Mikroblogi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mikroblogi on blogi, johon kirjoitetaan vain lyhyitä tekstejä. Tyypillinen viestin mitta on korkeintaan 140 merkkiä. Mikroblogit ovat sosiaalisen median ilmiö: omalta mikroblogisivustoltaan voi halutessaan seurata muiden käyttäjien sivustoja. Mikroblogien käyttö on usein ilmaista, mutta ne voivat sisältää maksullisia lisäpalveluita. Käsitteenä mikroblogi on melko mukautuva, ja sillä onkin paljon yhtäläisyyksiä esimerkiksi liveblogien kanssa. [1] Liveblogit ovat kuin mikroblogeja, mutta niiden päivitykset kertovat esimerkiksi juuri meneillään olevista tapahtumista ja blogien päivitysväli on todella lyhyt. Mikroblogi-käsitteen määrittely on vaikeaa, koska kyseessä on muuttuva ilmiö.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikroblogien edeltäjinä voidaan pitää tumblelogeja. Näistä varhaisin on Christian Neukirchenin Anarchaia. Tumblelogi on jotakin enemmän kuin vain linkkiblogi, mutta sisältää vähemmän tekstiä kuin tavallinen blogi. Vuoteen 2007 mennessä termi mikroblogi yleistyi. Yleistymiseen johtivat mikroblogipalveluiden, kuten Twitterin, suosion kasvu. Toukokuussa 2007 laskettiin olevan olemassa 111 mikroblogisivustoa. [2] [3]

On esitettykenen mukaan?, että seuraava askel voisi olla nanobloggaus. Esimerkiksi Adocu oli palvelu, jossa voi lähettää vain yhden sanan mittaisia viestejä. [4]

Mikroblogipalveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Google Wave oli vuonna 2009 julkistettu ryhmätyösovellus, joka keskittyi reaaliaikaiseen verkossa tapahtuvaan tiimityöskentelyyn. Palvelussa viestiketjut ja -objektit muodostivat ”aaltoja” eli kokonaisia viestiketjuja. Google Wave yhdisti sähköpostin, pikaviestimien, wikien, blogien, foorumien, pelien ja yhteistyön parhaita ominaisuuksia. [5] [6]

Google ilmoitti 22.11.2011 sulkevansa palvelun 30.4.2012. Ilmoituksen mukaan tammikuussa 2012 palvelu siirtyy read-only -tilaan, jolloin käyttäjillä on mahdollisuus tallentaa Wavet PDF-tiedostoiksi omalle koneelle. Wavet voi myös ladata avoimen lähdekoodin projekteihin Apache Wave tai Walkaround. [7]

Identi.ca on avoimen lähdekoodin StatusNet-teknologiaan perustuva mikroblogisovellus, joka avattiin vuonna 2008. Se on toiminnallisuuksiltaan hyvin samanlainen kuin Twitter. Toisaalta Identi.cassa on myös toiminnallisuuksia, joita Twitter ei tarjoa, kuten esimerkiksi käyttäjäryhmät ja tägit. Tägejä voi lisätä viesteihin, muihin käyttäjiin tai omaan käyttäjätiliin. [8] [9] Identi.can pohjalla olevaa StatusNet -ohjelmistoa (joka tunnettiin aluksi nimellä Laconica) kehittää StatusNet inc. (aikaisemmin nimellä Control Yourself), joka myös ylläpitää Identi.ca -palvelua. StatusNet inc. avasi myöhemmin status.net -pilven, johon käyttäjät voivat perustaa omia StatusNet -mikroblogisivustojaan. StatusNet -ohjelmiston voi myös asentaa omalle sivustolle. StatusNet tukee OStatus -standardia, jonka avulla eri StatusNet -sivustojen ja muiden OStatus-sovellusten käyttäjät voivat tilata toisiensa päivityksiä tai liittyä muilla sivustoilla sijaitseviin käyttäjäryhmiin.

