Usko, järki ja ihminen
| Usko, järki ja ihminen | |
|---|---|
| Kirjailija | Sami Pihlström |
| Kieli | suomi |
| Genre | uskonnonfilosofia |
| Kustantaja | Suomalainen teologinen kirjallisuusseura |
| Julkaistu | 2001 |
| Ulkoasu | nidottu |
| ISBN | 952-9791-41-0 |
| Sarja: Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Usko, järki ja ihminen on filosofi Sami Pihlströmin esseekokoelma, joka on julkaistu Suomalainen teologinen kirjallisuusseuran julkaisusarjassa vuonna 2001. Teos kokoaa yhteen kymmenen Pihlströmin uskonnonfilosofista artikkelia, jotka kaikki lähestyvät uskon ja järjen tai uskonnollisen ja tieteellisen ajattelun välistä ongelmallista suhdetta pragmatismin näkökulmasta. Pragmatismi ei Pihlströmin mukaan ratkaise uskon ja järjen välistä jännitettä, mutta sen tapa käsitellä tätä jännitettä on hänen mukaansa laiminlyöty uskonnonfilosofisessa keskustelussa. Pragmatismin näkökulmasta uskonnossa on ennen kaikkea kyse inhimillisestä toiminnasta.[1]
Teoksen artikkelit ovat ilmestyneet eri yhteyksissä 1990-luvun jälkipuoliskolla erilaisissa filosofisissa ja teologisissa julkaisuissa sekä aikakauslehdissä, muun muassa Tieteessa tapahtuu -lehdessä.
Kirjassa käsitellään tunnettuja pragmatistisen uskontoajattelun edustajia, erityisesti yhdysvaltalaista William Jamesia (1842–1910), jonka uskonnollista kokemusta käsitteleviä ajatuksista on keskusteltu 1900-luvun alkuvuosista lähtien. Yleisesti Jamesin edustama pragmatismi on kuitenkin ollut vain sivujuonne uskontoa tai tiedettä (tai uskoa ja järkeä) koskevissa kiistoissa.[2]
Aihetta käsitellessään Pihlström ei sanojensa mukaan halua puolustaa sen enempää ateismia kuin uskonnollista uskoa. Käsitellyt ongelmat ovat hänen mukaansa ainakin osittain riippumattomia siitä, katsotaanko ateismi vai teismi järkeväksi todellisuuskäsitykseksi. Pihlström katsoo olevansa sitoutumattoman tarkkailijan asemassa teologien ja uskonnon vastustajien välisessä kiistassa. Pihlström ei kuitenkaan hyväksy fideististä ajatusta, jonka mukaan tiedollinen ja uskonnollinen todellisuuskäsitys olisivat täysin riippumattomia toisistaan. Pihlström käsittelee erityisesti William Jamesin ja Hilary Putnamin pragmatistista uskontofilosofiaa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pihlström, Sami: Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 2001. ISBN 952-9791-41-0.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juha Sihvola: Uskonnon karikoista mediafilosofian hehkuun (Arkistoitu – Internet Archive). Helsingin Sanomat 30.6.2001.
- Jaana Hallamaa: Toivoa toivovansa (Arkistoitu – Internet Archive). Niin & näin 2/2001.
- Antti Eskola: Uskoa pohtiva filosofi (Arkistoitu – Internet Archive). Tieteessä tapahtuu 6/2001.
- Sami Pihlström: Järki, usko ja epäusko: relativismin ongelma (Arkistoitu – Internet Archive). Humanisti.