Varel
| Varel | |
|---|---|
 Varelin kantakaupunkia |
|
 vaakuna |
|
  Varel |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Ala-Saksi |
| Piirikunta | Friesland |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 113,5 km² |
| Korkeus | 5 m |
| Väkiluku (2018) | 24 001 |
| – Väestötiheys | 211 as./km² |
| Postinumero | 26316 |
| Suuntanumero(t) | 04451 |
Varel on kaupunki Frieslandin piirikunnassa Ala-Saksin osavaltiossa Saksan luoteiskolkassa.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varel sijaitsee Friisian historiallisella alueella Jade-lahden lounaisrannalla. Jade-lahti (Jadebusen) on osa Pohjanmerta ja sen pinta-ala on noin 190 km². Varelin etäisyys Wilhelmshavenista on noin 15 kilometriä etelään ja Oldenburgista noin 30 kilometriä pohjoiseen. Etäisyys Bremenistä on noin 60 kilometriä luoteeseen ja Hampurista noin 125 kilometriä länteen.[1]
Varelin korkein kohta on 16,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja matalin 0,8 metriä merenpinnan alapuolella[2], joten tulvat ovat koetelleet kaupunkia toisinaan tuhoisastikin.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varelin seudulla asuttiin jo kivikaudella ja pronssikaudella. Ajanlaskun alussa seutua asuttivat khaukit. Keskiajan alussa friisit saapuivat Ems-joen länsipuolelta ja asuttivat rannikkovyöhykkeen Weserille asti. Asiakirjoihin Varel ilmaantuu 1124, jolloin paavi Calixtus II myönsi Rasteden luostarille laajat oikeudet alueeseen, johon kuului myös "curia Varlas". Varel-nimen alkuperästä ei ole yksimielisyyttä. Varelin kehitys kaupunkimaiseen suuntaan sai alkunsa kivikirkosta.[3]
Varelissa vallitsi keskiajalla päällikkövalta, mutta paikkakunta ajautui vähitellen Oldenburgin kreivikunnan syliin. Kreivillisten sukujen valtaa kesti 1600- ja 1700-luvut. 1800-luvun alun ranskalaisvallan jälkeen perustettiin hallintoalue Amt Varel[3], joka oli olemassa 1814–1933. Amt Varel oli osa Oldenburgin suurherttuakuntaa ja sittemmin Oldenburgin vapaavaltiota.
1800-luvulla Varelin teollisuus kehittyi voimakkaasti ja vuonna 1858 Varel nostettiin ensimmäisen luokan kaupungiksi Oldenburgin ja Jeverin rinnalla. Rautatieverkkoon Varel kytkettiin 1867. Väkiluku kasvoi 1860-luvulle tultaessa yli 5 000:een, minkä jälkeen kaupunki taantui, kunnes jälleen 1890-luvulla alkoi uusi nousu. 1900-luvun alkupuolisko oli epävakaata aikaa myös Varelissa. Kristalliyönä vuonna 1938 Varelin 90 vuotta vanha synagoga poltettiin, mutta toisesta maailmansodasta kaupunki selvisi vähin vaurioin. Sodan jälkeen Vareliin tulvi pakolaisia idästä ja väkiluvun kasvu oli niin nopeaa, että kokonaisia uusia kaupunginosia rakennettiin. Vuonna 1972 Varelin kaupunki ja Varel-Landin maalaiskunta liitettiin toisiinsa.[3] 2000-luvulla Varelin väkiluku on pysynyt melko vakaana 24 000:n ja 25 000:n asukkaan välillä.[2]
Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varelissa toimii useiden pienten ja keskisuurten yritysten ohella kolme suuryritystä, kuten Airbusin tuotantolaitos. Myös maa- ja metsätaloutta harjoitetaan; noin kolme neljäsosaa Varelin pinta-alasta on maatalouskäytössä. Dangastin kaupunginosaan keskustan pohjoispuolelle on muodostunut turistikeskus, Nordseebad Dangast.[3][2]
Varelin rautatieasemalla (Bahnhof Varel) operoi yksityinen NordWestBahn. Asema sijaitsee rataosuudella Oldenburg–Wilhelmshaven, ja etäisyys Oldenburgin päärautatieasemalta on 30,8 kilometriä. Varelin seudulta on hyvät moottoritieyhteydet: Bundesautobahn 29 kulkee Varelin halki etelä–pohjoissuuntaisesti ja risteää Bundesstraße 437:n kanssa aivan keskustan länsipuolella. Bundesautobahn 27 puolestaan kulkee Varelin itäpuolitse.
Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Entfernung von Varel nach_ Luftlinie.org. Viitattu 18.3.2020.
- ↑ a b c Zahlen, Daten, Fakten Varel.de. Stadt Varel. Viitattu 18.3.2020.
- ↑ a b c d Geschichte Varel.de. Stadt Varel. Viitattu 18.3.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
