Vepsäläinen (huonekaluliike)
| Vepsäläinen Oy | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1956 |
| Perustaja | Kauko Vepsäläinen |
| Kotipaikka | Espoo |
| Toimiala | vähittäiskauppa |
| Tuotteet | huonekalut ja sisustus |
| Liikevaihto | 53 milj. € (2013)[1] |
| Henkilöstö | 172[1] |
| Kotisivu | www.vepsalainen.com |
Vepsäläinen on suomalainen huonekalu- ja sisustusmyymäläketju, joka on keskittynyt valikoimassaan laadukkaaseen designiin. Yrityksen valikoimaan kuuluu niin kotimaista muotoilua kuin tunnettuja ulkomaisia merkkejä. Vepsäläisen myymiä nimekkäimpiä kotimaisia valmistajia ovat muun muassa Adea, Artek, Iittala, Interface, Muurame ja Woodnotes. Ulkomaisia huippubrändejä taas edustavat muun muassa Calligaris, Flos, Gubi, Fritz Hansen, Hästens, Jensen, Kartell, Knoll, Louis Poulsen, Natuzzi, Tempur ja Vitra. [2]Tanskalaisen BoConceptin ja ranskalaisen Habitatin tuotteita Vepsäläinen myy franchising-periaatteella Suomessa. [3]
Vepsäläinen on Suomen suurin design-kalusteita myyvä yritys. Ketjuun kuuluu parikymmentä myymälää eri puolella Suomea ja lisäksi yksi myymälä Tallinnassa sekä erilliset liikkeet Fritz Hansen Store, BoConcept Store, Hästens Store, Tempur Sleep Store sekä syksyllä 2019 Kampin kauppakeskukseen avattu Habitat Kamppi. [2]
Vepsäläinen työllistää noin 185 työntekijää. Ketjun liikevaihto on kehittynyt viime vuosina positiivisesti. Vuonna 2020 se oli 57,3 milj. €. Nopeimmin ketju on kasvanut digitaalisissa kanavissa, joissa kasvuvauhti on ollut yli 100 prosentin vuositasoa.
Vepsäläinen toimii kivijalkaliikkeiden lisäksi myös verkkokauppana (www.vepsalainen.com). Lisäksi Tori.fi-palvelussa on Vepsäläinen Design Marketplace -osasto, jossa on myynnissä mallikappaleita, valikoimasta poistuvia kalusteita ja yksittäisiä alennettuja tuotteita. [4][5] Pari vuotta sitten avatun Vepsäläisen Design Market Placen kautta liikkuukin vuosittain jo miljoonien arvosta elämänkumppaneita, eli huonekaluja, jotka kestävät aikaa ja käyttöä.
Huonekalujen ja sisustustuotteiden myynnin lisäksi Vepsäläisen palveluihin kuuluvat sisustussuunnittelupalvelut sekä yritysasiakkaille tarjottavat projektimyynnin palvelut.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vepsäläisen juuret ulottuvat aina vuoteen 1956 saakka, jolloin Kauko Vepsäläinen perusti huonekaluverhoomoon Helsinkiin Annankadulle. [6] Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1959, verhoomo laajeni, ja Fredrikinkadulle avattiin ensimmäinen Vepsäläisen huonekalumyymälä. Toinen liike aukesi vuonna 1966 Lappeenrantaan. Vuonna 1972 yrityksen Kalustekartanoksi kutsuttu päämyymälä avattiin Espoon Vanhakartanoon, Kehä III:n varrelle. Espoon liike on 10 000 neliön kokonaispinta-alallaan edelleen Suomen suurin ja pisimpään yhtäjaksoisesti samalla paikalla toiminut hallimyymälä. Myymäläpinta-alaa Espoon liikkeessä on noin 6 400 neliötä.
Kauko Vepsäläisen jälkeen yrityksen vetovastuu siirtyi 1990-luvun alussa hänen kolmelle pojalleen: Timo Vepsäläisestä tuli toimitusjohtaja, Matti Vepsäläisestä markkinointijohtaja ja Juha Vepsäläisestä talousjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.
Veljekset luotsasivat yritystä vuoteen 2006, jolloin sen pääomistajaksi ja toimitusjohtajaksi tuli kalustealan pitkänlinjan yrittäjä Mauri Ikola. Vuonna 2010 yritys vietiin konkurssiin nimellä Päijät-Hämeen Laskenta Oy. Tuolloin konserniin kuuluivat myös Koti-Idea ja Toivematto. [6][7] Ketjun tarina jatkui Vepsäläisen brändin ja konseptin alla, ja ketjussa ja sen johdossa tehtyjen muutosten ansiosta ketjun taloudellinen tilanne on nykyään erittäin positiivisella tasolla.
