U-93 (1940)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
U-93
Alustyyppi VIIC-luokan sukellusvene
Miehistö 44-52 miestä
Telakka Friedrich Krupp Germaniawerft, Kiel
Käyttöönotto 18. huhtikuuta 1940
Poistettu käytöstä 17. maaliskuuta 1941
Mitat
Uppouma 769 t (pinnalla)
871 t (sukelluksissa)
1 070 t (max) tonnia
Pituus 67,10 m (kokonaispituus) m
Leveys 6,20 m (kokonaisleveys) m
Syväys 4,74 m m
Nopeus 17,7 solmua (pinnalla)
7,6 solmua (sukelluksissa) solmua
Toimintasäde 8 500 merimailia pinnalla 10 solmun nopeudella
80 merimailia sukelluksissa 4 solmun nopeudella
Voimanlähde
Teho 3 200 hv (pinnalla)
750 hv (sukelluksissa)
Aseistus
Aseistus 88 mm/L45 tykki, johon 220 ammusta
5 torpedoputkea, joihin 14 torpedoa
26 TMA miinaa

U-93 oli Saksan laivaston VIIC-luokan sukellusvene toisessa maailmansodassa. Palvelusaikanaan U-93 teki seitsemän taistelupurjehdusta ja upotti kahdeksan kauppalaivaa, yhteensä 43 392 rekisteritonnia. Britannian kuninkaallisen laivaston hävittäjä HMS Hesperus upotti aluksen 15. tammikuuta 1942 Pohjois-Atlantilla. Miehistönjäsenistä kuusi sai surmansa ja neljäkymmentä joutui sotavankeuteen.


Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 30. toukokuuta 1938 Friedrich Krupp Germaniawerft AG:lta Kielistä ja sen köli laskettiin 9. syyskuuta 1939 telakkanumerolla 598. Alus laskettiin vesille 8. kesäkuuta 1940 ja se otettiin palveluskäyttöön 30. heinäkuuta ensimmäisenä komentajanaan Claus Korth.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U-93 liitettiin palvelukseen otettaessa 7. Sukellusvenelaivueeseen, jonka kotisatamana oli aluksi Kiel ja myöhemmin Saint-Nazaire. Alus oli 1. lokakuuta saakka koulutettavana, minkä jälkeen se oli operatiivisessa palveluksessa tuhoutumiseensa saakka. Alus lähti 5. lokakuuta 1940 merelle Kielistä ja saapui 7. lokakuuta Kristiansandiin.

1. Partiomatka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U-93 lähti 9. lokakuuta Kristiansandista merelle. Alus upotti 15. lokakuuta (58°58′N, 09°54′W ) saattueessa OA-228 matkanneen New Zealand Shipping Companyn SS Hurunuin (9331 grt). Kaksi päivää myöhemmin alus upotti saattueesta OB-228 norjalaisen A/S Songan SS Dokkan (1168 grt) Bergenistä (60°46′N, 16°30′W ) ja Richard W. Jones and Companyn SS Uskbridgen (2715 grt) (60°40′N, 15°50′W )[1]. Saattueen suojaus yritti kolmeen otteeseen upottaa hyökkäävän sukellusveneen tuloksetta. Alus palasi 25. lokakuuta St. Nazaireen.

2. Partiomatka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U-93 lähti 7. marraskuuta merelle St. Nazairesta. Se palasi 29. marraskuuta tuloksettomalta purjehdukseltaan Lorientiin.

3. Partiomatka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U-93 lähti 11. tammikuuta 1941 Lorientista. Matkan aikana alus upotti neljä kauppalaivaa. Alus joutui 10. helmikuuta 502. laivueen Whitley-pommikoneen maaliksi ja kärsi lieviä vaurioita. Alus palasi 14. helmikuuta Lorientiin ja oli seuraavat kolme kuukautta telakalla korjattavana.

Pvm Alus Kansallisuus Uppouma (GRT) Saattue
29. tammikuuta King Robert[2] Civil Ensign of the United Kingdom.svg 5886 SC-19
29. tammikuuta W. B. Walker[2] Civil Ensign of the United Kingdom.svg 10468 SC-19
29. tammikuuta Aikaterini[2] Kreikka 4929 SC-19
4. helmikuuta Dione II Civil Ensign of the United Kingdom.svg 2660 SC-20

4. Partiomatka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U-93 lähti 3. toukokuuta Lorientista. Aluksella sattui lähtöpäivänä konekivääriä käsiteltäessä onnettomuus, jossa kolme miehistönjäsentä haavoittui. Alus upotti 21. toukokuuta sukellusveneryhmä Westin osana saattueesta HX-126 alankomaalaisen NV Petroleum Mij La Coronan MV Elusan (6235 grt) (59°00′N, 38°05′W ). Alus palasi 10. kesäkuuta St. Nazaireen.

5.-7. Partiomatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U-93 lähti 12. heinäkuuta St. Nazairesta viidennelle partiomatkalleen liittyäkseen sukellusveneryhmä Südiin, jonka mukana se toimi 22. heinäkuuta-5. elokuuta. Alus joutui 11. elokuuta Portugalin rannikolla ilmahyökkäyksen maaliksi, mikä pakotti sen aloittamaan paluumatkan tukikohtaansa. Alus saapui St. Nazaireen 21. elokuuta ilman upotuksia. Aluksen päällikkö Claus Korth siirtyi 30. syyskuuta muihin tehtäviin, ja aluksen päälliköksi tuli 6. lokakuuta Horst Elfe. Aluksen kuudes partiomatka alkoi 18. lokakuuta St. Nazairesta, jonne se palasi 21. marraskuuta ilman upotuksia. Matkansa aikana alus oli sukellusveneryhmä Schlagetotissa 23. lokakuuta- 1. marraskuuta ja Raubritterissä 1.–8. marraskuuta

Alus lähti viimeiselle matkalleen 23. joulukuuta St. Nazairesta liittyäkseen sukellusveneryhmä Seydlitziin, jonka mukana se aloitti toimintansa 27. joulukuuta. HMS Hesperus upotti aluksen 15. tammikuuta 1942 syvyyspommein Pohjois-Atlantilla. Aluksen miehistöstä sai surmansa kuusi ja neljäkymmentä joutui sotavankeuteen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Slader John: The Red Duster at War - A History of the Merchant Navy during the Second World War. Lontoo: William Kimber, 1988. ISBN 0-7183-0679-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Slader, John s. 78
  2. a b c Slader, John s. 108

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]