Riho Grünthal

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Riho Grünthal vuonna 2014.

Riho Manivald Villem Grünthal (s. 22. toukokuuta 1964 Helsinki)[1] on suomalainen fennougristi.

Tieteellinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riho Manivald Villem Grünthal opiskeli syyslukukaudesta 1983 alkaen Helsingin yliopistossa fennougristiikkaa ja itämerensuomalaisia kieliä. Hän valmistui vuonna 1990 Filosofian maisteriksi, 1996 lisensiaatiksi ja vuonna 2003 tohtoriksi. Vuodesta 2005 alkaen Grünthal on toiminut Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professorina.

Grünthal on opiskellut myös vuoden Budapestissa ja on matkustellut muun muassa Marin tasavallassa ja Mordvassa. Sen lisäksi hän on tehnyt kenttätyötä vepsäläisten keskuudessa. Hänen päätutkimusaloihinsa kuuluvat pienemmät itämerensuomalaiset kielet, ennen kaikkea vepsä, suomalais-ugrilainen etymologia ja kielitypologia.

Grünthal on Suomalais-ugrilaisen seuran toinen varapuhemies ja kansainvälisen fennougristiikkakongressien komitean (ICFUC) jäsen.

Vuosina 1987–1990 Grünthal oli monikielisen Estonia-aikakauskirjan (ISSN 0930-8792) toimittajia.

Grünthal valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2007.[2]

Henkilökohtaista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grünthalin isänisä oli virolainen runoilija ja kielitieteilijä Villem Grünthal.

Julkaisuja (valikoima)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijänä, kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Livvistä liivin. Itämerensuomalaiset etnonyymit. Helsinki: Suomalais-ugrilainen laitos 1997 (Castrenianumin Toimitteita 51).
  • Finnic adpositions and cases in change. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura 2003 (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 244).

Tekijänä, artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kansainvälinen fennougristiopiskelijoiden tapaaminen. – Virittäjä 92 (1988), 529-532.
  • 1991: Marilaisten ja mordvalaisten arkipäivä ja kansallistietoisuus. – Kieliposti 4/1991, 24-33.
  • Sananmuodostus ja johtimien merkitys eräiden marin sanojen etymologiassa. – Journal de la Société Finno-Ougrienne 86 (1995), 87-102.
  • Suomen alkuperä. – Virittäjä 103 (1999), 99-109.
  • Analyzing the Finnic ethnonyms. – Folia Uralica Debreceniensa 6 (1999), 39-56.
  • Homonymy and systemacy in Estonian inflection. – Keele kannul. Pühendusteos Mati Erelti 60. sünnipäevaks 12. märtsil 2001. Koostanud ja toimetanud Reet Kasik. Tartu: Tartu Ülikooli Eesti Keele Õppetool 2001 (Tartu Ülikooli Eesti Keele Õppetooli Toimetised 17), 42-61.
  • Prehistoric contacts between Mordvin and Indo-European. – Finno-Ugrians and Indo-Europeans: Linguistic and Literary Contacts. Proceedings of the Symposium at the University of Groningen, November 22-24, 2001. Ed. by Rogier Blokland & Cornelius Hasselblatt. Maastricht: Shaker 2002 (Studia Fenno-Ugrica Groningana 2), 84-91.
  • Finno-Ugric 'dog' and 'wolf'. – Etymologie, Entlehnungen und Entwicklungen. Festschrift für Jorma Koivulehto zum 70. Geburtstag. Herausgegeben von Irma Hyvärinen, Petri Kallio und Jarmo Korhonen unter Mitarbeit von Leena Kolehmainen. Helsinki 2004 (Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki 63), 83-96.
  • Miksi itämerensuomessa on prepositioita? – Virittäjä 109 (2005), 28-51.
  • The Mordvinic languages between bush and tree: A historical reappraisal. – Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007. Doaimmahan Jussi Ylikoski ja Ante Aikio. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura / Société Finno-Ougrienne 2007 (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 253), 115-135.
  • Finnic languages and Baltic Sea language area. – Incontri Linguistici 30 (2007), 29-48.
  • Morphological change and the influence of language contact in Estonian. – Beiträge zur Morphologie. Germanisch, Baltisch, Ostseefinnisch. Hrsg. von Hans Fix. [Odense:] University Press of Southern Denmark. 2007, 403-432.
  • Suomen kielen vaikutus viron kieleen. – Kielet kohtaavat. Toimittaneet Jyrki Kalliokoski, Lari Kotilainen ja Päivi Pahta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2009 (Tietolipas 227), 231-263.
  • Kieliyhteisön rapautuminen ja kielellisen identiteetin muutos: 2000-luvun ersämordvalaiset ja vepsäläiset. – Kielissä kulttuurien ääni. Toimittaneet Anna Idström ja Sachiko Sosa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2009 (Tietolipas 228), 265-289.
  • Population decline and the Erosion of the Veps Language Community. – Ethnic and Linguistic Context of Identitry: Finno-Ugric Minorities. Ed. by Riho Grünthal & Magdolna Kovács. Helsinki 2011 (Uralica Helsingiensia 5), 267-293.

Toimittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • (Sirpa Penttisen & Tapani Salmisen kanssa) IFUSCO 1988. Proceedings of the Fifth International Finno-Ugrist Students’ Conference, Helsinki, 22-26 May 1988. Helsinki: Castrenianium & Finno-Ugrian Society 1989 (Castrenianumin Toimitteita 35).
  • (Johanna Laakson kanssa) Oekeeta asijoo. Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Seppo Suhonen sexagenarii. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura 1998 (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 228).
  • Ennen, muinoin. Miten menneisyyttämme tutkitaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002 (Tietolipas 180).
  • (Petri Kallion kanssa) A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe. Helsinki: Société Finno-Ougrienne 2012. (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 266).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 127–128. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]