Tummahäränsilmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tummahäränsilmä
Naaraspuolinen tummahäränsilmä
Naaraspuolinen tummahäränsilmä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Vaarantunut [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Heinäperhoset Satyrinae
Tribus: Satyrini
Suku: Maniola
Laji: jurtina
Kaksiosainen nimi

Maniola jurtina
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Tummahäränsilmä Commonsissa

Tummahäränsilmä (Maniola jurtina) on täpläperhosiin (Nymphalidae) kuuluva päiväperhoslaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU)[2].

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tummahäränsilmän esiintymisalue ulottuu Pohjois-Afrikasta Eurooppaan ja Vähän-Aasian kautta Iraniin. Pohjoisessa sitä tavataan Etelä-Suomessa saakka ja idässä Uralille saakka. Lajin kanta Suomessa on heikentynyt muutamien vuosikymmenien aikana huomattavasti ja sitä tavataankin lähinnä Lounais-Suomessa, missä kanta on säilynyt muuta maata paremmin. Lentoaika on kesä-elokuu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tummahäränsilmän siipien kärkiväli on noin 4 cm ja siivet ovat päältä tummanruskeat. Naaraat ovat hieman koiraita suurempia ja niiden siivissä on suuri punaruskea alue. Kummallakin on etusiivessään silmätäplä.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tummahäränsilmän elinympäristöä ovat niityt ja pientareet. Laji talvehtii toukkana.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukat käyttävät ravinnokseen erilaisia heinäkasveja (Poaceae), kuten nurmikat (Poa) ja tesma (Milium effusum).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]