Tämä on lupaava artikkeli.

Veikko Muronen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veikko Muronen
Syntynyt 21. lokakuuta 1927
Viipuri
Kuollut 13. tammikuuta 2006 (78 vuotta)
Helsinki
Kansallisuus Suomi
Tutkimusala autotekniikka
Tunnetuimmat työt täyden kuorman nostava teli[1]

Veikko Muronen (21. lokakuuta 1927 Viipuri13. tammikuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri ja autonsuunnittelija.[1] Hän toimi työurallaan Vanajan suunnittelu- ja tuotantopäällikkönä, Oy Wiima Ab:n teknisenä johtajana ja ulkomailla joukkoliikenteen konsulttitehtävissä. Hänen merkittävin keksintönsä oli Vanajan kuorma-autoihin suunnittelemansa täyden kuorman nostava teli.[1]

Nuoruus ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikko Muronen syntyi Viipurissa lokakuussa 1927.[1] Hän valmistui Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1946 ja opiskeli tämän jälkeen Teknillisessä korkeakoulussa konetekniikkaa. Muronen valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1953.[1]

Muronen oli naimisissa, ja hänellä oli kaksi lasta.[2] Vapaa-aikansa hän vietti mielellään mökillään perheensä kanssa. 1960-luvulla Muronen suoritti moottorilentäjän lupakirjan. Muronen kuoli Helsingissä 2006.[1]

Työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työuransa Muronen aloitti Valtion teknillinen tutkimuslaitoksella tutkijana ja jatkoi sieltä A. Ahlströmin Varkauden tehtaalle suunnittelijaksi.[1]

Kilpailu kuorma-automarkkinoilla kiristyi 1950-luvulla, sillä pula-aika alkoi olla ohi ja tarjonta kasvaa. Vuonna 1955 hämeenlinnalaisella Vanajan Autotehtaalla haettiin, henkilöä joka osaisi suunnitella hyvän puutavara-auton. Tehtävään valittiin Muronen, joka toimi yrityksessä ensin suunnittelu- ja myöhemmin tuotantopäällikön tehtävissä.[3]

Vuosina 1966-70 tuotannossa ollut Vanaja T6-69 eli ”Muros-Vanaja”. Muronen muotoili auton hytin yhdessä vaimonsa Ullan kanssa ja lopputulosta pidettiin aikanaan onnistuneena.[4]

Vanajan merkittävin keksintö esiteltiin 1950-luvun lopulla, Murosen kehittämä täyden kuorman nostava kuorma-auton teli.[1] Keksintö osoittautui täysin ylivertaiseksi kilpailijoiden vastaaviin ratkaisuihin verrattuna.[3] Suunnittelemistaan kuorma-autoista Muronen piti jälkeenpäin merkittävimpänä T6-69/5000+1200-mallia. Autossa oli turboahdettu A.E.C. AVT690 -moottori, 15-nopeuksinen Fuller RTO915 -vaihteisto ja Murosen hydraulinen nostoteli. Autoa pidettiin onnistuneena kokonaisuutena.[3]

Muronen osallistui myös linja-autojen alustojen suunnitteluun. Vuonna 1968 esiteltiin keskimoottorinen malli LK6-69, jossa oli makaava A.E.C. AH 691 -moottori ja jousituksessa niin sanotut rullaavat ilmapalkeet. Auton taka-akselille oli asetettu neljä ilmapaljetta, kun kilpailijoiden vastaavissa ratkaisuissa niitä oli vain kaksi. Rakenteen ansiosta matkustusmukavuus parani huomattavasti.[3]

Vanajan yhdistyi Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n kanssa vuonna 1968, ja Sisu otti välittömästi Vanajan nostotelin käyttöön omissa tuotteissaan. Suomen Autoteollisuus yritti tehdä yhteistyötä muiden kuorma-autovalmistajien kanssa markkinoimalla nostoteliä ulkomaisille yrityksille. Hämeenlinnan tehtaalla asennettiin nostotelejä muutamiin Ivecon kuorma-autoihin, mutta sen jälkeen yhteistyö hiipui.[3] Murosen suunnittelema nostoteli oli 2010-luvulla edelleen käytössä Sisun kuorma-autoissa.[5]

Vuonna 1982 Muronen siirtyi linja-autovalmistaja Oy Wiima Ab:n tekniseksi johtajaksi.[1] Sen jälkeen hän toimi kansainvälisissä joukkoliikenteeseen liittyvissä konsultointitehtävissä ennen eläkkeelle jäämistään:[3] vuosina 1982–1987 Muronen toimi ensin portugalilaisen, sen jälkeen saudiarabialaisen ja lopuksi brasilialaisen linja-autotehtaan johtajana. Hän oli lyhyen aikaa projektijohtajana Iisalmessa ja veti kreikkalaisen koritehtaan tuotannon järjestelyä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Blomberg, Olli: ”Monen Vanajan isä”, Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan, s. 82. Hämeenlinna: Patria Vehicles Oy, 2003. ISBN 952-91-5613-8.
  • Paatela, Matti: Suunnittelija kehitti raskasta autokalustoa. Helsingin Sanomat, 16.2.2006. Helsinki: Sanoma. Artikkelin verkkoversio Viitattu 31.3.2013.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Paatela
  2. Mirala, Leo: Sukukaaviot: Mironov Lunkulansaari, Salmi 22.7.2009. Viitattu 5.11.2011.
  3. a b c d e f Blomberg
  4. Hoppula, Veikko: ”Muros-Vanajan” taustaa. VetKu, , nro 2/2008, s. 26. Kangasala: Veteraanikuorma-autojen seura ry. ISSN 1795-4452. VetKu 2-2008; lehden lataus (pdf) Viitattu 5.11.2011.
  5. Sisu – Innovatiivista tekniikkaa Oy Sisu Auto Ab. Viitattu 5.11.2011.