Vesirikkokasvit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vesirikkokasvit
Isovesirikko (Elatine alsinastrum).
Isovesirikko (Elatine alsinastrum).
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit, Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit, Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset, Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Malpighiales
Heimo: Elatinaceae Dumortier nom. cons.
Synonyymit

Cryptaceae Rafinesque

Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Vesirikkokasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vesirikkokasvit Commonsissa
Bergia texana.

Vesirikkokasvit (Elatinaceae) on pieni kasviheimo koppisiemenisten Malpighiales-lahkossa.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesirikkokasvit ovat ruohoja tai pieniä pensaita, jotka kasvavat kosteilla kasvupaikoilla. Kasvit erittävät pihkaa. Lehdet ovat vastakkaisia, enemmän tai vähemmän hammaslaitaisia ja niissä on rauhasia; korvakkeet ovat pieniä ja kalvomaisia. Pienet kukat ovat tavallisesti viuhkomaisissa ryhmissä, tavallisesti 5-6-lukuisia. Verhiö on eri- tai yhdislehtinen ja teriö kierteinen eli kontortti. Heteet sijaitsevat verhovastaisesti ja niitä on yhtä monta tai kaksi kertaa niin monta kuin verholehtiä. Yhdislehtinen sikiäin koostuu 2-5 emilehdestä, kussakin on paljon siemenaiheita; luotit ovat nystyisiä. Hedelmä on kota, joka sisältää vaihtelevissa määrin käyristyneitä, melkein matomaisia siemeniä. Alkio on enemmän tai vähemmän linssinmuotoinen.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesirikkokasvien heimo on levinnyt miltei koko maapallolle arktisia alueita lukuun ottamatta, enimmältään kuitenkin tropiikkiin. Myös Suomessa on muutama vesirikkolaji (Elatine).[2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesirikkokasvit ja heimo Malpighiaceae kuuluvat Malpighiales-lahkossa samaan evoluutiohaaraan, jonka ominaisuuksia ovat mm. putkiloelementtien yksinkertaiset perforaatiot, tärkkelys- ja proteiinijyvästen puuttuminen siiviläputkien plastideista, vastakkainen lehtiasento, viuhkomainen kukinto, kukkien kiertyminen ylösalaisin, mesiäisen puuttuminen, kotahedelmä ja vähäinen endospermi siemenessä. Heimot ovat voineet erota toisistaan noin (113-)98, 89(-85) tai (99.9-)86.1(-72.9) miljoonaa vuotta sitten. On arveltu, että kummankin heimon yhteisellä kantamuodolla olisi ollut vastakohtaiset kukat. Kummassakin heimossa esiintyy rauhasia lehdissä ja pihkaa ja maitiaisnestettä. [3]

Heimossa on kaksi sukua ja yhteensä 35 lajia. 25 lajia on suvussa Bergia, kymmenen lajia on vesirikkoja (Elatine). Sukujen erilaistuminen heimon evoluutiossa lienee tapahtunut (76.3-)48(-25.1) miljoonaa vuotta sitten.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stevens 2001, viittaus 5.2.2015
  2. Stevens 2001, viittaus 5.2.2015
  3. Stevens 2001, viittaus 5.2.2015
  4. Stevens 2001, viittaus 5.2.2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]