Udo Kießling

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Maa:  Länsi-Saksa
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Innsbruck 1976 jääkiekko

Udo Kießling (s. 21. toukokuuta 1955 Crimmitschau, DDR) on saksalainen entinen jääkiekkoilija[1], pelipaikaltaan hän oli puolustaja.

Crimmitschaussa Saksan demokraattisessa tasavallassa (DDR) syntyneen Kießlingin perhe loikkasi Länsi-Berliinin kautta Saksan liittotasavaltaan vuonna 1957 Udon ollessa kaksivuotias. Isä Gerhard Kießling oli toiminut pakoon asti DDR:n jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana ja oli aiemmin omalla aktiiviurallaan pelannut myös maajoukkueen kapteenina sekä voittanut DDR:n mestaruuden.

Udo Kießling aloitti luistelun isänsä valmennuksessa jo ennen kolmivuotissyntymäpäiväänsä ja liittyi hieman vartuttuaan Preußen Krefeldin juniorijoukkueeseen. Kun isä Gerhard tuli nimitetyksi Saksan liittotasavallan maajoukkueen päävalmentajaksi siirtyi myös Udo hänen uuteen asemapaikkaansa Garmisch-Partenkircheniin SC Riessersee -seuraan, jonka riveissä teki myös debyyttinsä pääsarjatasolla 17-vuotiaana vuonna 1972. Isä Gerhard valitsi Udon kauden päätteeksi myös maajoukkueeseen vuoden 1973 MM-kisoihin. Seuraavalla kaudella Udo pelasi Augsburger EV -seurassa vakiinnuttaen paikkansa yhtenä Bundesliigan parhaista puolustajista, Augsburg tosin putosi siitä huolimatta alemmalle sarjatasolle kauden päätteeksi. Samaan aikaan isä Gerhard oli jättänyt maajoukkuetehtävät ja siirtyi samoin toisella sarjatasolla 2. Bundesliigassa pelaavan EV Rosenheimin päävalmentajaksi hankkien Udon välittömästi joukkueeseensa. Isä ja poika Kießling nostivatkin Rosenheimin jo saman kauden päätteeksi takaisin pääsarjaan, ja jatkoivat vuotta myöhemmin yhdessä Kölner EC:n palvelukseen. Kölnissä he voittivat heti ensimmäisellä kaudella Saksan mestaruuden vuonna 1977 ja kahta vuotta myöhemmin vuonna 1979 myös toisen mestaruutensa.

Isä Gerhardin suhde Kölnin seurajohdon kanssa oli kuitenkin ollut hankala, joten Kießlingit siirtyivät kesällä 1979 paikalliskilpailija Düsseldorfer EG:n riveihin. Kolmen Düsseldorfissa vietetyn vuoden jälkeen kaksikko siirtyi vuonna 1982 EV Füsseniin. Kausi sujui joukkueelta kuitenkin surkeasti, ja Udo palasi kesken talven Kölniin päättäen näin pitkäaikaisen kumppanuuden isänsä kanssa. Kauden jo päätyttyä Saksassa kävi Kießling pelaamassa vielä yhden ottelun Pohjois-Amerikassa, NHL-liigan Minnesota North Starsin joukkueessa. Ura jatkui kuitenkin Kölnissä myös seuraavien yhdeksän kauden ajan, ja Kießling nousi joukkueen kapteeniksi voittaen kahden aikaisemman lisäksi vielä neljä mestaruutta vuosina 1984, 1986, 1987, sekä 1988.

Uransa viimeiset neljä kautta Kießling pelasi EV Landshutin joukkueessa päättäen uransa viimein 40 vuoden iässä vuonna 1996. Yhteensä Kießling pelasi Saksan pääsarjatasolla 1020 ottelua keräten 881 pistettä. Sarjan tähdistökentälliseen Kießling valittiin 15 kertaa peräkkäin vuosina 1977–1991, ja parhaaksi pelaajaksi vuosina 1977, 1984, sekä 1986.

Saksan maajoukkueessa yhteensä 321 maaottelua pelanneen ja pitkään kapteeninakin toimineen Kießlingin kansainvälisen uran kohokohdaksi jäi pronssimitali vuoden 1976 olympialaisista, minkä lisäksi hänet valittiin vuoden 1987 MM-kisojen tähdistökentälliseen. Kaikkiaan Kießling edusti Saksan liittotasavaltaa olympialaisissa viisi kertaa (1976, 1980, 1984, 1988, 1992), maailmanmestaruuskilpailuissa viisitoista kertaa, sekä Kanada-cupissa kerran (1984). Kießlingin maailmanmestaruuskilpailujen A-sarjassa pelaamat yhteensä 119 ottelua ovat eniten kisojen historiassa. Kießling nimettiin kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF Hall of Fame -kunniagallerian jäseneksi vuonna 2000.

Jääkiekkoseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olympiapronssimitali: 1976
  • Maailmanmestaruuskilpailujen tähdistökentällinen: 1987
  • Saksan mestari (6): 1977, 1979, 1984, 1986, 1987, 1988
  • Saksan vuoden pelaaja (3): 1977, 1984, 1986
  • Saksan vuoden puolustaja (4): 1977, 1979, 1980, 1985
  • Saksan pääsarjan tähdistökentällinen (15): 1977–1991
  • Saksan jääkiekkomuseon kunniagallerian jäsen
  • IIHF Hall of Fame -kunniagallerian jäsen vuodesta 2000

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]