Uraanipentakloridi
| Uraanipentakloridi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Uraani(V)kloridi |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | UCl5 |
| Moolimassa | 415,29 g/mol |
| Sulamispiste | 287 °C (560 K)[1] |
| Kiehumispiste | 527 °C (800 K)[1] |
| Tiheys | 3,81 g/cm3[2] |
Uraanipentakloridi eli uraani(V)kloridi (molekyylikaava UCl5) on uraanin eräs kloridi. Se muodostaa huoneenlämpötilassa tumman ruskeita kiteitä. Uraanipentakloridia voidaan valmistaa useilla eri tavoilla, mutta saanto ja tuotteen puhtaus ovat kaikilla valmistustavoilla huonoja, koska yhdiste hajoaa herkästi muiksi uraanin klorideiksi jo alle 100 °C lämpötiloissa. Yhdiste on erittäin hygroskooppista, ja se hajoaa vedessä välittömästi U4+ ja U6+ ioneiksi. Se reagoi herkästi useimpien orgaanisten liuottimien kanssa, mutta ei liukene kuitenkaan bentseeniin, ksyleeniin tai isopropyylieetteriin.[1][2]
Uraanipentakloridi on polymorfista ja sillä on kaksi kiderakennetta: α-UCl5 on monoliininen kun taas β-UCl5:n rakenne on trikliininen. α-UCl5 on näistä yleisemmin tavattu.[2]
Eräs yhdisteen valmistustapa on kloorata uraanitrioksidia (UO3) tai triuraanioktaoksidia (U3O8) hiilitetrakloridilla 80–250 °C paineen alla. Toinen varsinkin laboratoriomittakaavassa toimiva tapa on uraaniheksakloridin (UCl6) hajottaminen huoneenlämpötilassa hiilitetrakloridilla, dikloorimetaanilla, tai 1,2-dikloorietaanilla. UO3 voidaan myös pelkistää piitetrakloridilla 400 °C lämpötilassa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Uranium: uranium pentachloride Webelements.com. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d Grenthe, Ingmar et al.: ”luku 5”, Uranium, s. 508–509, 522–523. Teoksessa: Morss, Lester R. et al. (toim.) The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements, 3. painos. Dordrecht: Springer, 2006. ISBN 1402035985. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- PubChem: Uranium(V) chloride (englanniksi)