Vapaa Karjala (1941–1944)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo jatkosodan aikana ilmestyneestä lehdestä. Samanniminen lehti ilmestyi myös vuosina 1920–1939.

Vapaa Karjala oli jatkosodan aikana 1941–1944 ilmestynyt Itä-Karjalan sotilashallinnon sanomalehti.

Vapaa Karjala oli suomalaisten miehittämän Itä-Karjalan väestölle ja sotilashallinnon edustajille tarkoitettu propagandalehti. Sen ensimmäinen numero ilmestyi 12. elokuuta 1941. Sen sisältö koostui lähinnä artikkeleista ja sotauutisista. Aluksi Mikkelissä ja sittemmin Joensuussa painetun lehden julkaisijana toimi Itä-Karjalan Sotilashallintokunnan Valistusjaosto. Päätoimittajina työskentelivät Uuno Peltoniemi (1941–1942), Sakari Vapaasalo (1942–1943) ja Paavo Ansas (1943–1944). Lehden toimitussihteerinä toimivat Lauri Hyvämäki (1941) ja Aimo Halila (1941-1944).[1]

Kerran viikossa ja vuonna 1944 joka toinen viikko ilmestyneen lehden painos oli 10 000–12 000 kappaletta.[2] Vapaa Karjala julkaisi useita erikoisnumeroita, kuten vuonna 1942 nuoriso-, pääsiäis-, kansakoulu-, raittius- ja sosiaalinumerot sekä toisen kansanopistokurssin, Mieslahden opettajaleirin, Aunuksenlinnan, Mannerheimin 75-vuotispäivän ja Aunuksen vapauttamisen vuosipäivän numerot.[3] Lehti sai varsin pian julkaisutoiminnan alettua kuulla, että lehti oli liian vaikeatajuinen . Aunuksen väestö ei täysin ymmärtänyt suomen kieltä. Tekstin tuli olla yksinkertaista, ja kuvia tulisi olla runsaasti.[4]

Vapaan Karjalan toimituskunnan ensimmäisessä kokouksessa elokuussa 1941 itä-karjalaiset vaativat lehden päätoimittajaksi itäkarjalaista, joka voisi heidän mielestään puhua paremmin paikalliselle väestölle. Koska lehden silloinen kustantaja Sotilashallinto ei voinut suostua siihen, Karjalan vapausliikkeen johto vetäytyi lehden toimituskunnasta ja päätti perustaa oman lehden nimellä Itä-Karjala.[5] Sotilashallinto irrottautui keväällä 1943 Vapaa Karjala-lehden kustantamisesta. Tarvittava rahoitus saatiin toukokuun alusta 1943 alkaen lahjavaroina tavaranjakelua Itä-Karjalassa hoitaneelta Vako Oy:ltä.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hyytiä, Osmo: Helmi Suomen maakuntien joukossa : suomalainen Itä-Karjala 1941-1944. Edita, 2008. ISBN 9789513751319.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hyytiä 2008, s. 135-137
  2. Suomen lehdistön historia 7: Hakuteos Savonlinna – Övermarks Tidning, s. 232. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-241-3.
  3. Hyytiä 2008, s. 138
  4. Hyytiä 2008, s. 139
  5. Hyytiä 2008, s. 135-136
  6. Hyytiä 2008, s. 140