Vuoden museojulkaisu -palkinto
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vuoden museojulkaisu -palkinto on Suomen museoliiton ja Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:n Suomen-komitean myöntämä museoalan tunnustuspalkinto. Se on kunniakirja, joka jaetaan joka toinen vuosi Suomen museoliiton järjestämien museopäivien yhteydessä.[1][2]
Vuoden museojulkaisun valitsee ICOM:n Suomen-komitean ja Suomen museoliiton nimittämä lautakunta, johon kuuluu seitsemän jäsentä. Palkintokriteerien mukaan tunnustus voidaan antaa julkaisulle, joka ”tavoittaa poikkeuksellisen hyvin kohderyhmän sisällön ja esitystavan innovatiivisuudella”.[2]
Vuoden museojulkaisu -palkinnon voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2014: Yki Hytönen, Tuomas Myrén, Riitta Pakarinen, Aki Pohjankyrö & Hilkka Vallisaari: Rasvaletti. Valokuvia 1950-luvun Helsingistä. Julkaisija Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki 2013. ISBN 978-952-272-499-1.[3]
- 2016: Rurik Wasastjerna: Kolme tehdasta, yksi kunta. Kuusankosken kaavoitus- ja rakennusperintö 1850–1959. Julkaisija Kouvolan kaupunginmuseo, Kouvola 2015. ISBN 978-951-8990-34-8.[4][5]
- 2018: Inkamaija Iitiä, Hannu Häkkinen & Jaana Onatsu: Julkinen ja kätketty Suomi. Julkaisija Suomen kansallismuseo, Helsinki 2017. ISBN 978-951-616-285-3.[6][7]
- 2020: Päivi Fernström & Irja Satri: Pellavaliina. Tampellan damasti 1859–1977. Julkaisija Maahenki (yhteistyössä Museokeskus Vapriikin kanssa), Helsinki 2018. ISBN 978-952-301-143-4.[8]
- 2022: Kristin Ilves & Veronica Lindholm: 101 glimtar ur Ålands forntid. Julkaisija Ahvenanmaan museo, Maarianhamina 2021. ISBN 978-952-5614-74-9.[9]
Palkintolautakunnan jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anne Sjöström, Naantalin museon museonjohtaja (2014, 2016)[3][4]
- Maija Ekosaari, ICOM:n Suomen-komitean varapuheenjohtaja (2018)[6]
- Anne Laiti, ICOM:n edustaja (2020, 2022)[8][9]
Muut jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Merja Heiskanen, Kuopion kulttuurihistoriallisen museon museonjohtaja (2014, 2016)[3][4]
- Kimmo Levä, Suomen museoliiton pääsihteeri (2014, 2016)[3][4]
- Liisa Lindgren, Helsingin yliopiston dosentti (2014, 2016)[3][4]
- Päivi Salonen, opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos (2014, 2016)[3][4]
- Kaisa Viljanen, Helsingin Sanomien toimittaja (2014, 2016)[3][4]
- Ditte Winqvist, Kuntaliiton erityisasiantuntija (2014, 2016)[3][4]
- Pirjo Hamari, Museoviraston kehittämisjohtaja (2018)[10]
- Nelli Korpi, Suomen museoliiton viestintäpäällikkö (2018)[6]
- Risto Kupari, Rauman kaupungin kulttuurijohtaja (2018)[6]
- Teemu Laaksonen, Ylen toimittaja (2018)[6]
- Johanna Selkee, Kuntaliiton erityisasiantuntija (2018)[6]
- Pauli Sivonen, Serlachius-museoiden johtaja (2018)[6]
- Samu Forsblom, Oulun kaupungin kulttuurijohtaja (2020, 2022)[8][9]
- Toivo Haimi, Ylen toimittaja (2020, 2022)[8][9]
- Elina Makkonen, ICOM:n edustaja (2020, 2022)[8][9]
- Mirva Mattila, opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos (2020, 2022)[8][9]
- Tuuli Rajavuori, Suomen museoliiton viestintäpäällikkö (2020)[8]
- Tuulia Tuomi, Hämeenlinnan kaupunginmuseon museonjohtaja (2020, 2022)[8][9]
- Sami Louekari, museonjohtaja (2022)[9]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vuoden museo -palkinnot Suomen museoliitto. Arkistoitu 21.12.2018. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ a b Tunnustuspalkintojen kriteerit Suomen museoliitto. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ a b c d e f g h Forssan museosta Vuoden museo – museoiden parhaimmistoa palkittiin Museogaalassa 22.5.2014. Suomen museoliitto. Arkistoitu 21.1.2021. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ a b c d e f g h Vuoden museojulkaisu 2016 -kilpailun finalistit on valittu 6.4.2016. Suomen museoliitto. Arkistoitu 3.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ Sillanpää, Miina: Vuoden museojulkaisu pureutuu Kuusankosken kaavoitukseen ja rakennusperintöön 27.5.2016. Yle Uutiset. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ a b c d e f g Vuoden museo 2018 on Espoon modernin taiteen museo EMMA 24.5.2018. Suomen museoliitto. Arkistoitu 6.3.2021. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ Kansallismuseon julkaisuja Museovirasto. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ a b c d e f g h Pellavaliina – Tampellan damasti 1859–1977 on Vuoden museojulkaisu 1.9.2020. Suomen museoliitto. Viitattu 3.9.2020.
- ↑ a b c d e f g h Poliisimuseo on Vuoden museo 2022 19.5.2022. Suomen museoliitto. Arkistoitu 5.7.2022. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ Vuoden museo ICOM Suomi. Viitattu 2.1.2019.