Värnån voimalaitos
| Värnån voimalaitos
Värnå Kraftverk |
|
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Värnum, Pedersöre |
| Koordinaatit | |
| Sähköverkkoon | |
| Valmistunut | 1933/1963/1992 |
| Omistaja | Esse Elektro-Kraft Ab [1] |
| Vesistö | Ähtävänjoen vesistö |
| Joki tai koski | Ähtävänjoki |
| Valuma-alue | noin 1 900 km² [2] |
| Keskivirtaama | 15,5 – 16,2 m³/s [2] |
| Voimalaitos | |
| Tyyppi | jokivoimalaitos |
| Käyttötarkoitus | vesivoima |
| Pudotuskorkeus | 5,3 m [2] |
| Rakennevirtaama | 25 m³/s [2][3] |
| Kapasiteetti | 1,1 MW [2] |
| Vuosituotanto | 5,0 GWh [2] |
 Värnån voimalaitos |
|
| Verkkosivut | eekab.fi |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Värnån voimalaitos[4][5] tai joskus myös Värnumin voimalaitos[5] Pohjanmaalla Pedersöressä sijaitseva vesivoimalaitos, joka toimii Ähtävänjoen keskijuoksulla Värnumissa. Voimalaitoksen omistaa Esse Elektro-Kraft Ab.[6][7][5][1]
Voimalaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Värnå on tyypiltään jokivoimalaitos, joka tuottaa vesivoimaa joen virtaamasta. Voimalan tarvitsema vesi saadaan ensisijaisesti Evijärvestä, jossa sijaitsee Kaarenhaarassa säännöstelypato. Kun säännöstelypatoa säädetään, saavat kaikki Ähtävänjoen vesivoimalaitokset lähes saman verran vettä. Mikään Ähtävänjoen voimaloista ei voi varastoida yläjuoksulleen suuria määriä vettä säätövoimaksi, sillä niillä ei ole kovin suurta yläallasta. Ähtävänjoen vesistössä säätövoiman aikaansaamiseksi tulee säännöstellä Alajärveä, Lappajärveä ja Evijärveä yhdessä. Värnån yläpuolisen vesistön järvisyys on yli 10,0 %, ja sen valuma-alueen pinta-ala on noin 1 900 neliökilometriä. Koska valuma-alueen pinta-alaa ei ole ilmoitettu, on se laskettu Herrforsin ja Björkforsin voimaloiden valuma-alueiden keskiarvona.[2]
Voimalaitos sijaitsee Ähtävässä Värnumin kylässä. Se rakennettiin Värnumforsenin koskeen (myös Värnåfors[8]) patoamalla joki Umforsbackenin rinnettä vasten joen koillisrantaa seuraavalla 1,7 kilometriä pitkällä maapadolla. Vedenpinnan nosto on muodostanut voimalan yläaltaaksi noin 700 metriä pitkän ja 50–200 metriä leveän järven. Yläaltaan vedenpinta sijaitsee yleensä 23,6 metriä mpy. ja ala-altaan noin 18 metriä mpy., koska voimalan pudotus on 5,0 metriä. Voimalaitoksen pato on noin 40 metriä leveä, ja siinä on kaksi voimalaitosrakennusta. Joen vasemmalla rannalla sijaitsee vanhempi rakennus ja keskellä joen uomaa uudempi voimalarakennus.[6]
Joen virtaamia on mitattu vuosina 1982–2000, mutta voimalaitoksen kohdalta ei virtaamatietoja ole saatavissa. Alapuolisen Herrforsin ja yläpuolisen Björkforsin voimaloiden keskivirtaamat ovat vastaavasti 15,5 ja 16,2 kuutiometriä sekunnissa (MQ, m³/s). Näiden avulla voidaan arvioida virtaamaa Värnån voimalan kohdalla. Tarkastelujakson keskiylivirtaamaksi voidaan silloin ilmoittaa väli 30,7–39,7 m³/s (MHQ) ja keskialivirtaama 5,2–5,4 m³/s (MNQ). Suurin mitattu virtaama on silloin ollut 48–69 m³/s (HQ) ja pienin 3,2–3,3 m³/s (NQ). Voimalan rakennevirtaama on 25 m³/s, joten tulvakaudella joudutaan ylijäämävesi juoksuttamaan vesiturbiinien ohi. Vesiturbiinien kapasiteetti on tällöin 1 100 kilowattia eli 1,1 megawattia. Evijärven säännöstelypadolle on lupaehdoissa määritetty maksimijuoksutuksen ylärajaksi 38 m³/s [3]. Voimalan pudotus on 5,3 metriä ja ilmoitettu keskimääräinen sähkön vuosituotanto on 5,0 gigawattituntia.[2]
Velvoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Värnån viimeisin lupapäätös on vuodelta 1993[9], ja se on sisällöltään vastaavanlainen kuin muillakin Ähtävänjoen voimaloilla. Se sisältää ainakin vuosittaisen istutusvelvoitteen (meritaimen) ja istutusvelvoitteen onnistumisen todentamisen. Lupaehdoissa mainitaan myös yläaltaan vedenpinnan korkeuksien ylä- ja alarajat, jotka ovat 22,50–23,35 metriä mpy. Ehdoissa on vielä pykälä uittokauden vedenkorkeuksille, vaikka uittotoimintaa ei enää ole.[8]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voimalaitos on valmistunut vuonna 1933 ja peruskorjattu vuosina 1963 ja 1992. Viimeksi sitä kunnostettiin vuonna 2016.[2][1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Yritys eekab.fi. Ähtävä: Esse Elektro-Kraft Ab. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ a b c d e f g h i Syvänen, Kari & Leiviskä, Pekka: Ähtävänjoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelma, s. 10, 11, 16. Raportteja 5/2008. Länsi-Suomen Ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3158-5. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 13.1.2022).
- ↑ a b Evijärven säännöstelyn muutos (PDF) (sivut 11–12) 8.12.2020. Evijärvi: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ Värnå takaisin täyteen tehoon Katternö. 2016. Katternö Group. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ a b c Voimalaitokset fingrid.fi. Helsinki: Fingrid. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ a b Värnumin voimalaitos, Pedersöre (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ Ähtävänjoen vesistö (47) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ a b Selvitys Suomen alle 5 MW vesivoimalaitosten sekä niihin välittömästi liittyvien säännöstelyhankkeiden vesilain mukaisten lupien kalatalousvelvoitteista (PDF) (sivut 86–90) 13.4.2017. Joensuu: Linnunmaa Oy. Viitattu 13.1.2023.
- ↑ Täydennys Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailuohjelmaan (PDF) Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Arkistoitu 31.10.2023. Viitattu 13.1.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Värnumin voimalaitos (kopterivalokuva), porssitieto.fi
- Määttä, Janne: Värnumin voimalaitos (valokuva), iki.fi
