Viettelyksen vaunu
| Viettelyksen vaunu | |
|---|---|
| A Streetcar Named Desire | |
.jpg) |
|
| Ohjaaja | Elia Kazan |
| Käsikirjoittaja |
Tennessee Williams (näytelmä) Oscar Saul (sovitettu käsikirjoitus) |
| Tuottaja | Charles K. Feldman |
| Säveltäjä | Alex North |
| Kuvaaja | Harry Stradling |
| Leikkaaja | David Weisbart |
| Tuotantosuunnittelija | Richard Day |
| Pääosat |
Vivien Leigh Marlon Brando Kim Hunter Karl Malden |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Warner Bros. |
| Levittäjä |
Warner Bros. Netflix |
| Ensi-ilta | 1951 |
| Kesto |
122 min (alkuperäisesitys) 125 min (ohjaajan versio) |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Viettelyksen vaunu (A Streetcar Named Desire) on yhdysvaltalainen draamaelokuva vuodelta 1951. Sen on ohjannut Elia Kazan, ja sen pääosia näyttelevät Vivien Leigh ja Marlon Brando. Elokuva perustuu Tennessee Williamsin samannimiseen näytelmään vuodelta 1947.
Elokuva valittiin vuonna 1993 Yhdysvaltojen kongressin kirjaston National Film Registryyn, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä amerikkalaiselokuvia.[1] American Film Institute listasi sen sijalle 45 sadan parhaan amerikkalaiselokuvan luettelossaan vuonna 1998.[2] Vuonna 2015 elokuvan soundtrack-albumi valittiin mukaan merkittävien äänitteiden National Recording Registry -kokoelmaan.[3]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuva sai aikoinaan kaksitoista Oscar-ehdokkuutta ja voitti neljä Oscaria. Marlon Brando oli neljästä ehdokkaana olleesta näyttelijästä ainoa, joka ei saanut patsasta. Sekä Vivien Leigh että Brando olivat näytelleet roolinsa teatterissa ennen elokuvaa, Leigh Lontoossa ja Brando Broadwaylla. Jessica Tandy esitti Blanchea Broadwaylla, mutta Leigh sai filmiroolin, sillä pääosaan haluttiin suuri tähti.
Viettelyksen vaunun Suomessakin ilmestynyt DVD-painos on ohjaajan versio, jossa on kolme minuuttia elokuvasta alun perin sensuroitua materiaalia. Sensuroituja kohtauksia pidettiin aikoinaan eroottisuutensa takia sopimattomana elokuvaan. Alkuperäisessä näytelmässä käsiteltiin monien muiden Tennessee Williamsin näytelmien tavoin homoseksuaalisuutta. Viittaukset tähän puuttuvat elokuvasta, sillä aihe oli 1950-luvun Hollywoodissa tabu.
Viettelyksen vaunua pidetään Marlon Brandon läpimurtoroolina. Sen ansiosta hänestä tuli yksi aikansa suurimmista miestähdistä ja seksisymboleista. Elokuva toi Brandolle hänen ensimmäisen Oscar-ehdokkuutensa.
Suomen kansallisfilmografian Elonetin tietokannasta selviää että televisioesityksissä ja videolevityksessä elokuvasta on käytetty myös nimeä ”Viettelysten vaunu”.
Näytelmän nimi viittaa New Orleansin raitiotielinjaan ”Desire”, joka sai nimensä kadusta Desire Street.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opettajatar Blanche DuBois (Vivien Leigh) matkustaa raskaana olevan sisarensa Stellan (Kim Hunter) luo New Orleansiin. Stella on mennyt naimisiin amerikanpuolalaisen Stanley Kowalskin (Marlon Brando) kanssa. Blanche ja Stanley eivät tule keskenään toimeen. Blanche on menettänyt koko omaisuutensa, myös hänen ja sisarensa perinnön. Stanley ärähtää, sillä Stellan aviomiehenä hän pitää oikeutenaan osuutta vaimonsa perintöön.
Blanche elää haavemaailmassa. Hän aloittaa suhteen Stellan ja Stanleyn tuttavan Mitchin (Karl Malden) kanssa. He suunnittelevat naimisiinmenoa. Suhde kariutuu, kun Stanley saa selville ja paljastaa, että Blanchella on ollut suhde alaikäisen oppilaansa kanssa.
Lopulta Stellan synnytys alkaa ja hän lähtee sairaalaan. Stanley, onnellisena isäksi tulostaan, palaa kotiinsa ja ryhtyy juomaan. Blanche, omassa haavemaailmassaan, vieraantuu todellisuudesta yhä enemmän. Humalainen Stanley raiskaa Blanchen. Blanche menettää järkensä lopullisesti ja hänet viedään mielisairaalaan.
Näytelmässä Stella hyväksyy Stanleyn tekemän raiskauksen osana hänen luontoaan, mutta elokuvassa Stella jättää Stanleyn.
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vivien Leigh | … | Blanche DuBois |
| Marlon Brando | … | Stanley Kowalski |
| Kim Hunter | … | Stella Kowalski |
| Karl Malden | … | Harold "Mitch" Mitchell |
| Rudy Bond | … | Steve Hubbel |
| Nick Dennis | … | Pablo Gonzales |
| Peg Hillias | … | Eunice Hubbel |
| Wright King | … | Keräilijä |
| Richard Garrick | … | Lääkäri |
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oscar-palkinto: Paras miessivuosa: Karl Malden
- Oscar-palkinto: Paras naispääosa: Vivien Leigh
- Oscar-palkinto: Paras naissivuosa: Kim Hunter
- Oscar-palkinto: Paras lavastus: Richard Day ja George James Hopkins
- BAFTA: Paras brittiläinen näyttelijätär: Vivien Leigh
- Golden Globe: Paras naissivuosa: Kim Hunter
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Complete National Film Registry Listing, National Film Preservation Board, Library of Congress. Viitattu 13.7.2016.
- ↑ 100 Years, 100 Movies, American Film Institute. Viitattu 14.7.2016.
- ↑ Complete National Recording Registry Listing, Library of Congress. Viitattu 7.9.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viettelyksen vaunu Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Viettelyksen vaunu Filmsiten sivuilla
- Vuoden 1951 yhdysvaltalaiset elokuvat
- Elia Kazanin ohjaamat elokuvat
- Yhdysvaltalaiset mustavalkoelokuvat
- Yhdysvaltalaiset näytelmiin perustuvat elokuvat
- Yhdysvaltalaiset draamaelokuvat
- Parhaan naispääosan Oscar-palkinnon saaneet elokuvat
- Parhaan miessivuosan Oscar-palkinnon saaneet elokuvat
- Parhaan naissivuosan Oscar-palkinnon saaneet elokuvat
- Parhaan lavastuksen Oscar-palkinnon saaneet elokuvat