Virius Lupus
Virius Lupus (200-luku) oli arvostettu roomalainen senaattori 200-luvun lopulla. Hän oli kotoisin ansioituneesta Viriusten suvusta, joka nousi keisari Aurelianuksen aikana merkittävimpien sukujen joukkoon. Todennäköisesti hän oli consul suffectus jossakin vaiheessa. Myöhemmin hän oli Arabian provinssin maaherra roomalaisten vallattua Palmyran vuonna 272. Tämän jälkeen hän toimi myös Syria Coelen maaherrana, mahdollisesti vielä Aurelianuksen aikana. Kun Sol Invictukselle pyhitetty temppeli vihittiin käyttöön Roomassa 25. joulukuuta 275, Lupus nimitettiin kultin asioita hoitavan pappiskollegion (pontifices dei Solis) jäseneksi. Vuonna 278 hän oli konsulina yhdessä keisari Probuksen kanssa. Samana vuonna hän toimi myös Rooman kaupunginprefektinä (praefectus urbi).[1][2]
Hän saattoi olla vuoden 232 konsulin Lucius Virius Lupuksen poika.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- A. H. M. Jones, J. R. Martindale & J. Morris: The Prosopography of the Later Roman Empire. Vol. 1, A. D. 260-395. Cambridge University Press, 1971. ISBN 0521072336. (englanniksi)
- Alaric Watson: Aurelian and the third century. Routledge, 1999. ISBN 0-415-07248-4. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: Imp. Caesar M. Aurelius Probus Augustus ja Paulinus |
Rooman konsuli Imp. Caesar M. Aurelius Probus Augustuksen kanssa vuonna 278 |
Seuraaja: Imp. Caesar M. Aurelius Probus Augustus ja Nonius Paternus |