Vilho Setälä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vilho Suonio Setälä (4. huhtikuuta 1892 Helsinki11. huhtikuuta 1985 Espoo) oli suomalainen toimittaja, valokuvaaja, tutkija, tietokirjailija ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja. Hän kuului suomalaisen valokuvataiteen uranuurtajiin[1].

Vilho Setälä oli koulutukseltaan filosofian kandidaatti. Hänen isänsä oli kielitieteilijä, tutkija ja sittemmin Turun yliopiston kansleri E. N. Setälä ja äitinsä kirjailija Helmi Krohn.

Vilho Setälä aloitti valokuvausharrastuksensa 14-vuotiaana syntymäpäivälahjaksi saamallaan 9×12 koon laakafilmikameralla. Vuosina 1909 ja 1912 hän oli mukana isänsä kielitieteellisillä tutkimusmatkoilla ja kuvasi vatjalaisten sekä liiviläisten elämää. Etenkin jälkimmäisen matkan kuvat kertovat osaamisesta ja taiteellisesta näkemyksestä.

Kinofilmikameran hankkiminen 1927 innosti Setälän uusiin kokeiluihin luovan valokuvauksen alueella. Setälä oli hyvin kiinnostunut myös valokuvauksen tekniikasta. Hän onnistui määrittelemään objektiivin aukon täsmällisen vaikutuksen kuvan terävyysalueeseen ja kaiversi terävyysalueasteikon Leica-kameransa objektiiviin. Kun hän lähetti Leicansa Saksaan korjattavaksi, tehdas kopioi hänen keksimänsä asteikon, joka hieman myöhemmin oli kaikissa kehittyneissä objektiiveissa. Palkkioksi keksinnöstään Setälä sai tutustumiskäynnin Leica-tehtaalle ja yhden objektiivin.

Kaksikymmentäluvulla Helsingissä vaikutti vapaa valokuvaajien ryhmittymä ABISS, johon Setäläkin kuului. ABISS kokosi Helsinkiin vuonna 1930 valokuvailmaisun kokeiluja sisältävän näyttelyn, joka herätti laajaa huomiota.[2] Setälä avasi oman valokuvaamonsa Helsingissä 1932 ja toimi ammattikuvaajana vuoteen 1945. Tänä aikana syntyi yli 20 000 kinofilmiruutua käsittävä suomalaisen henkilöhistorian kokoelma. Setälä luopui ammattimaisesta valokuvaamisesta 1945. Tämän jälkeen hänen kameransa kirjasi enää muihin harrastuksiin ja matkoihin liittyviä muistoja. Setälä suuntasi mielenkiintoaan muille aloille, muun muassa muun muassa tekniikkaan ja kieliin, erityisesti esperantoon.

Setälä oli esperanton harrastuksen uranuurtajia Suomessa. Hän on muun muassa kääntänyt Seitsemän veljestä esperantoksi. Hän lahjoitti varat Esperanto-säätiön perustamiseen. Säätiö aloitti toimintansa 1955.[3]Setälä osallistui aktiivisesti myös vapaa-ajattelijoiden, erityisesti Helsingin vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen toimintaan. Setälä oli myös oman aikansa rauhanaktivisteja.

Setälä toimi Taideteollisuuskoulun valokuvateorian opettajana 1935–1939. Vuosina 1918–1932 hän työskenteli toimittajana Kustannus Oy Otavassa ja työsti useita oppi- ja tietokirjoja. Hän julkaisi myös omia tieto- ja oppikirjoja. Hänen 1940 julkaisemansa teos Valokuvaus tieteenä ja taiteena on edelleenkin yksi alan perusteoksista Suomessa.

Täyttäessään 90 vuotta vuonna 1982 Setälä järjesti Helsingissä laajan valokuvausnäyttelyn, joka kattoi hänen koko seitsemän vuosikymmentä kestäneen uransa vaiheet. Samana vuonna Yleisradion TV1 teki hänestä vajaan tunnin mittaisen dokumenttiohjelman 90. kevät.[1] Tuolloin ilmestyi myös teos Valokuvauksen taide, joka pohjautui aikaisempaan Valokuvaus tieteenä ja taiteena -kirjaan.

Setälä sai valtion kirjailijaeläkkeen 1972 ja valokuvataiteen valtionpalkinnon 1973. Setälän kuvia on Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa.[4]

Setälän puoliso oli vuoteen 1955 kirjailija Aini Setälä[5] ja myöhemmin professori Hertta Kalkas.[6]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Esperanto Legolibro, 1921
  • Esperanton opiskeluopas, 1922
  • Täydellinen suomi–esperanto sanakirja, 1923
  • Valokuvauksen taito, 1929
  • Kodin taitosanakirja, 1930
  • Valokuvaus tieteenä ja taiteena, 1940
  • 12 kielen avain, 1952
  • Taitokirja: Kodin taitosanakirjan uusittu laitos, 1952[7]
  • Esperantokurso, 1954
  • Oman kameran opas, 1958
  • Oman kodin rakentaja, 1959
  • Suuri taitokirja, 1965
  • Valtatie kielitaitoon, 1965
  • Valokuvauksen taide, 1982

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Elokuvakontakti, viitattu 10.12.2011
  2. Ateneum.fi, viitattu 10.12.2011
  3. Esperanto-säätiö
  4. Valokuvataiteen museon kokoelmat, viitattu 10.12.2011
  5. Mikkelin kaupunginkirjasto, viitattu 10.12.2011
  6. Kuolleet, Helsingin Sanomat 10.12.2011 sivu C 11
  7. http://books.google.fi/books/about/Taitokirja.html?id=DitzHAAACAAJ&redir_esc=y

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Setälä 1892–1985, toim. Eila Haikarainen, Suomen valokuvataiteen museo 1992 ISBN 9519086404

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]