Władysław Żeleński
.jpg)
Władysław Żeleński (6. heinäkuuta 1837 Grodkowice – 23. tammikuuta 1921 Krakova) oli puolalainen säveltäjä.[1][2]
Żeleński opiskeli aluksi Krakovassa pianonsoittoa Jan Germaszin ja harmoniaa Franciszek Mireckin johdolla. Hän jatkoi opintojaan vuodesta 1859 Prahassa pianonsoitossa Alexander Dreyschockin ja sävellyksessä Josef Krejčín johdolla. Vuosina 1866–1870 hän opiskeli Pariisissa. Żeleński sai filosofian tohtorin arvon Prahan yliopistosta vuonna 1862. Vuodesta 1881 hän työskenteli Krakovassa musiikin teorian ja sävellyksen professorina, kapellimestarina sekä musiikkitapahtumien järjestäjänä.[1]
Żeleński muistetaan parhaiten oopperoistaan, joissa hän usein käytti puolalaiskansallista tyyliä. Aiheita niin oopperoihin kuin lauluihinkin hän haki puolalaisesta kirjallisuudesta, kuten Adam Mickiewiczin, Juliusz Słowackin, Józef Ignacy Kraszewskin, Wacław Michał Zaleskin, Narcyza Żmichowskan, Maria Konopnickan, Antoni Edward Odyniecin, Antoni Malczewskin ja Władysław Syrokomlan teoksista. Hänen teoksiinsa kuuluu myös hengellistä kuoromusiikkia, kamarimusiikkia (kuten viisi jousikvartettoa) ja pianomusiikkia, esimerkiksi kaksi sonaattia. Żeleńskin kirjalliseen tuotantoon kuuluvat teoreettiset teokset Nauka harmonii i pierwszych zasad kompozycji (1877) ja Nauka elementarna zasad muzyki (1897).[1]
Żeleńskin poika oli kirjailija Tadeusz Boy-Żeleński.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Władysław Żeleński Polish Music Center
- ↑ Władysław Żeleński Culture.pl
- ↑ Tadeusz Boy-Żeleński Culture.pl
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Władysław Żeleński Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
