Valhalla

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee skandinaavisen mytologian Valhallaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Valhalla, jota vartioi portilla Heimdall, on kuvattu tässä 1600-luvun islantilaisessa käsikirjoituksessa keskiajan kaupunkeja muistuttavaksi.

Valhalla (muinaisnorjaksi Valhöll, ”kaatuneiden soturien sali”) on sankarivainajien asuinsija skandinaavisessa mytologiassa.[1] Se on jumala Odinin sali, jonne valkyriat toivat urhoollisesti kuolleet soturit ja muut Odinin suosikit nauttimaan syömingeistä ja juomingeista. Odin valitsi ensin puolet sotureista, kun taas toinen puolikas kuului erään myyttiversion mukaan Freijalle. Valhallan sotureita kutsuttiin nimellä einherjar. He taistelivat keskenään päivittäin, mutta heräsivät joka ilta uudestaan eloon jatkaakseen syöminkejä ja taisteluita.[2]

Valhallassa sanottiin olevan 540 ovea, ja sen katot oli päällystetty kultaisilla kilvillä ja pylväät keihäillä ja tuolit rintapanssareilla. Ragnarökin koittaessa jokaisesta ovesta mahtuu marssimaan rivissä kahdeksansataa soturia taistelemaan Odinin rinnalla.[2][1]

Valhalla-nimi sisältää muinaisenglannista omaksutun ”salia” tarkoittavan lainasanan. Nimen otaksutaan syntyneen Englannin skandinaavisissa siirtokunnissa 900-luvulla.[3] Uskomukset soturien paratiisista ja Odinin salista kuitenkin lienevät vanhempaa perua.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Valhalla Encyclopaedia Britannica. Britannica Academic. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)
  2. a b Micha F. Lindemans: Valhalla Encyclopedia Mythica from Encyclopedia Mythica Online. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)
  3. *Anders Nordberg: Krigarna i Odins sal. Dödsföreställningar och krigarkult i fornnordisk religion. Stockholm: Stockholm University Press 2003.