosta tehtiin säteriratsutila. Tila ostettiin perintötilaksi vuonna 1797.[2]

Kartanosta on ensimmäinen maininta asiakirjoissa vuodelta 1587. Mutta varsinaisesti sen historia alkaa vuodesta 1626, jolloin sen sai läänitykseksi liivinmaalainen aatelismies Reinhold Wunsch. Hänen pojanpoikansa Adan Johan Wunschin kerrotaan syyllistyneen tappoon ja olleen muutenkin suvun musta lammas. Hän myi tilan 300 taalerilla hopearahaa Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherralle, paroni Axel Rosenhanelle. Kartano autioitui isonvihan aikana. Sen sai 1791 haltuunsa Gabriel August Hagelberg, jonka jälkeläisten, nimellä Hagelstam, omistuksessa ja hyvässä hoidossa se oli 113 vuotta.[3]selvennä

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1826 kartanon pää- ja talousrakennus paloivat maan tasalle. Samassa yhteydessä räjähti pihan keskellä ollut, kiviharkoista rakennettu nelikulmainen, ruutikellarina toiminut rakennus.[2]

Uusi hirsirakenteinen päärakennus valmistui vuosina 1826-27. Rakennuksessa on kahdeksan huonetta, jonka lisäksi mansardikaton alla olevassa yläkerroksessa on kolme huonetta. Sisäänkäynti oli pohjoissivulla.[2]

Talo kävi kuitenkin ahtaaksi, joten rakennuksen itäpuolelle nousi vuonna 1875 lyhyempi, mutta leveämpi lisärakennus. Vuonna 1915 rakennusten väliin rakennetiin pieni huone, jolla lisärakennus yhdistettiin päärakennukseen.[2]

Kartano nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilan pellot ovat edelleen viljelyssä.[4] Nykyiset omistajat ovat Thuringin ja Ackermannin suvut.[5] Kartanon alueella on kulttuurihistoriallista merkitystä, ja se on myös lähiseudun asukkaiden, muun muassa länsimäkeläisten (Västerkulla) ja mellunmäkeläisten virkistysaluetta.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vantaan karttapalvelu: Westerkullan kartano (Kartta-aineistoja voi vaihtaa vasemman ylänurkan valikoista) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016 (päivitys 25.8.2018).
  2. a b c d Eva Byman, Arne Heporauta, Leena Hakli, Pirjo Hämäläinen: Rakennuskulttuuri Vantaalla - Inventointi 1981, s. 110-113 Westerkullan kartano - Westerkulla gård. Kaupunginsuunnitteluviraston julkaisu C 24:1981. Vantaan kaupunki, 1982.
  3. Westerkullan kartano Helsingin pitäjä (vuosikirja) 1976 / Helsingin pitäjä 1966/1980 - 1999 Bibliografia. verkkojulkaisuna: Vantaan kansalaismuisti, via helsinki.fi. Viitattu 4.4.2012.
  4. Hel.fi, viitattu 4.4.2012
  5. Uuttahelsinkiä.fi, viitattu 4.4.2012
  6. Uudenmaan liitto, viitattu 4.4.2012
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.