Waal-lämpökausi
| Ajanjakso | Alajakso | Epookki | Milloin oli (miljoonaa vuotta sitten) |
|---|---|---|---|
| Neogeeni | pleistoseeni | Menap-jääkausi | 1,07–1,20 |
| Waal-lämpökausi | 1,20–1,45 | ||
| Eburon-jääkausi | 1,45–1,80 |
Waal-lämpökausi 1,20–1,45 miljoonaa vuotta sitten varhaispleistoseenikaudella oli kausi, jolloin oli yleensä melko lämmintä lämpötilan vaihteluista huolimatta. Kausi ei koskaan viilennyt niin kylmäksi kuin suurilla jääkausilla, mutta ajoittain tuli viileämpää kuin Tegelen-kauden viileimmillä jaksoilla. Islannissa oli tällä kaudella jäätiköityminen yleensä vähäistä. Kautta edelsi Eburon-jääkausi ja sen jälkeen tuli Menap-jääkausi. Englannin Triminghamin kerrostumat saattavat ajoittua Waal-kauteen. Kausi ajoittuu happi-isotooppivaiheisiin MIS49-MIS37 tai MIS57-MIS37. Waal-kautta vastaa Ukrainan myöhäinen Odessian. Waal on samanaikainen kuin Puolassa ollut Celestynovian-kausi, Valko-Venäjällä ollut Yelenynskian-kausi ja Ukrainassa ollut Kryzhaniv-kausi.[1] Donin alangolla oli lauhkeaa metsäaroa Waalin lämpimällä kaudella. Waal-kauden viimeisellä osalla, C-kaudella, saattoi olla Cobb-niminen magneettinen tapahtuma. Kauden päätti magneettinen tapahtuma K-M. Kausi on ainakin osin vastaava kuin Englannissa ollut Bramertonian-interglasiaali.
Waal-lämpökauden jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Waal-lämpökausi jaetaan A-, B- ja C-jaksoon lähinnä arvioitujen keskilämpötilojen perusteella. Kausi koostuu kahdesta lämpimästä ja yhdestä kylmästä vaiheesta.
Metsä oli yleisin kasvillisuustyyppi, paitsi aivan kauden alussa. Kauden lämpimien vaiheiden aikana kasvoi monia tertiäärikaudelta peräisin olevia kasveja, esimerkiksi hemlokkeja (Tsuga), siipipähkinöitä (Pterocarya), hikkoreita (Carya), Eucommioita ja limaskasaniaisia (Azolla filiculoides). Kauden kylmä vaihe oli melko leuto, mutta silloin pihdat, pähkinäpensas ja Eucommia puuttuivat Alankomaista, lehmusta esiintyi vain joskus, ja valkopyökki, saarni (Fraxinus) ja jalava hävisivät keskivaiheilla. Hemlokki jäi viileäksikin ajaksi.[2] Kylmillä kausilla leppä oli ajoittain hyvin yleinen. Männyn yleisyydellä ei ollut kylmillä ja lämpimillä suurkausilla suuria eroja, vaikka se muuten vaihtelikin huomattavasti.
- Waal A oli lämmin, n. 1,5–1,42 miljoonaa vuotta sitten. Alankomaissa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila (lkk) oli noin 17 °C. A-kauden keskivaiheen alkupuolella tapahtui voimakas lämpöhuippu, jolloin muun muassa suosypressit (Taxodium) ja tammet (Quercus) yleistyivät. A-vaihe viileni huomattavasti jo ennen loppua, jolloin suurin osa Sequoia-Taxodium -tyyppisestä ja Quercus-tyyppisestäkin kasvillisuudesta katosi. Esimerkiksi jalavat (Ulmus) harvinaistuivat huomattavasti A-kaudella. Vaahteran huippuesiintymä tuli hieman jalavan huippuesiintymän jälkeen. Yleisesti ottaen kaudella kasvoi muun muassa runsaasti tammea, siipipähkinöitä, jonkin verran jalavia, saarnia, lehmuksia, vaahteroita ja myös huomattavasti lauhkean vyöhykkeen pensaita ja puita, kuten kuusia, valkopyökkejä ja pajuja[3].
- Waal B oli kylmä, noin 1,42–1,36 miljoonaa vuotta sitten. Alankomaissa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila laski jopa noin 12 °C:een. Kuusien ja mäntyjen yleisyyshuippu oli kauden alussa, jonka jälkeen niiden määrä laski. Tammet olivat melko harvinaisia ja jalavat hyvin harvinaisia, mutta molemmat yleistyivät hieman kauden loppua kohden.[4]
- Waal C lämmin, noin 1,36–1,25 Alankomaissa lkk noin 16 °C. Kauden lopussa lämpötila lähestyi lämpöhuippua. Vaahtera, Quercus ja Ulmus yleistyivät. Kuitenkaan ei esiintynyt erittäin lämpimien alueiden kasveja, kuten saarnet (Fraxinus) ja rohtoparkkipuut (Eucommia).
Waal-lämpökauden happi-isotooppivaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kautta vastasi Pohjois-Saksan Liethin Tornesch-kausi[2]. Waal-lämpökaudella lämpötila vaihteli noin 40 000 vuoden jaksoissa.
- MIS49 hyvin lämmin
- MIS48 melko kylmä (Välillä Keski-Veikselin suurjäätikkö, Varhais-Veiksel)
- MIS47 noin 1,45 miljoonaa vuotta sitten hyvin lämmin, Eemiä lämpimämpi
- MIS46 melko kylmä
- MIS45 lämmin, kuin Eem
- MIS44 melko kylmää hieman kylmempi
- MIS43 lämmin
- MIS42 melko kylmää hieman kylmempi
- MIS41 viileä, välillä Eem - Keski-Veiksel
- MIS40 melko kylmää hieman kylmempi
- MIS39 Eemiä hieman viileämpi
- MIS38 melko viileä (vastaa Varhais-Veikselin jäätiköitymisiä)
- MIS37 noin 1,24 miljoonaa vuotta sitten hyvin lämmin
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ehlers, Jürgen: Quaternary and glacial geology. J. Wiley & Sons, 1996. ISBN 9780471955764.
- Zagwijn, W. H.: Aspects of the Pliocene and early Pleistocene vegetation in the Netherlands. Maastrichtin yliopisto, 1960.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ International Field Symposium on Quaternary Geology and Modern Terrestrial Processes, s. 37. Riika: University of Latvia, 2004. ISBN 9984-770-28-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 10.11.2012).
- ↑ a b Ehlers, s. 256. luku 11.6 Waalian, ja kartta Figure 136.
- ↑ Zagwijn, Aspects of pliocene..., Plate XV.
- ↑ Zagwijn, Aspects, Plate X.