Plurk lanseerattiin myös vuonna 2008. Plurkin erikoisuuksia ovat aikajanan selaaminen horisontaalisesti eikä vertikaalisesti niin kuin muissa mikroblogipalveluissa ja tykkääminen Facebookin tapaan. Palvelussa käytetään määritteitä, jotka ovat väripohjaisia sanoja, joilla yleensä aloitetaan uusi viesti. Määritteet kertovat esimerkiksi mitä käyttäjä tuntee, ajattelee tai on tekemässä. Plurkissakin voi perustaa ryhmiä. [10]

Twitter julkaistiin heinäkuussa 2006 ja sen käyttäjämäärä on kasvanut voimakkaasti. Huhtikuussa 2010 palvelulla oli 105 miljoonaa käyttäjää [11] ja maaliskuussa 2011 sillä oli jo noin 200 miljoonaa käyttäjää [12]. Twitterissä viestit eli tviitit (tweet) ovat korkeintaan 140 merkin mittaisia. Twitter on toiminnallisuuksiltaan yksinkertainen ja sillä on paljon aktiivisia käyttäjiä. Aktiivisuudesta johtuen tietotulva on suuri ja sen hallitseminen sekä hyötykäyttö on vaikeaa. Twitterissä voi myös uudelleentviitata (retweet) toisten käyttäjien tviittejä ja lähettää yksityisiä viestejä. Tviitteihin voi liittää avainsanoja (hashtag), joiden avulla virtaa voi suodattaa. Koska Twitterissä ei voi perustaa kanavia eri aiheisiin liittyvälle keskustelulle, voidaan avainsanoilla liittää viesteihin tunnisteita, joiden perusteella tiettyyn aiheeseen liittyvät viestit ovat helposti löydettävissä hakutoiminnon kautta. [13]

On esitetty, ettei Twitter olisikaan mikroblogi. Voidaan sanoa, että Twitter on lähempänä keskustelufoorumia tai reaaliaikaista keskustelua kuin blogia, koska Twitterissä ei ole ”blogiposteja” tai ”blogikommentteja” vaan ainoastaan tviittejä. Twitter-kirjan alussa todetaan: “[Twitter] on eräänlainen uniikki yhdistelmä blogeja ja keskustelukanavia, sähköpostia ja pikaviestimiä.” [14] Mikroblogi-termin ajantasaisuutta voikin pohtia: onko termi vanhentunut tai muistuttaako se lähinnä ”tilapäivitystä”?

Yammer lanseerattiin alun perin vuonna 2008 ja uudistettiin syyskuussa 2010. Se eroaa esimerkiksi Twitteristä siinä, että se on suunniteltu yritysten, yhteisöjen ja muiden ennalta määriteltyjen ryhmien sekä verkostojen sisäiseen käyttöön. Turvallisuus ja yksityisyys ovat sivustolla tärkeitä, ja entisten työntekijöiden poistaminen verkostosta on mahdollista deaktivoimalla käyttäjätili. Yammeria pystyy käyttämään selaimen lisäksi erillisellä tietokoneeseen tai mobiililaitteeseen ladattavalla ohjelmalla. Yammerissa voi perustaa yksityisiä tai julkisia ryhmiä, joissa pystyy työskentelemään pienemmissä ryhmissä verkoston sisällä. Työskentely oman verkoston ulkopuolisten henkilöiden kanssa on mahdollista luomalla ulkoinen verkosto. Yammerissa pystyy myös luomaan wikisivuja ja jakamaan tiedostoja, linkkejä ja kuvia työkavereille, ryhmille tai koko yritykselle. Myös yksityisten viestin lähettäminen yhdelle tai useammalle henkilölle on mahdollista. [15] [16] Yammer oli alun perin sukututkimussivusto Geni.comin sisäinen viestijärjestelmä, joka julkaistiin omaksi alustakseen 2008.[17] Microsoft osti Yammerin 2012 1,2 miljardilla dollarilla.[18] Se liitettiin Microsoftin Office-tuotteisiin ja kuuluu nykyisin Microsoft 365 -paketin yritystilauksiin.

Myös Socialcast on yritysten käyttöön tarkoitettu reaaliaikainen ryhmätyösovellus. Perusominaisuudet organisaatio saa käyttöönsä ilmaiseksi, mutta lisäominaisuuksista pitää maksaa. [19]

