Monikemikaaliyliherkkyys

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Tuoksuherkkyys)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Monikemikaali(yli)herkkyydellä eli haju-, hajuste- tai tuoksu(yli)herkkyydellä tai yleisellä kemikaaliherkistymällä (engl. Multiple Chemical Sensitivity, MCS) tarkoitetaan elimistön tilaa, jossa tavanomaiset pitoisuudet kemikaaleja aiheuttavat usein voimakkaita neurologisia ja/tai hengityselinten oireita. Näitä oireita voivat olla esimerkiksi väsymys, päänsärky, pahoinvointi, huimauksen tai pyörrytyksen tunne, sydämen tykytys, nuha, nenän tukkoisuus, silmien ärsytys, ilman loppumisen tunne tai astma. Kyseessä ei ole psyykkinen sairaus, allergia tai muu fysiologinen reaktio tuoksuville aineille[1][2][3].

Hajuyliherkkyyttä kutsutaan kemikaaliyliherkkyydeksi sen vuoksi, että hajuherkkien ihmisten oireet eivät liity tutkimusten mukaan itse hajuaistimukseen, vaan hajua kantaviin molekyyleihin, jotka tunkeutuvat ilmavirtauksien mukana elimistöön. Tämä on päätelty siitä, että koehenkilöt saavat oireita myös silloin, kun heille on asennettu hajuaistin toiminnan estävä nenäklipsi.[4]

Monikemikaaliherkkyyden kehittyminen on usein nähtävissä voimakkaan kosteusvaurioaltistuksen jälkeen[5], mutta voi joskus kehittyä myös ilman selvää homesairauttakin.[6] Autismikirjon oireyhtymiin liittyy usein monikemikaaliyliherkkyyttä.

Hajuja, jotka aiheuttavat oireita tuoksuherkälle ihmiselle, voivat olla esimerkiksi sanomalehden, homeen tai hien haju, kosmetiikassa käytetyt hajusteet tai tupakansavu.[7] Muita oireita aiheuttavia hajuja voivat olla tunkkainen sisäilma, lakan tai maalin liuottimen, kumin, pakokaasun tai kopiokoneen haju.[8]

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monikemikaaliherkkyyden esiintyvyydestä ei ole saatavilla tarkkoja tietoja, minkä vuoksi arviot monikemikaaliherkkyydestä vaihtelevat 10 ja 40 prosentin välillä. Noin 90 prosenttia monikemikaaliherkkyyteen sairastuneista on naisia. Monikemikaaliherkkyys lisääntyy iän mukana.[9]

Kemikaaliherkkyyden syyt ja diagnosointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monikemikaaliyliherkkyyteen sairastuneilla on usein geenivirhe, joka häiritsee syövälle altistavien heterosyklisten amiinien poistumista elimistöstä[10]. Yksi selitys monikemikaaliyliherkkyyden puhkeamiselle liittyy neurogeenisen inflammaation säätelyyn. Säätelyjärjestelmä voi altistumisen seurauksena mennä epäkuntoon, jolloin matalat kemikaalipitoisuudet voivat aiheuttaa tulehdusreaktion. Tällöin sensorisista hermosoluista vapautuu suoraan tulehdusvälittäjäaineita ja aiheuttavat tulehdukselle tyypillisiä fysiologisia reaktioita.[11]. Suomessa monikemikaaliyliherkkyydelle ei ole tautiluokitusta, mutta määritelmä sisältyy ympäristöyliherkkyyden diagnoosiin R68.81 eli jat­ku­va tai poik­keuk­sel­li­nen herk­kyys ym­pä­ris­tön ta­va­no­mai­sil­le te­ki­jöil­le. [12]

Vaikka monikemikaaliyliherkiltä voitaisiin mitata monenlaisia fysiologisia muutoksia, lääkärit eivät käytä diagnostiikassaan minkäänlaisia laboratorio- tai kuvantamiskokeita. Tätä perustellaan sillä, että yksittäiset testit eivät vahvista tai poissulje suurella varmuudella monikemikaaliyliherkkyyttä. Monikemikaaliherkkyyden diagnoosi perustuu siten pelkkään potilashaastatteluun[13].

Sairauteen liittyvät kliiniset löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimuksissa on huomattu, että hajualtistus heikentää monikemikaaliherkyyteen sairastuneiden henkilöiden aivoverenkiertoa autonomista hermostoa ja tunteita säätelevässä limbisessä järjestelmässä sekä muistin toimintaa säätelevässä oikean otsalohkon kuoriosassa. Muiden ihmisten kohdalla näiden alueiden verenkierto päin vastoin lisääntyy hajualtistuksen aikana.[14][15]

Italialainen tutkimusryhmä julkaisi 2010 tutkimuksen, jossa MCS-tilaan pääteltiin liittyvän elimistön muuttunut redox- ja sytokiiniprofiili. Tämä voi merkitä aineenvaihdunnan ja antioksidanttientsyymien toiminnan estymistä MCS-potilailla. Aineenvaihdunnan parametrit viittasivat kiihtyneeseen rasvahappojen hapettumiseen, lisääntyneeseen typpioksidin tuotantoon sekä glutationipitoisuuksien alenemaan yhdessä lisääntyneiden plasman sytokiinien kanssa.[16]

Lisäksi on havaittu, että mikrobiperäisistä ilmanlaatuongelmista kärsineissä kouluissa työskenteleviltä löytyy toiminnallinen muutos keskushermoston toimintaa säätelevässä serotoniinireseptori 7:ssä[17].

