Tulvakääpä
| Tulvakääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Vaarantunut |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Incrustoporiaceae |
| Suku: | Liitukäävät Tyromyces |
| Laji: | fumidiceps |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tyromyces fumidiceps |
|
| Synonyymit | |
|
|
Tulvakääpä (Tyromyces fumidiceps) on Suomessa erittäin harvinainen ja uhanalainen kääpälaji. Se elää kosteissa lehtometsissä, tulvarannoilla ja yleensäkin veden läheisyydessä makaavilla puunrungoilla. Isäntäpuita ovat monet lehtipuut, kuten lepät ja vaahtera. [1][2]
Yksivuotinen itiöemä on tyypiltään pileaattinen tai puoliresupinaattinen, yleensä yksittäin tai muutaman lakin ryhminä kasvava. Tuore itiöemä on pehmeä ja vetinen, kuivana se muuttuu hauraaksi ja liitumaisesti mureneva. Mattainen yläpinta on nuorena (kerman)valkoinen ja värjäytyy kasvaessaan tyvestä aloittaen harmaaksi. Lakin reuna on terävä ja valkoinen, pillipinta valkea ja kolhiintuneista kohdistaan vihertävä. Kulmikkaita pillejä on 4-6 millimetrillä. Lohkopinnassa näkyvät erisävyisinä harmaanvalkoinen malto ja tyvestään hieman vihertävä pillikerros, käävän kokonaispaksuus on 2-3 mm. Kuivat pillit ovat kerman tai vaalean toffeen värisiä. Tulvakäävässä on hyvä kaneliin tai anikseen vivahtava hedelmän tuoksu. Vertaa kangasmetsissä kasvavaan kanadankääpään ja tuoksuttomaan harmokääpään.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 383-384. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|