Myös blogipalveluja, esimerkiksi Blogger ja Wordpress, voi käyttää mikroblogipalveluiden tapaan julkaisemalla vain lyhyitä blogikirjoituksia. Muillakin sosiaalisen median palveluilla on mikroblogien ominaisuuksia: esimerkiksi Facebookin etusivun käyttöliittymä muistuttaa hyvin paljon mikroblogisivustoja ja bisnesorientoitunut verkostoitumispalvelu LinkedIn on ottanut käyttöön tilapäivitykset, kuten myös MySpace ja Google+. Peruserona voidaan kuitenkin pitää sitä, että mikroblogeissa viestit ovat perusajatuksen mukaan kaikille käyttäjille julkisia ja verkostoitumispalveluissa viestit näkyvät vain julkaisijan omalle verkostolle. Toki mikroblogeissakin voi muuttaa asetuksia niin, että omat julkaisut näkyvät vain tietyille käyttäjille. [20]

Suomalaisia mikroblogipalveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaikun perustivat Jyri Engeström ja Petteri Koponen vuonna 2006 ja se oli yksi ensimmäisiä mikroblogeja. Jaikua pystyi käyttämään internetselaimella, kännykkään ladattavalla ohjelmalla ja tekstiviestien kautta. Jaikussa viestit eli jaikut olivat korkeintaan 140 merkin mittaisia, mutta kommentit saivat olla pidempiäkin. Jaikulaiset saattoivat myös perustaa kanavia tietyn aiheen käsittelyä varten. Keväällä 2007 Jaikulla oli noin 40 000 käyttäjää [21]. [22]

Google osti Jaikun lokakuussa 2007, jonka jälkeen sen kehittäminen hidastui. Lopulta sen kehittäminen loppui kokonaan kun Google siirsi palvelun App Engine -alustalleen ja avasi sovellusmoottorin lähdekoodin. Tämän seurauksena tyytymättömät käyttäjät siirtyivät käyttämään muita palveluja, kuten Qaikua ja Twitteriä. 14.10.2011 Google ilmoitti sulkevansa palvelun 15.1.2012. Käyttäjillä tulee olemaan mahdollisuus tallentaa omat tietonsa Jaikusta. [23][24]

Qaiku on Jaikun seuraaja ja sen nimi on kunnioitus edeltäjälleen. Sen kehitti suomalainen Rohea Oy vuonna 2009. Myös Qaikussa viestit ovat enintään 140 merkkiä pitkiä, mutta kommenttien pituutta ei ole rajoitettu. Qaikua voi käyttää selaimen lisäksi mobiilisti tai sähköpostilla. Palvelussa ollaan tarkkoja roskapostittajien toiminnasta, sillä ylläpidolla on oikeus poistaa roskapostittajat palvelusta kokonaan. Qaikua käytetään pääasiassa henkilökohtaisiin kuulumisiin tai osallistumalla keskusteluihin ajankohtaisista aiheista erilaisilla kanavilla. Qaikua voi myös käyttää pienen ryhmän tai järjestön tiedotuskanavana luomalla oman kanavan, jonne pääsevät vain kutsutut henkilöt. Qaikusta on saatavissa myös erillinen yritysversio, Organisaatio-Qaiku, joka on rajattu ainoastaan organisaation jäsenten käyttöön. [25] [26]

Esimerkkejä mikroblogien käytöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalinen verkosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikroblogeissa ihmisten on helppo seurata ystäviensä tekemisiä ja kertoa ystävilleen omia kuulumisiaan. Ystäviensä päivityksistä voi tilata ilmoituksen, ja erilaisilla lukijasovelluksilla päivityksiä voi lukea missä vain erilaisilla mobiililaitteilla. Lukijaohjelmat hakevat haluttuja RSS-syötteitä ja ilmoittavat edellisen haun jälkeen ilmestyneistä syötteistä. [27]

Opiskelu ja opettaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun blogiviestit ovat lyhyitä, selailun kynnys on pienempi. Mikroblogeja selailemalla tieto tulee pienissä osissa, joka voi helpottaa tiedon omaksumista. Migroblogien viestit ovat myös tiiviitä ja niissä on pakko keskittyä olennaiseen. Oppilaan tai opiskelijan on helpompi osallistua aktiivisesti keskusteluun ja nostaa oma äänensä kuuluviin, kun viestit eivät edes voi olla pitkiä. [28] Mikroblogeissa on linkkien avulla mahdollisuus jakaa kaikenlaista tietoa helposti ja nopeasti. Tämä mahdollistaa monipuolisen ja nopean tiedonvälityksen isojenkin ihmisjoukkojen kesken. Mikroblogit soveltuvat erityisesti tiedotuskanaviksi, palautteen antamiseen ja keskustelualustoiksi. Suuri etu muihin blogeihin verrattuna on mikroblogeissa "kannettava koko". Mikroblogeja on vaivatonta esimerkiksi selailla kännykällä ja päivittää tekstiviesteillä, ja usein niihin on omat sovelluksensakin. Mikroblogeissa myös ryhmän johtaja, esimerkiksi opettaja, on lähellä oppilaita ollessaan samassa vertaisverkossa kuin ryhmän muutkin jäsenet.

Yrityskäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yammer on hyvin menestynyt yritysmaailmaan sijoittuva mikroblogisovellus. Se sai yli kolme miljoonaa käyttäjää kolmessa vuodessa. Tällaisten yksityisten mikroblogien etuna yleisiin verrattuna on rajattu käyttäjäkunta. Mikroblogin välityksellä yritysten jäsenet voivat keskustella ja neuvotella keskenään. Mikroblogissa voi esimerkiksi kysyä neuvoa (kts. joukkoistaminen). [29] Yritysmaailmassa myös Twitter on saavuttanut suosiota. [30] Mikroblogisivuston saadessa huomiota sitä voi käyttää myös mainonnan väylänä, sillä se on ilmaista. Asiakaspalveluakin voi siirtää mikroblogiin.

Uutiskanava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttäjät seuraavat ja päivittävät mikroblogejaan todella aktiivisesti. Tämän ansiosta isot uutiset kulkevat mikroblogien välityksellä paljon nopeammin, kuin esimerkiksi tv-uutiset, jotka ovat enemmän tai vähemmän sidoksissa lähetysajankohtaan. Kiinassa mikroblogit ovat askeleen edellä sensuuria ja välittävät tehokkaasti uutisia. Esimerkiksi Wenzhoun junaonnettomuudesta kirjoitettiin jopa 26 miljoonaa kommenttia viidessä päivässä. [31] Viestejä tulee mikroblogeihin niin valtava määrä, etteivät viranomaiset ehdi niitä poistaa, ennen kuin osa kommenteista on tallennettu kuvakaappauksina. Wenzhoussa mikroblogiviestien takia laki, joka kielsi asianajajia ottamasta uhrien valituksia käsittelyyn ilman valtion lupaa, kumottiin.

Viihdemaailma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat julkisuuden henkilöt päivittävät twitter-sivustojaan pitäen näin yllä suhdetta faneihinsa. Esimerkiksi Lady Gaga paljasti tulevan albuminsa ensimmäisen singlen Twitterissä. [32] Mikroblogeissa kirjoitetaan myös fiktiivisiä kaunokirjallisia tekstejä, kuten novelleja ja romaaneja. [33]

Mainonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikroblogeissa yritykset voivat herättää huomiota ja kiinnostusta kuluttajissa. Ilmaisena palveluna esimerkiksi Twitter tarjoaa edullisen mainoskanavan. Yritykset voivat käyttää mikroblogeja myös brändin rakentamiseen ja asiakaspalveluun. [27] Poliitikot taas saavat vaalikampanjoihin edullisen väylän.

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikroblogien suurimmat riskit ovat samat kuin tavallistenkin blogien. Hetken mielijohteesta tehtyjä päivityksiä on ehkä mahdotonta saada kokonaan internetistä pois. Mikroblogeissa myös perättömät huhut leviävät todella nopeasti. Henkilökohtaisten tietojen levittely saattaa myös johtaa ongelmiin jos tiedot päätyvät rikollisten haltuun. [34]