MCS:n ymmärtämistä on viime aikoina lisännyt metabolomiikan tieteenhaara, jossa tutkitaan pieniä molekyylipitoisuuksia biologisista kudos- ja nestenäytteistä. Tutkimuksessa[18] mitattiin koehenkilöiden (9 tapausta, 9 verrokkia) elimistöstä 183 ainetta, joiden pitoisuudet ovat normaalisti hyvin pieniä, eikä niitä mitata normaaleissa tutkimuksissa. Verrokkeihin nähden MCS-potilailla oli merkittävästi suuremmat heksaanihapon ja pelargonihapon määrät sekä merkittävästi alemmat pitoisuudet asetyylikarnitiinissa. Nämä saattavat osoittautua merkittäviksi biomarkkereiksi tulevaisuudessa.[18]

MCS-potilailla on havaittu lisäksi muutoksia seuraavissa veriarvoissa: lisääntynyt typpioksidin tuotanto johtaa plasman kohonneisiin nitriitti- ja nitraattipitoisuuksiin; plasman glutationitason normaalia alhaisempi arvo; punasolujen kalvoissa kiihtynyt rasvahappojen hapettuminen. Plasmasta löytyy normaalia runsaammin myös seuraavia sytokiniinejä: interferoni-gamma sytokiniini, interleukiinit kahdeksan ja kymmenen (IL-8, IL-10), monosyyttien kemotaktinen proteiini 1 (MCP-1), verihiutaleperäinen kasvutekijä(PDGFbb) sekä verisuonen endoteelin kasvutekijä (VEGF)[19].

Taudin kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MCS kehittyy usein pitkäaikaisen altistumisen myötä, eikä altisteen pitoisuuden tarvitse välttämättä olla kovin suuri. Kemikaaliyliherkkä reagoi yleensä aluksi vain yhteen tai muutamaan altisteeseen. Jos hän tässä sairauden alkuvaiheessa kykenee välttämään oireita aiheuttavia altisteita, sairauden eteneminen saattaa pysähtyä, ja sairaudesta voi jopa toipua. Oireita aiheuttavan tekijän löytäminen on kuitenkin usein vaikeaa, sillä kyseessä voi olla esimerkiksi rakennuksen piilevästä kosteusvauriosta vapautuva homemyrkky. Tämä johtaa altistumisen pitkittymiseen, jolloin sairaus pääsee etenemään pitkälle aiheuttaen yhä enemmän oireita.[20]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monikemikaaliyliherkkyyden keuhko-oireet, kuten hengenahdistus ja yskä, muistuttavat astman oireita, mutta astmalääkkeet tehoavat MCS-oireisiin paljon huonommin kuin varsinaiseen astmaan. MCS-potilaat ovat usein myös yliherkkiä lääkkeille, joten he saattavat saada lääkkeistä niin vaikeita sivuvaikutuksia, ettei niiden käyttäminen ole heille mahdollista. Antihistamiineistakaan ei ole yleensä merkittävää apua.[21]

Yli kuusikymmentä prosenttia potilaista hyötyy suonensisäisesti annetusta magnesiumista. Monet hyötyvät myös nystatiinista ja flukonatsolista, jotka ovat sienilääkkeitä. Sen sijaan masennuslääkkeistä on huomattu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä monikemikaaliyliherkkyyden hoidossa.[22] Siedätyksestä on vain harvoin apua monikemikaaliyliherkkyyden hoidossa[23] eivätkä kognitiivinen käyttäytymisterapia ja rentoutusharjoitukset vähennä potilaiden oireita[24].

Oireita voidaan vähentää välttämällä hajualtistusta ja poistamalla hajut hajuherkän oleskelutilasta.[25] Tuoksuherkkyyden puhkeamista voidaan osittain ehkäistä välttämällä altistumista voimakkaille kemikaaleille.[26] Tuoksuherkkyys voi herättää muissa henkilöissä epäasiallista suhtautumista, mutta yleensä tuoksuherkän henkilön ympäristö on mahdollista saneerata tuoksutasoltaan riittävän alhaiseksi, vaikka ei täysin oireita aiheuttamattomaksi.[27]

