Työturvallisuuskeskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Työturvallisuuskeskus ry
Perustettu 1970[1]
Kotipaikka Helsinki[1]
Jäsenlehti telma-lehti.fi

Työturvallisuuskeskus ry on suomalaisten työmarkkinajärjestöjen koordinoima koulutukseen ja kehittämiseen keskittynyt järjestö, joka tuottaa työpaikoille koulutusta, tiedotusta, aineistoa ja kehittämispalveluja ja ylläpitää työsuojeluhenkilörekisteriä. Se on keskittynyt kehittämään työsuojelua, työssäviihtymistä ja työterveyttä.[2]

Yhdistyksen asiakkaita ovat ensisijaisesti työsuojelupäälliköt, työsuojeluvaltuutetut, työterveyshenkilöstö, esimiehet ja luottamushenkilöt.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970–1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työturvallisuuskeskus on perustettu vuonna 1970 ja se toimii yhdistysmuotoisesti. SAK ja STTK sekä nykyisen EK:n edeltäjä, Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK) sopivat 1.4.1970 Työturvallisuuskeskus ry perustamisesta silloisen Työsuojelun keskustoimikunnan toimistoksi.lähde?

Työturvallisuuskeskus aloitti asbestikartoitukseen tähtäävät koulutustilaisuudet vuonna 1990.[3] Liikenneturvan kanssa tehtiin vuosina 1990-1991 työmatkaturvallisuuteen keskittynyttä kampanjaa.[4]

Vuosina 1991-92 kampanjoitiin työhön perehdyttämisen tärkeydestä. Keskus tuotti työpaikkojen käyttöön tarkoitettua koulutusmateriaalia.[5] Työkyky kunniaan -kampanjalla kiinnitettiin huomiota paitsi ergonomiaan ja työkykyyn, mutta myös työpaikan ilmapiiriin ja työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin.[6]

Toukokuussa 1996 Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Kalevi Ilmonen jäi eläkkeellä. Hänen seuraajansa Raimo Kantola oli toiminut SAK:n johtajana. Yhdistyksen toimintaa rahoitettiin työsuojelurahastojen tapaturmavakuuksilla. Keskuksella oli 30 työntekijää.[7]

2000–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Kopperi aloitti keskuksen toimitusjohtajana vuonna 2000. Aiemmin hän oli työskennellyt SAK:n apulaisosastopäällikkönä.[8] Hänen myötään Työturvallisuuskeskus muuttui asiantuntijaorganisaatioksi, joka auttoi työmarkkinajärjestöjä ja työpaikkoja työsuojeluun liittyvissä asioissa.[9]

Alihankinta ja aliurakointi alkoivat yleistyä Suomessa 2000-luvun alussa. Riittävän työturvallisuusosaamisen varmistaminen huoletti yleisesti ja siksi Työturvallisuuskeskus aloitti työturvallisuuskoulutukset vuonna 2003. Koulutuksen tavoite oli poistaa päällekkäisyyksiä. Rakennusteollisuus RT ry vahvisti 2010-luvun alussa edellyttävänsä työntekijöiltä säännöllistä työturvallisuuskouluttautumista ja työturvallisuuskorttia, jolla asia osoitetaan.[10]

Elokuussa 2005 viisi Työturvallisuuskeskuksen johtajaa kuoli helikopterionnettomuudessa Virossa. Tallinnasta Suomeen matkanneessa koneessa olivat toimitusjohtaja Matti Kopperi ja uudeksi toimitusjohtajaksi valittu Ari Seger, Marjut Ruotsalainen sekä hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka olivat pitäneet Tallinnassa toimitusjohtajan vaihtoon liittyvän suunnittelukokouksen. Onnettomuudessa kuoli yhteensä 14 ihmistä. Toimitusjohtajan tehtävät jaettiin Päivi Nevasalmelle ja Carl-Henrik Lemströmille.[8]

