URL-lyhentäjä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lyhennyspalvelun osoitteella wikipediaankin pääsee nopeammin.

URL-lyhentäjä on internetissä toimiva palvelu, jonka avulla pitkä tai hankalasti muistettava internetosoite voi lyhentää helpommin muistettavaksi.[1] Lyhentäjää käytetään monesti muun muassa Twitter-sivustolla ja tekstiviesteissä, jossa viestin pituus on rajattu lyhyeksi. Kun viestin pituus on rajattu, saattaa liian pitkä osoite muuttua toimimattomaksi, ellei sitä lyhennä[2].

Toimintatapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelut toimivat yleensä internet-sivustoilla, joihin syötetään alkuperäinen internetin URL-osoite ja sivusto antaa käyttäjälle uuden lyhyen linkin. Kun vierailija avaa uuden lyhyemmän internetosoitteen, uudelleenohjaa sivusto uuteen lyhyempään osoitteeseen menneen vierailijan alkuperäiselle sivustolle.[3]

Esimerkiksi pitkä osoite http://en.wikipedia.org/wiki/URL_shortening voidaan bit.ly-lyhentäjäpalvelun avulla lyhentää muotoon http://bit.ly/urlwiki tai kilpailevan Tinyurl-lyhentäjäpalvelun avulla siitä tulee http://tinyurl.com/urlwiki. Uusi osoite on helpommin muistettavissa ja jaettavissa. Lisäämällä lyhytosoitteen loppuun plus-merkin (esimerkiksi http://bit.ly/urlwiki+) voi nähdä, minne lyhennetty osoite ohjaa[4].

Monet lyhentäjäpalvelut seuraavat osoitteen käyttäjiä, osa jopa reaaliaikaisesti. Lyhennyspalvelut voivat kertoa linkin tekijälle, kuinka monta kertaa lyhennetty osoite on avattu, sekä millä hakusanoilla ja miltä internetsivuilta vierailijat tulivat.[1] Monissa palveluissa, kuten Googlen goo.gl tai bit.ly palveluissa vierailijatilastot olivat aiemmin kaikille julkisesti näkyvissä.[4]

URL-lyhentäjä on patentoitu Yhdysvalloissa vuonna 2000. Patentti myönnettiin vuonna 2005 (Patenttinro. 6957224).[3] Maailmassa on olemassa nykyään yli sata erilaista lyhennyspalvelua.[5]

Yleisiä käyttötapoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhennetty nettiosoite mahtuu yhteen tekstiviestiin jopa saatetekstin kera.

Tekstiviestit ja pikaviestipalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekstiviestien pituus on rajattu tiettyyn merkkimäärään. Nykyään monet internetlinkit voivat ylittää pituudessaan yhdelle tekstiviestille varatun merkkimäärän.

Mikroblogialustat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikroblogien, kuten Twitterin, yhden viestin merkkimäärä on rajattu lyhyeksi. Palvelut lyhentävät nykyään monesti automaattisesti viestin pituuden lyhennyspalvelulla[6], jotta käyttäjä voi jakaa sen muille käyttäjille.

Sisältöpalveluiden omat linkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet sisältöä tuottavat yritykset, kuten uutistoimistot, tuottavat mielellään itse omat linkkinsä, jotta heillä on mahdollista hallita paremmin linkkien osoitteita, seurata tarkemmin vierailijamääriä ja sitä, mistä vierailijat saapuvat sivustolle sekä millä hakusanoilla he ovat sisältöä etsineet. Johtava lyhytlinkkipalvelu Bit.ly tuottaa linkit monille suurille sivustoille kuten New York Times ja Wall Street Journal lehdille[1].

Lyhennettyjen osoitteiden kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka palvelu on kätevä, saattaa joskus sen avoin luonne altistaa vierailijoita mahdollisille väärinkäytöksille ja ongelmille.

Haitallinen sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhentäjäpalveluiden linkistä ei voi tietää ennen sen avaamista sitä, minne se ohjaa. Linkki saattaa johdattaa käyttäjän vaaralliselle sivustolle, joka asentaa koneelle haittaohjelman tai tietokoneviruksen. Myös hakkerit käyttävät joskus osoitteita hyväksi[7]. Lyhennettyjä linkkejä käytetään verkkourkintaan,[7] kuten esimerkiksi pankkitunnusten kalasteluun. Jotkin lyhennyspalvelut yrittävät estää haitallisia osoitteita[8].

