Venäjän Kaukoitä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Venäjän Kaukoitä (nykyisessä hallinnollisessa merkityksessä: Kaukoidän federaatiopiiri)

Venäjän Kaukoitä (ven. Да́льний Восто́к Росси́и, Dalni Vostok Rossii) on alue Venäjän itäisimmässä osassa Itä-Siperiassa. Se on Kaukoidän pohjoisin osa. Maantieteelliseen Venäjän Kaukoitään kuuluvat nykyään Primorjen, Habarovskin ja Kamtšatkan aluepiirit, Tšuktšien autonominen piirikunta, Juutalaisten autonominen alue, Amurin, Magadanin ja Sahalinin alueet sekä itäisin osa Sahan tasavaltaa ja Tšitan aluetta. [1]

Venäjän Kaukoitä ympäröi Ohotanmerta ja rajautuu lisäksi pohjoisessa Jäämereen, koillisessa Beringinmereen ja etelässä Kiinaan. Merkittävimmät saaret ovat Sahalin ja Kuriilien saariryhmä Ohotanmeressä sekä Wrangelinsaari Jäämerellä. Alueen pinta-ala on 3 414 000 neliökilometriä (ilman Sahan tasavaltaa).selvennä

Väkiluku oli vuoden 1995 tilaston mukaan 6 450 000 asukasta. Suurimmat kaupungit ovat Vladivostok ja Habarovsk. Harvaan asutun alueen merkittävimmät elinkeinot ovat puu- ja kaivosteollisuus sekä kalastus.

Hallinnolliset alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

selvennä

Alueen urheiluseuroihin kuuluvat mm. jääkiekkoseurat Amur Habarovsk ja Admiral Vladivostok, jotka pelaavat KHL:ssä.

  1. Dalni Vostok (Kaukoitä, Venäläisen maantieteeseen keskittyvän kokoelmatietosanakirjan nettiartikkelit (2006) aiheesta) Geografitšeskaja entsiklopedija, dic.academic.ru. Viitattu 12.7.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]