Kattilakosken voimalaitos
| Kattilakosken voimalaitos
Kattilakoski Kraftverk |
|
|---|---|
 Kattilakosken voimalaitos heinäkuussa 2023. |
|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Kattilakoski, Evijärvi |
| Koordinaatit | |
| Valmistunut | 1979 [1] |
| Omistaja | Oy Herrfors Ab |
| Vesistö | Ähtävänjoen vesistö |
| Joki tai koski | Ähtävänjoki |
| Valuma-alue | 1 770 km² [2] |
| Keskivirtaama | 14,7 m³/s [2] |
| Yläpuolinen patoallas | |
| Nimi | Evijärvi |
| Järvinumero | 47.021.1.001 |
| Pinta-ala | 27,09 km² [3] |
| Kokonaistilavuus | 0,0312044 km³ [3] |
| Sääntelytilavuus | 0,013 km³ [5] |
| Inaktiivinen tilavuus | 0,018 km³ |
| Syvyys | 3,81 m [3] |
| Keskikorkeus | 61,7 m [4] |
| Voimalaitos | |
| Tyyppi | säännöstelyvoimalaitos |
| Käyttötarkoitus | vesivoima |
| Pudotuskorkeus | 9,5 m [2] |
| Rakennevirtaama | 27 – 30 m³/s [2][5] |
| Kapasiteetti | 2,3 MW [2] |
| Vuosituotanto | 9,3 GWh [2] |
 Kattilakosken voimalaitos |
|
| Verkkosivut | herrfors.fi |
| Commons | luokka |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kattilakosken voimalaitos on Etelä-Pohjanmaalla Evijärvellä sijaitseva vesivoimalaitos, joka toimii Ähtävänjoen yläjuoksulla Kattilakoskella. Voimalaitoksen omistaa Herrfors.[4][6][7]
Voimalaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kattilakoski on tyypiltään säännöstelyvoimalaitos vaikka se sijaitsee Ähtävänjoessa, koska sen yläpuolella yli seitsemän kilometrin päässä sijaitsee Evijärven järviallas. Vesi ei virtaa Evijärvestä vapaasti, vaan sitä säännöstellään Kaarenhaaran säännöstelypadolla, jonka omistaa tai ainakin hallinnoi Länsi-Suomen ympäristökeskus. Kattilakosken voimalassa ei voida yksin päättää, paljonko vettä se voi järvestä päästää, sillä jokeen päästetty vesi virtaa alajuoksulla toimivien voimalaitoksien läpi. Ähtävänjoen voimalat muodostavatkin kokonaisuuden, jonka sähköntuotantoa käsitellään yhdessä. Ähtävänjoen vesistössä säännöstellään Evijärven lisäksi myös Alajärveä ja Lappajärveä. Kattilakosken yläpuolisen vesistön järvisyys on 11,1 % ja sen valuma-alueen pinta-ala on 1 770 neliökilometriä.[2]
Voimalaitosrakennukset on sijoitettu Kattilakosken kohdalle, mutta yläpuolinen patoallas on rakennettu maalle Sulkarämeelle. Patoallas on muodostettu maapadoilla, jotka ulottuvat 2,3 kilometriä Timoseen asti. Varsinainen patoallas on 1,5 kilometriä pitkä ja 90–250 metriä leveä. Loput altaasta muistuttaa tasalevyistä kanavaa, joka on 800 metriä pitkä. Vahasta joesta Sulkanevan mutka on jätetty patoaltaan ulkopuolelle ja se muodostaa erillisen jokimaisen järven. Siihen laskee etelästä tuleva Sulkajärven laskuoja Kerttuan suunnalta. Samanlainen ratkaisu on tehty Kattilakosken läheiselle mutkalle, joka muistuttaa enää lampien sarjaa, jonne laskee Leppäpuro.[4][8][9]
Joen keskivirtaama on voimalaitoksen kohdalla ollut vuosina 1982–2000 14,7 kuutiometriä sekunnissa (MQ, m³/s). Tarkastelujakson keskiylivirtaama on ollut 28,5 m³/s (MHQ) ja keskialivirtaama 4,8 m³/s (MNQ). Suurin mitattu virtaama on ollut 37 m³/s (HQ) ja pienin 2,7 m³/s (NQ). Voimalan rakennevirtaama on 27–30 m³/s (kaksi tietoa [2][5]), joten tulvakaudella joudutaan ylijäämä vesi juoksuttamaan ohi vesiturbiinien. Vesiturbiinien kapasiteetti on tällöin 2 300 kilowattia eli 2,3 megawattia. Evijärven säännöstelypadolle on maksimijuoksutus määritetty lupaehdoissa 38 m³/s [5]. Voimalan putous on 9,5 metriä ja ilmoitettu keskimääräinen sähkön vuosituotanto on 9,3 gigawattituntia.[2]
Velvoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kattilakosken viimeisin lupapäätös on vuodelta 1997 [10]. Kattilakosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitteet poikkeavat Ähtävänjoen muiden voimaloiden velvoitteista. Niiden tulee osallistua kalaistutuksiin (meritaimenia) maa- ja metsätalousministeriön hyväksymällä tavalla ja seurata istutuksien tuloksia.[11] Kattilakoskelle velvoitettiin vain kalatalousmaksu, joka oli tuolloin 50 000 markkaa vuodessa. Veden juoksutukselle ei ole asetettu rajoituksia, mutta sekä joen ylä- että alapuoliset vedenpinnat on määritetty lupaehdossa.[10]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voimalaitos valmistui vuosina 1979–1980.[2][1] Voimalalle suunniteltiin vuodelle 2021 peruskorjausta, jonka jälkeen voimalaitos oli tarkoitus aloittaa sähköntuotanto saman vuoden joulukuussa uusilla koneistoilla ja automatiikalla. Koko koneisto, joka muodostuu vesiturbiinista ja sähkögeneraattorista, painaa Kattilakoskella yhteensä 60 tonnia. Se nostetaan kahdessa osassa katon läpi pois paikaltaan ja toimitetaan huoltoon. Vesiturbiinin huoltaa saksalainen Andritz ja sähkögeneraattorin ABB Oulussa.[1][12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Svenlin, Johan: Uskollinen palvelija uudistuu – Kattilakosken voimalaa varustetaan uuteen aikakauteen 42 vuoden palvelun jälkeen. Katternö, 2021, nro 2. Katternö Group. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.1.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j Syvänen, Kari & Leiviskä, Pekka: Ähtävänjoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelma, s. 10, 11, 16. Raportteja 5/2008. Länsi-Suomen Ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3158-5. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 13.1.2022).
- ↑ a b c Evijärvi (47.021.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ a b c Kattilakosken voimalaitos, Evijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ a b c d Evijärven säännöstelyn muutos (PDF) (sivut 11–12) 8.12.2020. Evijärvi: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ Ähtävänjoen vesistö (47) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ Voimalaitokset fingrid.fi. Helsinki: Fingrid. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2314 03 Kerttuanjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1977. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 13.1.2022)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2323 01 Kisksjön. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1978. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 13.1.2022)
- ↑ a b Selvitys Suomen alle 5 MW vesivoimalaitosten sekä niihin välittömästi liittyvien säännöstelyhankkeiden vesilain mukaisten lupien kalatalousvelvoitteista (PDF) (sivut 86–90) 13.4.2017. Joensuu: Linnunmaa Oy. Viitattu 13.1.2023.
- ↑ Täydennys Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailuohjelmaan (PDF) Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Arkistoitu 31.10.2023. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ Kattilakosken täysremontti. Katternö, 2021, nro 1. Katternö Group. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.1.2023.