Lyhytosoitteita käytetään myös roskapostin levittämiseen.[9] Lyhytlinkit kätkevät lukijalta epämääräisen osoitteen ja huijauksen uhreille saatetaan esimerkiksi luvataan ilmaisia esineitä tai palkinto, joka on olevinaan lyhytlinkin takana.[7]

Tiedon pysyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monissa palveluissa linkit säilyvät ikuisesti, silloinkin kun osoite muuttuu. Muuttunutta tietoa ei välttämättä ole enää saatavilla myöhemmin.

Mikäli lyhennyspalvelu lopettaa toimintansa, ei käyttäjillä ole enää mahdollisuutta päästä lyhennetyn osoitteen sivulle tai tietää minne osoite olisi johtanut alunperin. Internet Archive -palvelu yrittää tallentaa lyhytlinkkien sisältöä ylös arkistointitarkoituksia varten.[10]

Internetin kehittäjä Tim Berners-Lee on kritisoinut lyhennettyjä osoitteita. Hänen mukaansa muuttuvat lyhennetyt osoitteet vähentävät ihmisten luottamusta internetiin. Berners-Lee näkee, että internet-osoitteet pitäisi suunnitella niin, että ne ovat käyttökelpoisia vielä 200 vuoden päästäkin.[7]

Tietovuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhentäjäpalvelun käyttäminen henkilökohtaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi tiedoston jakamiseen, tuo tiedon mahdollisesti kaikkien nähtäville. Tiedon jakaminen lyhentäjäpalvelulla voi altistaa tietoturvavuodoille, sillä kaikki linkit ovat kaikille avoimia.

Vakoilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet kaupalliset yritykset kätkevät lyhytlinkeillä esimerkiksi seurantatunnuksen osoitteesta.

Lyhytosoitteiden avulla yritykset voivat vakoilla kilpailijoitaan, silloin kun linkkien vierailijatilastot ovat julkisia.[4]

Väärinkäytön yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monissa verkkopalveluissa (mukaan lukien Wikipedia[11]) lyhytosoitteet on estettu automaattisesti niiden väärinkäytön vuoksi. Kun lyhennyspalveiden käyttö estetään, niin myös hyödylliset linkit lakkaavat toimimasta.

Lyhytlinkeillä pahaa aavistamaton internetin käyttäjä saatetaan ohjata shokkisivustoille, joilla esitetään vastenmielistä tai ahdistavaa sisältöä.

Bit.ly on ollut markkinajohtaja alalla ja se tuottaa lyhytlinkit monille tunnetuille uutis- ja palvelusivuille, kuten New York Timesille.

Tunnettuja lyhentäjäpalveluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bit.ly (http://bit.ly/)
  • Fonectan suomalainen lyhennyspalvelu https://www.fi/
  • Tinyurlin osoite http://tinyurl.com/
  • Twitterin viestien oma lyhennyspalvelu http://t.co/
  • Googlen lyhennyspalvelu http://g.co/ ja http://goo.gl/[3]
  • GoDaddyn lyhennyspalvelu http://x.co/

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c JENNA WORTHAM: Goo.gl Challenges Bit.ly as King of the Short New York Times. Arkistoitu .
  2. Niclas Storås: Näin lyhennät linkkisi ja varot huijauslyhenteitä Tivi. Viitattu 17.9.2020.
  3. a b c United States Patent: 6957224 USPTO. Viitattu 17.9.2020.
  4. a b c Stephen Chapman: How to spy on campaigns of competitors who use URL shorteners ZDNet. Viitattu 17.9.2020. (englanniksi)
  5. Supported URL shortening services code.google.com. Arkistoitu .
  6. Jenna Wortham: Bit.ly Eclipses TinyURL on Twitter Bits Blog. 7.5.2009. Viitattu 17.9.2020. (englanniksi)
  7. a b c d Bryan Sullivan: Security Briefs: Protect Your Site With URL Rewriting docs.microsoft.com. Viitattu 17.9.2020. (englanniksi)
  8. Brian Krebs: Spam Spotted Using TinyURL Washington Post Blogs.
  9. Twitter's t.co URL shortener used to spread spam The Telegraph. Viitattu 17.9.2020. (englanniksi)
  10. Murad Ahmed, Technology Reporter: New project in scramble to save vanishing internet links thetimes.co.uk. Viitattu 17.9.2020. (englanniksi)
  11. Spam blacklist - Meta meta.wikimedia.org. Viitattu 17.9.2020.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.