Monikemikaaliherkkyyteen sairastuneiden oikeusturva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monikemikaaliherkkyydelle ei löydy tautiluokitusnumeroa kansainvälisestä ICD 10 -tautiluokituksesta. Monissa maissa on otettu tämän vuoksi käyttöön kansallisia diagnoosikoodeja, joiden avulla sairastuneille on voitu myöntää sairauspäivärahaa ja muita sairausperusteisia etuuksia. Suomen kansaneläkelaitos ei hyväksy monikemikaaliherkkyyttä edelleenkään sairausloman tai kuntoutustuen perusteeksi, jonka vuoksi potilaat jäävät sairausperusteisen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry toimii aktiivisesti viranomaisten ja lääkärien suuntaan saadakseen tuoksuherkkyydelle sairauden statuksen.[28]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hannuksela, Matti. 2003. Hajusteet tuoksuvat, herkistävät ja ärsyttävät. Allergia & Astma 32 (4).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Haahtela 2003, 96-97.
  2. Hannuksela 2007. Hakupäivä 16.6.2008.
  3. Hannuksela 2008. Hakupäivä 15.10.2008
  4. Päivi Kuusela-Sirén: Kemikaaliyliherkän tarina. http://www.hajusteyliherkkyys.com/eraanYliherkanTarina.html
  5. W. J. Rea, N. Didriksen, T. R. Simon, Y. Pan, E. J. Fenyves, and B. Griffiths, “Effects of toxic exposure to molds and mycotoxins in building-related illnesses,” Archives of Environmental Health, vol. 58, no. 7, pp. 399–405, 2004
  6. Kosteusvauriot ja huono sisäilma | Hengitysliitto www.hengitysliitto.fi. Viitattu 20.3.2016.
  7. Hannuksela 2007. Hakupäivä 16.6.2008.
  8. Hannuksela 2003, 45.
  9. Taina Hyvärinen: Yliherkkyyshärkää sarvista -huippuseminaari. Allergia & astma 5/2013, s. 24.
  10. Schnakenberg et al: A cross-sectional study of self-reported chemical-related sensitivity is associated with gene variants of drug-metabolizing enzymes. Environmental Health 20076:6. http://ehjournal.biomedcentral.com/articles/10.1186/1476-069X-6-6
  11. Neurogenic inflammation and sensitivity to environmental chemicals. Environ Health Perspect. 1993 Aug;101(3):234-8. W.J. Meggs. www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1519776/pdf/envhper00373-0036.pdf
  12. Tapani Kalsi: Monikemikaaliyliherkkyyden diagnostiset kriteerit ja vallitsevuus eri maissa. Opinnäytetyö, Huhtikuu 2012. Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö.
  13. Hannuksela 2008. Hakupäivä 15.10.2008.
  14. Kemikaali(yli)herkkyys, Tuoksu(yli)herkkyys. Matti Hannukselan luentokalvo. Työterveyslaitos 14.10.2011. http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Documents/Kemikaali%28yli%29herkkyys_Hannuksela.pdf
  15. Right prefrontal cortex and episodic memory retrieval: a functional MRI test of the monitoring hypothesis. http://brain.oxfordjournals.org/content/122/7/1367.full
  16. De Luca C. et al: Biological definition of multiple chemical sensitivity from redox state and cytokine profiling and not from polymorphisms of xenobiotic-metabolizing enzymes. Toxicol Appl Pharmacol., marraskuu 2010. PubMed.
  17. Jukka Ruukki: Sadattuhannet suomalaiset altistuvat homeille – tutkijat ymmällään, miksi vain pieni osa oireilee. Helsingin Sanomat 16.5.2016. https://www.hs.fi/tiede/a1463111543063
  18. a b Katoh et al.: Application of Metabolomics to Multiple Chemical Sensitivity Research. Nihon Eiseigaku Zasshi, 2016. PubMed.
  19. Päivi Ingrid Siren: Monikemikaaliyliherkkyys eli MCS – Kuinka sairautta hoidetaan? http://www.kemikaalitutka.fi/2016/02/10/monikemikaaliyliherkkyys-eli-mcs-kuinka-sairautta-hoidetaan/
  20. Päivi Ingrid Siren: Monikemikaaliyliherkkyys eli MCS – Kuinka sairautta hoidetaan? http://www.kemikaalitutka.fi/2016/02/10/monikemikaaliyliherkkyys-eli-mcs-kuinka-sairautta-hoidetaan/
  21. Päivi Ingrid Siren: Monikemikaaliyliherkkyys eli MCS – Kuinka sairautta hoidetaan? http://www.kemikaalitutka.fi/2016/02/10/monikemikaaliyliherkkyys-eli-mcs-kuinka-sairautta-hoidetaan/
  22. Perceived treatment efficacy for comventional and alternative therapies reported by persons with multiple chemical sensitivities. Environ Health Perspect. 2003 Sep;111(12):1498-504. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1241653/pdf/ehp0111-001498.pdf
  23. Tuoksuherkkyys on todellista. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011;127(7):706-11. Matti Hannuksela ja Tari Haahtela
  24. Päivi Ingrid Siren: Monikemikaaliyliherkkyys eli MCS – Kuinka sairautta hoidetaan? http://www.kemikaalitutka.fi/2016/02/10/monikemikaaliyliherkkyys-eli-mcs-kuinka-sairautta-hoidetaan/
  25. Hannuksela 2003, 45.
  26. Hannuksela 2007. Hakupäivä 16.6.2008.
  27. Hannuksela 2003, 45.
  28. Tuoksuherkkyys on todellista. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011;127(7):706-11. Matti Hannuksela ja Tari Haahtela

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]