Vaahtomuovi
Vaahtomuovi eli avosoluinen solumuovi[1] on huokoista, pehmeää, kokoonpainuvaa ja palautuvaa ainetta. Vaahtomuovilla on myös termodynaamisia eristäviä ominaisuuksia. Polyuretaanista valmistettua vaahtomuovia käytetään patjoissa ja pehmusteena huonekaluissa. Vaahtomuovi päällystetään yleensä kankaalla. Vaahtomuovia käytetään myös pehmusteena mm. urheilijoiden suojuksissa.
CFC-kaasut (kloorifluorihiilivedyt) keksi amerikkalainen Thomas Midgley vuonna 1930. Vuonna 1937 professori Otto Bayer kehitti Farbenfabriken Bayerin päälaboratoriossa isosyanaatti - polyadditioreaktion, jolla muovimateriaali saatiin vaahtoutumaan.[2] Vaahtomuovi valmistettiin muovia vaahdottamalla käyttäen CFC-kaasuja. Nykyisin CFC-kaasut on korvattu hiilidioksidilla ja muilla ympäristölle vähemmän haitallisilla kaasuilla.
Vaahtomuovin valmistus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SOK:n Vaajakosken tehtailla aluksi toiminut Superlon Oy aloitti ensimmäisenä Suomessa vaahtomuovin aihiovalmistuksen vuonna 1955. Vaahtomuovitehdas siirrettiin Keski-Suomesta marraskuussa vuonna 1957 Raumalle.[3][4]. Tehdas lopetettiin vuonna 2010[5].
Superlon Oy:n omistus siirtyi vuonna 2010 Belgiaan yhdessä kouvolalaisen vuonna 1912 perustetun vaahtomuovituotteita valmistavan Espe Oy:n kanssa. Kyseiset yritykset fuusioitiin 27 maassa toimivan N.V. Recticel konsernin alaisuudessa toimivaksi Recticel Oy:ksi.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Solumuovi & solumuovieriste - solumuovit kaikkiin tarpeisiin NMC Cellfoam. Arkistoitu 7.12.2020. Viitattu 28.11.2020.
- ↑ Nyman, Hannele & Poutasuo, Tuula: Muovikirja, Arkitavaraa ja designesineitä, s. 74. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29132-3.
- ↑ Laalo, Kalevi: Nappikaupasta muoviaikaan, 70 vuotta suomalaista muoviteollisuutta, s. 211–212. Hämeenlinna: Muoviyhdistys ry, 1990. ISBN 951-9271-23-6.
- ↑ a b Historia: Recticel-konserni Recticel Oy. Arkistoitu 1.12.2012. Viitattu 20.10.2012.
- ↑ Yle: Superlonin toiminta loppuu Raumalla yle.fi. 14.01.2010. Viitattu 13.3.2021.