Vuonna 2008 Työturvallisuuskeskus ja Työsuojelurahasto (TR) lakkauttivat muutaman kerran vuodessa ilmestyneet lehtensä Tiedon sillan ja Työyhteisöviestin ja alkoivat julkaista yhteistä Telma-lehteä. Lehden toimituksesta vastasi Alma Median Lehdentekijät. Työturvallisuuskeskuksella oli 40 työntekijää.[11]

Työturvallisuuskeskus julkaisi oppaan sosiaalisen median asiakaspalvelijoille aiheuttamista ongelmista vuonna 2014.[12]

Koronakeväänä työturvallisuuskortteja myönnettiin noin puolet normaalia vähemmän, vaikka sen saattoi suorittaa myös verkkokurssina.[13]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työturvallisuuskeskuksen toiminnan päärahoitus tulee työnantajien maksamista tapaturmavakuutusmaksuista Työsuojelurahaston kautta. Yhdistystä hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja sen hallituksessa ovat EK:n, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Kirkon työmarkkinalaitoksen, SAK:n, Akavan ja STTK:n edustajat.lähde?

Työturvallisuuskeskus julkaisee yhdessä Työsuojelurahaston kanssa Telma–lehteä, joka on maksuton työelämän kehittämisen erikoislehti. Keskuksen toimisto sijaitsee Helsingissä ja se järjestää koulutustilaisuuksia eri puolella Suomea.lähde?

Vuonna 2021 Työturvallisuuskeskuksen toiminta oli jaettu neljään toimialaryhmään sekä 20 työalakohtaiseen työalatoimikuntaan.[14] Ryhmät suunnittelevat omalle alalleen suunnattuja palveluja, joilla voidaan tukea työpaikkojen työturvallisuutta ja työsuojelun yhteistoimintaa. Kunkin alan työnantaja-, toimihenkilö- ja työntekijäjärjestöt nimeävät edustajansa ryhmiin ja toimikuntiin, sihteerinä niissä toimii yhdistyksen asiantuntija.[14]

Lisäksi keskuksen yhteydessä toimii asiantuntijaryhmä Työelämän päihdeasiantuntijat, jonka tavoitteena on päihdeasioiden käsittelyn kehittäminen työpaikoilla.[15]

Toimialaryhmät[14]:

  • teollisuusryhmä,
  • palveluryhmä,
  • kuntaryhmä ja
  • kuljetus- ja logistiikkaryhmä

Työalatoimikunnat[14]:

  • autoala,
  • autoliikenne,
  • elintarviketeollisuus,
  • graafinen teollisuus,
  • ilmailuala,
  • kemianteollisuus,
  • kumiteollisuus- ja autonrengasala,

  • maatalousala,
  • merenkulku,
  • metalliteollisuus,
  • metsäala,
  • paperiteollisuus,
  • puuteollisuus,
  • rakennusalat,

  • satamaoperointi,
  • sähköalat,
  • tekstiili- ja kenkäteollisuus,
  • viestinvälitys ja
  • logistiikka.

Palveluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työsuojeluhenkilörekisteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työsuojeluhenkilörekisteri kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle[16], jota Työturvallisuuskeskus hallinnoi.[2] Työpaikkojen on ilmoitettava lakisääteisesti reksisteriin työsuojeluun valitun yhteistoimintahenkilöstönsä yhteystiedot.[16]

Työturvallisuuskortti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Työturvallisuuskortti

Työturvallisuuskortti-nimellä kulkeva koulutus otettiin käyttöön vuonna 2003. 2020-luvulla koulutuksessa painotetaan yleisiä oppimistavoitteita käytettyjen materiaalien sijaan. Koulutukset räätälöidään usein alaan ja yritykseen sopivaksi. Kortin suorittaneiden pitäisi esimerkiksi osata tunnistaa oman työpaikkansa riskit.[17] Koulutus antaa myös perustiedot työpaikan työsuojelusta.[18] Työturvallisuuskortti on rekisteröity tavaramerkki, jonka käyttöoikeudet Työturvallisuuskeskus omistaa.[19] Koulutusta käytetään rakennusalalla, teollisuudessa, kuljetus- ja logistiikka-alalla sekä palvelu- ja kunta-alalla.[10]

