Valde Nevalainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valde Nevalainen
Valde-Nevalainen-1978.jpg
Suomen työvoimaministeri
Sorsan I hallitus
4.9.1972–13.6.1975
Edeltäjä Veikko Helle
Seuraaja Ilmo Paananen
Suomen liikenneministeri
Paasion II hallitus
23.2.1972–4.9.1972
Edeltäjä Esa Timonen
Seuraaja Pekka Tarjanne
Kansanedustaja
5.4.1966–26.9.1975
Ryhmä/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt 8. huhtikuuta 1919
Pielisjärvi
Kuollut 8. helmikuuta 1994 (74 vuotta)
Espoo
Ammatti sosiaalijohtaja
Tiedot
Puolue SDP
Koulutus kansakoulu
Työväen Akatemia

Valde Nestori Nevalainen (8. huhtikuuta 1919 Pielisjärvi8. helmikuuta 1994 Espoo) oli SDP:n poliitikko ja kansanedustaja (1966–1975), Nevalainen toimi Paasion toisen hallituksen liikenneministerinä vuonna 1972 ja Sorsan hallituksen työvoimaministerinä 1972–1975.[1] Lisäksi hän toimi SDP:n järjestösihteerinä vuosina 1957–1966 sekä valitsijamiehenä vuosien 1968 ja 1978 presidentinvaaleissa.[2]

Nevalaisen vanhemmat olivat metsätyönjohtaja Eino August Nevalainen ja Kaisa Amanda Turunen. Naimisiin hän meni vuonna 1946 Aune Inkeri Ijäksen kanssa. Kansakoulun lisäksi Nevalainen opiskeli Työväen Akatemiassa vuonna 1949. Hän työskenteli metsätyömiehenä ja hitsaajana vuoteen 1950 saakka, ja aloitti tämän jälkeen poliittisen uransa toimimalla Kymen sosialidemokraattisen piirijärjestön piirisihteerinä vuosina 1950–1957. SDP:n järjestösihteerinä Nevalainen työskenteli 1957–1966 toimien myös SDP:n vastaavana puoluesihteerinä vuonna 1966. Eduskuntaan Nevalainen valittiin vuoden 1966 vaaleissa.[2]

Kansanedustajakausiensa jälkeen Nevalainen siirtyi Outokumpu Oy:n sosiaalijohtajaksi 1975 ja yhtiön johtokunnan jäseneksi 1977.[2]

Taidemaalari, kuvanveistäjä ja taidegraafikko Pekka Nevalainen on Valde Nevalaisen poika.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valde Nevalainen Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
  2. a b c Valde Nevalainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Edeltäjä:
Esa Timonen
Suomen liikenneministeri
1972
Seuraaja:
Pekka Tarjanne
Edeltäjä:
Veikko Helle
Suomen työvoimaministeri
1972−1975
Seuraaja:
Ilmo Paananen