Porin titaanidioksiditehdas
| Porin titaanidioksiditehdas | |
|---|---|
| Perustettu | 1957 (Vuorikemia Oy) |
| Perustaja | Suomen valtio |
| Toimiala | kemianteollisuus |
| Tuotteet | titaanidioksidi |
| Liikevaihto | 289 milj. € (2013)[1] |
| Liikevoitto | 10 milj. € (2013)[1] |
| Henkilöstö | 450 (2018)[2] |
| Omistaja | Venator |
Porin titaanidioksiditehdas oli Porin Kaanaankorvessa toimiva kemianteollisuuden tehdas, jonka viimeinen omistaja oli yhdysvaltalainen Venator. Vuonna 1957 perustetun tehtaan alkuperäinen omistaja oli suomalainen valtionyhtiö Vuorikemia Oy. Myöhemmin se on toiminut myös nimillä Kemira Pigments, Sachtleben Pigments ja Huntsman Pigments.
Tehdas valmistaa titaanidioksidia, jota käytetään muun muassa maali- ja kosmetiikkateollisuudessa sekä painomusteiden valmistuksessa. Tehtaan vuosittainen tuotanto on 130 000 tonnia, josta vientiin menee 95 prosenttia. Tuotannon sivutuotteena on syntynyt lisäksi suuria määriä muun muassa vedenpuhdistuksessa käytettyä ferrosulfaattia, jonka myynnistä on vastannut Kemira. Henkilökuntaa tehtaalla on noin 450.[2]
Tehtaan toiminta loppuu vuoteen 2021 mennessä[3].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtionyhtiönä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tehdas perustettiin vuonna 1957 valtionyrityksenä Vuorikemia Oy:n nimellä. Sen tarkoituksena oli käynnistää Suomessa täysin uusi toimiala, joka perustuisi pääosin kotimaisiin luonnonvaroihin. Titaanidioksidin tuotanto päätettiin aloittaa, jotta Suomen maaliteollisuus pystyisi käyttämään kotimaista raaka-ainetta. Toinen syy oli se, että Kajaanissa sijaitsevasta Rautaruukin Otanmäen kaivoksesta saatiin tuotantoprosessissa tarvittavaa ilmeniittiä. Se aiheutti kaivoksen läheisyydessä vakavia ympäristöongelmia, joita ilmeniitin käyttö Porin tehtaalla vähensi olennaisesti.[4]
Tuotannon aloittaminen Porissa oli vaikeaa, koska alan tietotaitoa ei Suomessa ollut käytännössä lainkaan. Titaanidioksidin valmistus oli teknisesti erittäin vaativa prosessi, mutta lopulta tuotanto saatiin täyteen vauhtiin vuonna 1962 brittiläiseltä British Titan Productsilta lisensoidun valmistusmenetelmän mukaan. Samana vuonna Vuorikemia Oy siirtyi myöhemmin Kemirana tunnetun Rikkihappo Oy:n omistukseen ja jatkoi toimintaansa sen tytäryhtiönä. 1960-luvun lopulla tehdas alkoi keskittyä myös vientiin, ja seuraavalla vuosikymmenellä jo 85 prosenttia tuotannosta meni ulkomaille. 1970-luvulla Vuorikemian tehtaasta oli tullut Pohjoismaiden suurin titaanidioksidin valmistaja.[4] Vuonna 1982 tehtaalle myönnettiin Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkinto.lähde?
Titaanidioksidin valmistamisen kehittäjänä ansioitui Vuorikemian teknisenä johtajana 1959–1976 työskennellyt ja sittemmin teollisuusneuvoksen arvonimen saanut Kauko Salminen.[5]
Myöhemmät omistusjärjestelyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1997 Porin tehtaan helmiäispigmentin tuotanto myytiin saksalaiselle Eckart-Werkelle, ja Kemira Pigments keskittyi titaanidioksidipigmenttien tuotantoon. Samalla Poriin siirrettiin myös Kemiran Siilinjärven tehtaiden helmiäispigmenttituotanto.[6] Eckart Pigments puolestaan myi suurimman osan Porin tuotannosta Intiaan vuonna 2011, ja lähes koko henkilöstö irtisanottiin.[7]
Vuonna 2008 Kemira Pigments muodosti yhteisyrityksen amerikkalaisen Rockwood Holdingsin kanssa, ja samalla se liitettiin osaksi Rockwoodin omistamaa saksalaista Sachtleben Chemietä. Konsernilla oli Porin lisäksi tuotantolaitokset Saksan Duisburgissa ja Krefeldissä.[8] Syyskuussa 2013 Rockwood myi Porin tehtaan amerikkalaiselle Huntsman Corporationille.[9] Tammikuussa 2017 tehtaalla syttyi tulipalo, joka aiheutti kymmenien miljoonien eurojen vahingot.[10] Samana keväänä tehdas siirtyi omistusjärjestelyjen myötä Huntsmanin tytäryhtiön yhdysvaltalaisen Venatorin omistukseen.[11] Venator sai tulipalosta vakuutuskorvauksia runsaat 470 miljoonaa euroa.[12]