Vepsäläinen nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikeiden 2010-luvun alkuvuosien jälkeen yrityksen johtoon haluttiin tuoretta näkemystä, ja toimitusjohtajaksi valittiin vuonna 2017 mainostoimistotaustainen Jussi Lindholm. Ennen Vepsäläiselle siirtymistään Lindholm työskenteli Hasan & Patrnersin operatiivisena johtajana ja osakkaana ja oli useiden vuosien ajan ollut mukana tekemässä Vepsäläiselle markkinointia ja strategista suunnittelua. [8][9] Lindholm on sekä kotimaassa että maailmalla palkittu markkinoinnin osaaja, joka on tehnyt pitkän uran tunnettujen kotimaisten ja kansainvälisten brändien parissa. [10]
Lindholmin lisäksi Vepsäläisen johtoryhmässä ovat nykyisin talousjohtaja Mona Leivo, ostojohtaja Marko Ikola, markkinointijohtaja Outi Lahtinen, järjestelmistä vastaava Mika Rusila ja projektimyynnistä vastaava Jari-Pekka Jokio, jolla on vuosien kokemus projektimyynnistä muun muassa Isku Interior Oy:ssa. [11] Johtoryhmään kuuluu lisäksi ketjun kivijalkaliiketoiminnasta ja asiakaskokemuksesta vastaava kaupallinen johtaja Jessica Nyholm-Silvennoinen, joka ennen Vepsäläiselle siirtymistään teki pitkän uran Stockmannilla, missä hän vastasi muun muassa Helsingin keskustan tavaratalon liiketoiminnasta. [12]
Vepsäläisen slogan on jo vuodesta 2004 ollut ”Elämänkumppaneita tositarkoituksella”, millä kannustetaan ihmisiä tekemään sisustuksessa aikaa, käyttöä ja kulutusta kestäviä ratkaisuja. Kestokäyttökulttuurin puolesta, kertakäyttöisyyttä vastaan. [13] Tätä tukee myös vuonna 2013 lanseerattu Vepsäläisen kuluttajille tarjoama Nousukausirahoitus, jolla yhtiö pyrkii tuomaan laatudesignin kaikkien ulottuville. Nousukausirahoituksen markkinointikampanja keräsi kaksi arvostettua mainonnan Effie-palkintoa ja oli kaupallisesti menestys. [14]
Tunnustusta on saanut myös Vepsäläisen Stadion-tuolin lanseeraus: sille myönnettiin alkuvuonna 2017 markkinointikilpailu Kultajyvän nimikkopalkinto. [15] Muotoilija Tapio Anttilan suunnitteleman Stadion-tuolin taustalla on ajatus antaa uusi elämä Olympiastadionin remontin yhteydessä ylijääneille katsomoistuimille. Rajatussa erikoiserässä vanhan stadion puupenkit saivat alleen metalliset jalat. [16]
Vuonna 2019 Vepsäläinen ja Iittala lanseerasivat Stadin Leimu -valaisimen, joka kertoo Helsingin historiaa sen puisen jalkaosan kautta. Jalat on nimittäin tehty Helsingin Mechelininkadun varressa kasvaneiden lehmuksien rungoista. Jokaiseen jalkaan on kaiverrettu tarkat koordinaatit kohtaan, josta puu on peräisin. 50 valaisimen erikoiserä myytiin loppuun alle puolessa tunnissa. Seuraavana vuonna Vepsäläinen ja Iittala lanseerasivat Mansen Leimu -valaisimet, joiden jalkaosissa on käytetty Tampereen ratikkatyömaan alta kaadettuja Hämeenkadun lehmuksia. [17]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Yrityshaku: Vepsäläinen Oy (Arkistoitu – Internet Archive). Taloussanomat. Viitattu 3.5.2015.
- ↑ a b Etusivu | Vepsäläinen www.vepsalainen.com. Arkistoitu 22.10.2021. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Mikko Asunta: Habitat luopuu omista myymälöistä Suomessa - Vepsäläinen nappaa lippulaivamyymälän Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Tori.fi - Ilmoituksia: kaikki osastot, koko Suomi. Tori.fi. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Aleksi Ylä-Anttila: Vepsäläinen perusti uuden Design Marketplacen Tori.fi:n alustalle – "Vertaiskauppa on kasvava trendi" Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ a b Maria Silander: Ikola valtaa Suomea – taas Talouselämä. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Veijo Sahiluoma: Mauri Ikola teki sen taas - konkurssin Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ M&M: Vepsäläiselle uusi toimitusjohtaja – siirtyy huonekalualalle Hasanilta Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Perttu Räisänen: Vepsäläisen uusi toimitusjohtaja soluttautui yhtiöön mainostoimistosta - "Tilaisuus, jota ei voinut jättää käyttämättä" Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Mötorhead's Lemmy stars in milk ad released weeks after his death the Guardian. 8.1.2016. Viitattu 22.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Isku avaa pääkaupunkiseudun kolmannen showroomin Helsingin keskustaan | Isku www.isku.com. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Stockalla töissä - www.stockmanngroup.com www.stockmanngroup.com. Arkistoitu 22.10.2021. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Organisaatio | Vepsäläinen www.vepsalainen.com. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Seitsemän kampanjaa palkittiin Effie Awards Finland -kilpailussa | MTL ry - Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto www.sttinfo.fi. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ M&M: Kultajyvien voitto Vepsäläiselle ja Metsä Woodille Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Stadionin puupenkkejä sai hakea - nyt niitä myydään useilla satasilla www.iltalehti.fi. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Stina Alapirtti: Hämeenkadun lehmuksista syntyi design-valaisimia Aamulehti. 19.9.2020. Viitattu 22.10.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miss Suomi -ehdokkaat vierailulla Vepsäläisen Kalustekartanossa 1974. Yle Elävä arkisto.