Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys
Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys on Suomen rikoslain 4 luvun 3 pykälässä[1] määritelty tilanne, jossa henkilö erehtyy niiden seikkojen läsnäolosta, joiden asianmukainen soveltaminen vapauttaisi hänet vastuusta. Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys poistaa teon tahallisuuden, muttei vapauta mahdollisesta tuottamuksellisesta vastuusta.[2] Oikeudellisesti tilannetta voidaan pitää kieltoerehdyksen ja tunnusmerkistöerehdyksen sekamuotona. Se voi toimia tilanteesta riippuen joko rikoksen oikeuttamis- tai anteeksiantoperusteena.[3] Säännös on kansainvälisesti tarkastellen harvinainen, eikä sille ole esimerkiksi muiden Pohjoismaiden lainsäädännöissä suoraa vastinetta.[2]
Rikoslain 4 luvun 3 pykälän mukaan:
»Jos tekoon ei liity jäljempänä 4–6 §:ssä tarkoitettua vastuuvapausperustetta, mutta tekotilanteeseen, sellaisena kuin tekijä sen perustellusti käsitti, olisi tällainen peruste liittynyt, häntä ei rangaista tahallisesta rikoksesta. Vastuu tuottamuksellisesta rikoksesta voi kuitenkin tulla kysymykseen tuottamuksen rangaistavuutta koskevien säännösten mukaan.»
Tässä mainitut 4, 5 ja 6 pykälä koskevat hätävarjelua, pakkotilaa ja voimakeinojen käyttöä, jotka kaikki ovat itsessään oikeuttamisperusteita.
Vastuuvapausperusteen soveltaminen edellyttää, että tekijä erehtyy tosiseikoista ja että tekijän käsitys tekotilanteesta on perusteltu. Tilanne, jossa tekijä erehtyy lain sisällöstä (esimerkiksi kuvittelee, että jokin vastuusta vapauttava seikka on olemassa) se ei tule kysymykseen. Erehdys lain sisällöstä kuuluu kieltoerehdyksen piiriin. Erehdyksen täytyy myös olla perusteltu.
Säädös tulee sovellettavaksi jos tekijä luulee toimivansa tilanteessa, jossa kyse olisi[3]:
Kyse on siis luulotellusta eli putatiivisesta hätävarjelusta, pakkotilasta tai voimakeinojen käytöstä.
Esimerkki:
- Henkilöä uhataan aseella ja hän turvautuu rikoslain 3 luvun 4 pykälän mukaiseen hätävarjeluoikeuteen. Paljastuu, että uhkaajalla olikin leikkiase eikä vaaraa todellisuudessa ollut. Hätävarjelu ei siis ollutkaan oikeutettua. Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskevan erehdyksen vuoksi hätävarjeluksi ajatellun teon seurauksia (esim. ruumiinvamma) ei katsota tahallaan aiheutetuiksi. Tuottamuksellislta seurauksilta, kuten vahingonkorvauksilta, se ei kuitenkaan vapauta.
Esimerkki:
- Henkilö on eksynyt metsässä kireässä pakkassäässä. Välttääkseen paleltumisen hän murtautuu yhteen löytämistään kesämökeistä. Paljastuu, että naapurimökissä olikin asukas paikalla, joten apua olisi ollut saatavilla, eivätkä pakkotilan edellytykset siksi täyttyneetkään. Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskevan erehdyksen vuoksi murtautumista ei kuitenkaan pidetä tahallisena.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen rikoslaki 4 luku 3 § (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex
- ↑ a b Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi HE 44/2002 vp s. 108–111
- ↑ a b Heli Korkka-Knuts, Dan Helenius & Dan Frände: Yleinen rikosoikeus. Helsinki: Edilex Libri & Edita Publishing oy, 2020. ISBN 978-951-37-7852-1. s. 304–307