Kevääseen 2021 mennessä kortin oli suorittanut 1,5 miljoonaa ihmistä, voimassa olevien korttien määrä oli noin 750 000.[17]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eino Ketola: Työn muutoksessa mukana – Työturvallisuuskeskus 1970–2010. 2010.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Työturvallisuuskeskus www.finder.fi. Viitattu 14.9.2021.
  2. a b Teksti: Hellevi Raita Kuvat: Kati Ahonen, Saija Heinonen: Haluatko korvaukset työtapaturmasta? Näin teet ilmoituksen oikein – Väärä sanavalinta voi estää myönteisen päätöksen Motiivilehti. Viitattu 17.9.2021.
  3. Julkisten tilojen asbestikohteita aletaan kartoittaa Lastentarhat ja sairaalat tutkitaan Helsingin Sanomat. 8.3.1990. Viitattu 14.9.2021.
  4. (Logo: Palkittu) Suomen kunnallisliitto... Helsingin Sanomat. 11.9.1991. Viitattu 14.9.2021.
  5. Työturvallisuuskeskus: Kehno työnopastus lisää tapaturmariskiä Helsingin Sanomat. 1.2.1991. Viitattu 14.9.2021.
  6. Työpaikan ilmapiiriä ja ergonomiaa yritetään kohentaa kampanjalla Uusi työkyky-kampanja alkoi ennen kuin edellinen ehti loppua Helsingin Sanomat. 4.11.1992. Viitattu 14.9.2021.
  7. Raimo Kantola jättää SAK:n johtajan tehtävät Kantola siirtyy pienen työturvallisuusjärjestön johtoon Helsingin Sanomat. 19.12.1995. Viitattu 14.9.2021.
  8. a b Kopteriturma| Työturvallisuuskeskus menetti turmassa johtajistonsa Helsingin Sanomat. 12.8.2005. Viitattu 14.9.2021.
  9. Kuolleet | Työsuojelun puolustaja uudisti Työturvallisuuskeskusta Helsingin Sanomat. 11.9.2005. Viitattu 14.9.2021.
  10. a b Yrittäjällä ei ole varaa valita turvallisuuskorttikoulutusta Aamulehti. 17.9.2018. Viitattu 14.9.2021.
  11. Telmahdus työelämästä Helsingin Sanomat. 14.4.2008. Viitattu 14.9.2021.
  12. Puheen Päivä: Työturvallisuus pitää huomioida somessakin | Audio Areena areena.yle.fi. Viitattu 14.9.2021.
  13. Koulutusten määrä romahti työpaikoilla: Työturvallisuuskorteista ja hygieniapasseista puuttuu puolet normaalivuoden tasosta Yle Uutiset. Viitattu 14.9.2021.
  14. a b c d Toimialaryhmät | Työturvallisuuskeskus - Työturvallisuuskeskus ttk.fi. Viitattu 14.9.2021.
  15. Teollisuusryhmä | Työturvallisuuskeskus - Työturvallisuuskeskus ttk.fi. Viitattu 14.9.2021.
  16. a b Työsuojeluhenkilörekisteri - Työturvallisuuskeskus ttk.fi. Viitattu 20.9.2021.
  17. a b Työtapaturmien määrä on pysynyt pitkään samalla tasolla – vakavien turmien osuus pienentynyt Länsi-Savo. 19.4.2021. Viitattu 17.9.2021.
  18. Rakennusalan ePerehdytys ja Työturvallisuuskortti yhdistävät voimiaan - molemmat voi suorittaa samalla kertaa Rakennuslehti. 7.9.2020. Viitattu 20.9.2021.
  19. Työturvallisuuskorttikoulutus siirtyi verkkoon – vuorovaikutteisuus keskeinen osa koulutusta Työturvallisuuskeskus. Viitattu 17.9.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]