Mikroblogisivustot kiinnostavat myös hakkereita. Kesällä 2010 ainakin tuhat Twitterin mikroblogia joutui hakkeroiduksi oletettavasti poliittisista syistä. [35]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matt Wells: How Live Blogging Has Transformed Journalism guardian.co.uk. 28.3.2011. Viitattu 18.12.2011. (englanniksi)
  2. Kottke, Jason: Tumblelogs kottke.org. 19.10.2005. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
  3. Anarchaia Frequently Asked Questions anarchaia.org. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
  4. Vassinen, Riku: Mikrobloggaus on kuollut Markkinointi&Mainonta. 26.8.2008. Viitattu 17.12.2011. (suomeksi)
  5. Sani, Ilari: Google Wave mullistaa sähköpostin – ja kokoukset, wikit, tekstinkäsittelyn... Tietoviikko. 29.5.2009. Viitattu 17.12.2011. (suomeksi)
  6. Roivas, Panu: Google Wave heittää veivinsä huhtikuussa 2012 Tom’s Hardware. 26.11.2011. Viitattu 17.12.2011. (suomeksi)
  7. Roivas, Panu: Google Wave heittää veivinsä huhtikuussa 2012 Tom’s Hardware. 26.11.2011. Viitattu 17.12.2011. (suomeksi)
  8. Faq – Identi.ca identi.ca. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
  9. Tags – Identi.ca identi.ca. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
  10. Plurk UKK plurk.com. Viitattu 17.12.2011. (suomeksi)
  11. Storås, Niclas: Twitter tuli kaapista: yli 100 miljoonaa käyttäjää Tietoviikko. 16.4.2010. Viitattu 17.12.2011. (suomeksi)
  12. Maggie Shiels: Twitter co-founder Jack Dorsey rejoins company BBC News Business. 28.3.2011. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
  13. Linkola, Jussi: Twitter-opas vasta-alkajille jml.kapsi.fi. 7.8.2009. Viitattu 17.12.2011. (suomeksi)
  14. Haavisto, Maija: Näin käytät Twitteriä. , 2009. ISBN 978-951-792-439-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.12.2011). (suomeksi)
  15. Yammer:Product yammer.com. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
  16. Yammer:Security yammer.com. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
  17. https://www.inc.com/magazine/201111/the-way-i-work-david-sacks-yammer.html
  18. https://www.pcworld.com/article/465567/microsoft_buys_yammer_for_12_billion-2.html
  19. What is Socialcast? socialcast.com. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
  20. Junkkaala, Jouni: Viestinnän viimeisin vallankumous Tietoviikko. 27.4.2009. (suomeksi)
  21. Koistinen, Olavi & Pulkkinen, Pauliina: Google osti suomalaisen Jaiku-yhteisöpalvelun Helsingin Sanomat. 9.10.2007. Viitattu 17.12.2011. (suomeksi)
  22. Toikkanen, Tarmo: Jaiku lemill.net. 9.1.2011. Viitattu 17.12.2011. (suomeksi)
  23. Junkkaala, Jouni: Qaiku vastaa, kun Jaiku hiljenee Tietoviikko. 27.4.2009. Viitattu 17.12.2011. (suomeksi)
  24. Horowitz, Bradley: A fall sweep googleblog.blogspot.com. 14.10.2011. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
  25. Laine, Marjatta: Mummo ja vaari verkkoon: seniorin opas sosiaaliseen mediaan, s. 123-135. , 2011. ISBN 978-951-0-37680-5.
  26. Qaiku-organisaatiot qaiku.com. Viitattu 17.12.2011. (suomeksi)
  27. a b Web 2.0 ja sosiaalinen media – termistöä koppa.jyu.fi. Viitattu 18.12.2011. (suomeksi)
  28. Sanna Brauer: Mikroblogit opetuksessa ja ohjauksessa slideshare.net. 28.10.2009. Viitattu 18.12.2011. (suomeksi)
  29. Harto Pönkä: Twitterin hyödyt yrittäjille – crowdsourcingin tulokset harto.wordpress.com. 21.8.2011. Viitattu 18.12.2011. (suomeksi)
  30. Tanja Aitamurto: Suomen ensimmäinen Twitter-kurssi perehdytti yrityksiä miroblogin hyötyihin hs.fi. 29.4.2011. Viitattu 18.12.2011. (suomeksi)
  31. Gordon Ross: Kiinan mikroblogit vapauden airuina kepa.fi. 8.8.2011. Viitattu 18.12.2011. (suomeksi)
  32. Kelley L. Carter: Lady Gaga Announces Release Dates For Born This Way, First Single mtv.com. 11.1.2011. Viitattu 18.12.2011. (englanniksi)
  33. Inepd From Beginning To End inepd.org. Viitattu 18.12.2011. (englanniksi)
  34. Viisautta blogin käyttöön/Blogien käytön aloittaminen fi.wikibooks.org. Viitattu 18.12.2011. (suomeksi)
  35. Samuli Kotilainen: Haktivistien isku: tuhat mikroblogia murrettu tietokone.fi. 22.6.2010. Viitattu 18.12.2011. (suomeksi)