Victoria Yagling
Victoria Yagling (ven. Виктория Борисовна Яглинг, Viktorija Borisovna Jagling, s. 14. toukokuuta 1946 Moskova – 1. elokuuta 2011 Helsinki[1]) oli venäläis-suomalainen sellisti ja säveltäjä, joka toimi opettajana Sibelius-Akatemiassa. Hän eli ja työskenteli Neuvostoliitossa vuoteen 1990 saakka, jolloin muutti Helsinkiin poikansa, pianotaiteilija Victor Chestopalin kanssa.[1]
Yagling opiskeli sellonsoittoa Mstislav Rostropovitšin ja sävellystä muun muassa Dmitri Kabalevskin johdolla Moskovassa. Hän voitti ensimmäisen palkinnon Gaspar Cassadó -kilpailussa Firenzessä 1969 ja seuraavana vuonna toisen palkinnon Tšaikovski-kilpailussa Moskovassa ja teki huomattavan solistiuran. Eräs hänen oppilaistaan on suomalainen sellisti Sennu Laine.[1]
Yaglingin sävellystuotantoon kuuluu kolme sellokonserttoa, sarja sellolle ja jousiorkesterille sekä useita sonaatteja.[2] Hän sävelsi myös vokaalimusiikkia Anna Ahmatovan ja Arseni Tarkovskin teksteihin.[3][1]
Yagling levytti useita albumeja neuvostoliittolaiselle Melodija-levy-yhtiölle vuosina 1970–1986, mukaan lukien oman sarjansa sellolle ja jousiorkesterille 1983 ja ensimmäisen sellokonserttonsa 1986. Vuonna 2000 julkaistiin äänilevy hänen toisen sellokonserttonsa kantaesityksestä Moskovassa 1984; siinäkin hän toimi itse solistina.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Rautio, Erkki: Victoria Yagling (Arkistoitu – Internet Archive), HS Muistot, viitattu 11.12.2014.
- ↑ Victoria Yagling has passed away. Fimic 22.8.2011. Viitattu 11.12.2014.
- ↑ Salmela, Henna: Superb Musicianship at the Core of Yagling's Music[vanhentunut linkki]. Fennica Gehrman. Viitattu 11.12.2014.
- ↑ Victoria Yagling 1946–2011[vanhentunut linkki] Music Finland. Viitattu 11.12.2014.
| ||||||||||||||||||
