Vehnäolut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vehnäolutta (hefeweizen) tyypillisessä vehnäolutlasissa.

Vehnäolut on oluttyyli, jonka valmistuksessa käytetään vehnää. Yleensä valmistukseen käytetään myös ohramallasta. Tavallisesti vehnäolueiden panemisessa käytetään pintahiivaa. Tunnetuimmat vehnäoluet tulevat Saksasta ja Belgiasta. Vehnäolut tarjoillaan tyypillisesti tyylille ominaisesta tiimalasia muistuttavasta vehnäolutlasista.

Vehnäoluttyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hefe-Weizenbier, suodattamaton, samea vehnäolut, jossa yleensä on hedelmäinen banaanin aromi ja maku on hiilihappoinen ja virkistävä. Pullotusvaiheessa lisätään olueen hiivaa, joten lasin ja pullon pohjalle jää hiivasakka.
  • Kristall-Weizenbier, suodatettu, kirkas vehnäolut, josta hiivasakka puuttuu.
  • Dunkel-Weizenbier, tumma, suodattamaton vehnäolut.
  • Berliner Weisse, erittäin vehnäinen ja hapan oluttyyli Berliinistä.
  • Weizenbock, vahva, tumma vehnäolut. Maltaisempi ja alkoholipitoisempi kuin muut vehnäoluet.
  • Witbier, belgialainen vehnäolut, "valkoinen olut". Vaaleita, kirpeitä oluita, joita on tyypillisesti maustettu appelsiininkuorilla ja korianterilla.
  • American Wheat, väriltään kultaisia tai vaalean meripihkan värisiä amerikkalaisia vehnäoluita.

Vehnäoluesta käytetään saksan kielessä etelä-Saksassa ja Itävallassa myös Weißbier-nimitystä (kirjoitetaan myös Weissbier). Myös spontaanikäymisellä valmistetuissa lambiceissa käytetään vehnää, mutta niitä ei tavallisesti kutsuta vehnäoluiksi.

Vehnäoluistaan tunnettuja panimoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]