Vesa Koivisto
| Vesa Koivisto | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1963 (ikä 60–61) |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | karjalan kielen ja kulttuurin professori (2014–2020) |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (FT 1995) |
| Instituutti | Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto |
| Tutkimusalue | mm. itämerensuomalaiset kielet, dialektologia, morfologia, johtaminen, kielten elvyttäminen ja rajatutkimus[1] |
Vesa Koivisto (s. 1963[2]) on suomalainen filosofian tohtori ja kielitieteilijä, joka on toiminut Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin professorina vuosina 2014–2020.[3][4]
Koivisto opiskeli Helsingin yliopistossa, ja valmistui sieltä filosofian tohtoriksi. Hänen suomenkielinen väitöskirjansa (1995) oli otsikoitu Itämerensuomen refleksiivit.[5] Hänen lisensiaattityönsäkin (1989) oli käsitellyt samaa aihepiiriä.[6] Koivisto on Helsingin yliopiston dosentti (suomi ja sen lähisukukielet).[3][1]
Hän toimi Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin määräaikaisena professorina vuosina 2014–2015, jo ennen varsinaista professorikauttaan (2016–2020).[3] Karjalan kielen ja kulttuurin professorin tehtävässään Koivisto on tuonut muun muassa esille, että osa karjalan kielen puhujista on saattanut pitää äidinkielensä piilossa sodan aikana ja sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.[7] Vuoden 2009 arvion mukaan Suomessa oli noin 5 000 karjalankielen puhujaa ja ainakin 15 000 ymmärsi kieltä. Sotia ennen karjalankielisiä oli satoja tuhansia, mutta sotien jälkeen karjalaa tai Karjalasta ei enää laajalti puhuttu.[8][9][7]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vesa Koivisto: Itämerensuomen refleksiiviverbien semantiikkaa : karjalan ja suomen itämurteiden refleksiivitaivutus. Lisensiaattityö. 1989.[6]
- Vesa Koivisto: Itämerensuomen refleksiivit. Väitöskirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-868-9.
- Auli Hakulinen, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja-Riitta Heinonen ja Irja Alho: Iso suomen kielioppi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-557-2.
- Vesa Koivisto: Suomen sanojen rakenne. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2013. ISBN 978-952-222-496-5 (e-book), ISBN: 978-952-222-415-6 (nid.)
- Marjatta Palander, Helka Riionheimo & Vesa Koivisto (editors): On the Border of Language and Dialect. (englanniksi) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018. ISBN 978-952-222-916-8 (Print), ISBN 978-951-858-003-7 (pdf, 8,8 MB)
- Eeva-Kaisa Linna ja Anneli Sarhimaa (toim.); Laura Arantola, Natalia Giloeva, Riho Grünthal, Leena Joki, Olga Karlova, Vesa Koivisto, Tuomo Kondie, Päivi Kuusi, Johanna Laakso, Eeva-Kaisa Linna, Henna Massinen, Pirkko Nuolijärvi, Katerina Paalamo, Marjatta Palander, Raija Pyöli, Helka Riionheimo, Aleksi Ruuskanen, Anneli Sarhimaa, Aira Sumiloff ja Riina Ylönen (kirj.): Meijän hierus : esseitä karjalan kielestä. Karjalan Sivistysseura, 2019. ISBN 978-952-7193-20-4.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Karjala ja kielikontaktit - Tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopisto, uef.fi. Viitattu 14.2.2021.
- ↑ Vesa Koivisto 1963-: Suomen sanojen rakenne 2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.2.2021.
- ↑ a b c Vesa Koivisto karjalan kielen da kul’tuuran professorakse 9.2.2016. Karjal Žurnualu, karjal.fi. Viitattu 14.2.2021. (karjalaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Kieli on jatkumoa 27.4.2018. Itä-Suoimen yliopisto, uef.fi. Viitattu 14.2.2021.
- ↑ Vesa Koivisto: Itämerensuomen refleksiivit (Väitöskirja / Helsingin yliopisto, ISBN 951-717-868-9; julkaistu sarjassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768; 622) 1995. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 14.2.2021.
- ↑ a b Vesa Koivisto: Itämerensuomen refleksiiviverbien semantiikkaa : karjalan ja suomen itämurteiden refleksiivitaivutus (teostiedot via finna.fi) finna.fi. 1989. Viitattu 14.2.2020.
- ↑ a b Puhuiko mummosi tai pappasi hassusti? Hän saattoi vaieta omasta äidinkielestään 20.8.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 14.2.2021.
- ↑ Karjalan kieli sai virallisen aseman 26.11.2009. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 14.2.2021.
- ↑ Karjalan kieli karjalanliitto.fi. Viitattu 14.2.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
