Ksyleeni

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
o-ksyleeni
O-Xylene.png
Tunnisteet
CAS-numero [95-47-6]
IUPAC-nimi 1,2-dimetyylibentseeni
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C6H4(CH3)2
Ulkomuoto kirkas, väritön neste
Tiheys 0,88 g/cm³
Sulamispiste −25 °C (248 K)
Kiehumispiste 144 °C (417 K)
Liukoisuus ei liukene veteen

ECB Hazard Symbol Xn.svg

m-ksyleeni
M-Xylene.png
Tunnisteet
CAS-numero [108-38-3]
IUPAC-nimi 1,3-dimetyylibentseeni
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C6H4(CH3)2
Ulkomuoto kirkas, väritön neste
Tiheys 0,86 g/cm³
Sulamispiste −48 °C (225 K)
Kiehumispiste 139 °C (412 K)
Liukoisuus ei liukene veteen

ECB Hazard Symbol Xn.svg


p-ksyleeni
P-Xylene.png
Tunnisteet
CAS-numero [106-42-3]
IUPAC-nimi 1,4-dimetyylibentseeni
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C6H4(CH3)2
Ulkomuoto kirkas, väritön neste
Tiheys 0,8568 g/cm³
Sulamispiste 13 °C (286 K)
Kiehumispiste 138 °C (411 K)
Liukoisuus ei liukene veteen

ECB Hazard Symbol Xn.svg

Ksyleeni eli dimetyylibentseeni on bentseenin johdannainen hiilivety, joka sisältää aromaattisen renkaan lisäksi kaksi metyyliryhmää. Ksyleenin kemiallinen kaava on C6H4(CH3)2 (bruttokaava C8H10). Ksyleenin moolimassa on 106,2 g/mol eikä se liukene veteen. Ksyleenillä esiintyy kolme eri isomeeriä:

  • orto-ksyleeni (IUPAC-nimi 1,2-dimetyylibentseeni)
  • meta-ksyleeni (1,3-dimetyylibentseeni)
  • para-ksyleeni (1,4-dimetyylibentseeni)

Ksyleeniä saadaan maaöljystä ja sitä käytetään sekä liuottimena, polttoaineena että raaka-aineena. Ksyleeni on ärsyttävä ja helposti syttyvä aine (leimahduspiste 29 - 39 °C isomeeristä riippuen). Ksyleenit ovat puhtaina yhdisteinä herkkäliikkeisiä, värittömiä nesteitä, joiden haju muistuttaa bentseeniä. Ksyleenit eivät liukene veteen, mutta liukenevat kaikissa suhteissa bentseeniin, etanoliin, eetteriin ja tetrakloorimetaaniin. Ksyleenien kauppalaadut ovat tavallisesti isomeeriseoksia, joissa meta-ksyleeni on tavallisesti vallitseva yhdiste. Ksyleenien ollessa lähtöaineina valmistettaessa muita yhdisteitä tulee niiden olla puhtaita isomeerejä. Orto-ksyleeniä voidaan käyttää mm. valmistettaessa ftaalihappoanhydridiä, meta-ksyleeniä valmistettaessa isoftaalihappoa ja para-ksyleeniä valmistettaessa tereftaalihappoa ja dimetyylitereftalaattia.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ksyleeni voi kulkeutua elimistöön joko hengitysteitse, nielemällä tai ihon läpi. Aine aiheuttaa ärsytystä silmissä ja iholla myös kuivattaen ihoa pitkäaikaisen altistuksen aikana. Se voi vaikuttaa keskushermostoon ja aiheuttaa muun muassa päänsärkyä ja pahoinvointia. Ksyleeni on vaarallista jätettä ja tulee toimittaa vaarallisen jätteen vastaanottoon. Pienet määrät voi kuivattaa ulkoilmassa, tyhjä hyvin tuuletettu pakkaus voidaan kierrättää.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]