Typensidonta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Typensidonta on prosessi, jossa ilmakehässä tai muualla oleva molekyylimuotoinen typpi (N2) muutetaan eliöille sopivaan muotoon. Näitä muotoja ovat ammoniakki, typpioksidit ja nitraatit. Luonnossa tämän prosessin tekevät typensitojabakteerit.

Typensitojabakteerit ovat bakteereita, jotka pystyvät sitomaan typpeä ilmasta. Typensitojabakteereja elää muun muassa hernekasvien, tyrnien ja leppien juurinystyröissä. Kasveja, joiden kanssa typensitojabakteerit toimivat, kutsutaan typensitojakasveiksi[1]. Bakteereilla on mutualistinen suhde tällaiseen kasviin. Ne saavat isäntäkasvilta hiilihydraatteja, joista saamalla energiallaan bakteerit muodostavat typpikaasusta ammoniumia ja tarvitsemiaan yhdisteitä. Bakteerit antavat typpiyhdisteitä myös isäntäkasvilleen. Typensidontabakteereita elää myös vapaasti maaperässä ja vedessä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia, s. 152. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
  2. Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia, s. 22. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.