Syksyllä 2018 Venator ilmoitti sulkevansa tehtaan vuoden 2021 loppuun mennessä, johon asti se jatkaa alennetulla tuotannolla.[2][3] Syyskuussa 2021 lopulliseksi sulkemisajankohdaksi varmistui vuoden 2022 alkupuoli. Viime vaiheessa tehtaalla oli noin 100 työntekijää.[13]
Ympäristöongelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuorikemian tehdas oli 1970- ja 1980-luvuilla Selkämeren merialueiden suurimpia kuormittajia. Tehtaan poistoputki johti tuotantoprosessista tulleet jätevedet suoraan Mäntyluodon edustan merialueelle, jossa sen suuaukon lähistöllä oli vajoama. Syvänteeseen kertyi laimentamatonta jätevettä, joka sisälsi runsaita määriä titaania, vanadiinia ja rautaa. Jäteveden laimentuessa sen sisältämä rauta samensi meriveden ja värjäsi sen ruskeaksi. Tutkimusten mukaan pitoisuudet olivat sedimenteissä erittäin korkeita vielä 1990-luvun alussa.[14] Valtakunnallista julkisuutta saivat paikallisten kalastajien verkoistaan löytämät ”silmättömät silakat”, minkä ansiosta päästöihin myös lopulta alettiin kiinnittää huomiota.[15][16]
1980-luvun puolivälissä tehtaalla aloitettiin mittava ympäristönsuojeluohjelma, jonka avulla päästöt lopulta saatiin loppumaan lähes kokonaan. Jätevesiongelma poistui lopullisesti vuonna 1997, kun uusi jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön. Sen jälkeen rikkihapon, rautasulfaatin ja raskasmetallien määrä jätevedessä on vähentynyt nollaan. Nykyään vedenlaatu purkuputken läheisyydessä on saatu palautumaan lähes luonnontilaiseksi, ja myös merenpohjasta kuollut eliöstö on alkanut toipua.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Virta, Ismo: Suomen suurimmat yritykset. Talouselämä, 2014, nro 20, s. 42–43. Viitattu 25.5.2014.
- ↑ a b c Hammarberg, Ville: Raju isku Poriin – Venator sulkee sittenkin tehtaansa, satoja työpaikkoja katoaa 12.9.2018. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 12.9.2018. Viitattu 12.9.2018.
- ↑ a b Laakso, Antti: Venatorin pigmenttitehtaan yt-neuvottelut päättyivät Porissa – 253 ihmistä menettää työnsä Yle Uutiset. 26.11.2018. Viitattu 26.11.2018.
- ↑ a b Kotilainen, Sofia: Teollisuusneuvos Esko Mattila (1919–2002). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 3.9.2012. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 13.8.2013.
- ↑ Sofia Kotilainen: Kauko Salminen Biografiasampo. Viitattu 10.7.2023.
- ↑ Kemira myy helmiäispigmentin tuotannon STT. 20.10.1997. MTV3. Arkistoitu 13.9.2018. Viitattu 12.9.2018.
- ↑ Eckart Pigments irtisanoo suurimman osan Porin työntekijöistä - tuotanto Intiaan 16.12.2011. Yle Uutiset. Viitattu 12.9.2018.
- ↑ Kautto, Maarit: Porin Kemira on nyt Sachtleben Pigments Oy 2.9.2008. Uusi Aika. Viitattu 13.8.2013.
- ↑ Aro, Jessika: Sachtleben Pigmentsille uusi omistaja - työntekijät eivät yllättyneet 17.9.2013. Yle Uutiset. Viitattu 12.9.2018.
- ↑ Huntsmanin palon vahingot kymmeniä miljoonia, henkilöstöä ei lomauteta 8.5.2017. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 12.9.2018. Viitattu 12.9.2018.
- ↑ Hammarberg, Ville: Omistusjärjestelyt: Huntsmanin kyltit vaihtuvat Venatoriksi 9.5.2017. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 12.9.2018. Viitattu 12.9.2018.
- ↑ Aalto, Harri: Venator nosti tulipalosta vakuutuskorvauksia 470 miljoonaa euroa – omaa rahaa olisi yhtiön mukaan tarvittu satoja miljoonia lisää 13.9.2018. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 14.9.2018. Viitattu 14.9.2018.
- ↑ Pukkila, Tapio: Venatorin tekohengitys päättyi Porissa: Porin pigmenttitehdas lopetetaan pysyvästi ensi vuonna 15.9.2021. Yle Uutiset. Viitattu 27.9.2021.
- ↑ a b Oravainen, Reijo: ”Luvian, Porin ja Merikarvian edustan merialue”, Miten voit, Selkämeri? : ympäristön tila Lounais-Suomessa 4., s. 4–5, 12–15. (Sarvala, Maija; Sarvala, Jouko (toim.): Satavesi-ohjelma) Turku: Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2005. ISBN 951-61406-8-8
- ↑ Holtari, Seija: Silmätön silakka herätti yritykset (arkistoitu sivu) 25.8.2008. Talouselämä. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 13.8.2013.
- ↑ Rubin, Anita: Heikot signaalit Internetix oppimateriaalit. Otavan Opisto. Viitattu 13.8.2013.