Tommi Huolila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tommi Huolila
Henkilötiedot
Koko nimi Tommi Huolila
Syntynyt31. tammikuuta 1993 (ikä 31)
Salo, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Koripalloilija
Pelipaikka Iso laitahyökkääjä[1]
Pituus 198 cm
Paino 109 kg
Pelaajaura
Seurajoukkueet
2010–2011
2011–2013
2013–2014
2014–2019
Ura Basket
Salon Vilpas
Namika Lahti
Joensuun Kataja
Aiheesta muualla
FIBA

Tommi Huolila (s. 31. tammikuuta 1993 Salo[2]) on suomalainen kilpauransa päättänyt koripalloilija.

Isona laitahyökkääjänä ja korinaluspelaajana pelannut Huolila edusti pääsarjatasolla pisimpään Joensuun Katajaa jossa voitti Suomen mestaruuden vuosina 2015 ja 2017 oltuaan vuoden 2015 loppuottelusarjan ratkaisupelaajia. Katajassa Huolila pelasi myös Mestarien liigaa, EuroChallengea ja FIBA Europe Cupia.[3] Salon Vilppaan kasvatti Huolila pelasi urallaan 54 nuorten maaottelua.[4]

Seurajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huolila oli Salon Vilppaan kasvatti ja pelasi seuran juniorijoukkueissa muun muassa A-nuorten SM-sarjaa, jossa hän saavutti SM-pronssia kaudella 2010–2011. Samana kautena hän myös debytoi seuran edustusjoukkueessa Korisliigassa. Hän pelasi myös kaudella 2011–2012 A-nuorten SM-sarjaa, jossa hän oli sarjan torjuntatilaston paras (2,6) sekä levypallotilaston kolmas (10,6).[4]

Huolila edusti Salon Vilpasta vuoteen 2013 asti ja siirtyi kaudeksi 2013–2014 Namika Lahteen. Kausi oli hänen läpimurtokautensa ja hän pelasi 45 ottelua, joissa hän teki keskimäärin 3,9 pistettä ja otti 3,0 levypalloa ottelua kohden.[4]

Yhden pelikauden jälkeen Namikassa Huolila siirtyi Joensuun Katajaan.[5] Hän oli suunnitellut pysyvänsä Lahdessa, mutta sopimuksenteossa tuli vaikeuksia. Samaan aikaan Katajan pelaaja ja nuorten maajoukkuevalmentaja Petri Virtanen kysyi Huolilalta kiinnostusta siirtyä Joensuuhun, ja tämä suostui.[6] Huolila aloitti Korisliigan syyskauden hyvin, mutta nilkkavamma piti hänet sivussa pelikentiltä vuodenvaihteessa parin kuukauden ajan. Huolila harjoitteli kovaa palatessaan pelikuntoon, mutta kärsi omien sanojensa mukaan pitkään henkisestä lukosta.[7]

Kataja eteni loppuotteluihin, joiden ensimmäisessä ottelussa joukkueen vakiorotaation ainoa yli kaksimetrinen pelaaja, sentteri Tom Knight loukkaantui eikä pystynyt enää pelaamaan tulevissa otteluissa. 198-senttisenä Korisliigasentteriksi alimittainen ja ottelusarjan aikana erittäin väsyneeltä vaikuttanut Huolila siirtyi loppujen ottelujen ajaksi pelaamaan aikaisempaa suuremmalla vastuulla ja peliajalla lähemmäksi koria erinomaisilla esityksillä muun muassa puolustaen hyvin maajoukkuesentteri Tuukka Kottia.[8] Molemmat joukkueet voittivat kotiottelunsa, ja mestaruus ratkesi Joensuussa, jossa Kataja voitti pistein 88–85. Huolila teki ratkaisuottelussa 20 pistettä (2 p 9/11) ja otti seitsemän levypalloa joista kolme hyökkäyspäässä. Hänet valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi.[9][10]

Helmikuussa 2016 Huolila teki Katajan kanssa kolmen kauden mittaisen jatkosopimuksen.[11] Vuonna 2017 Kataja ja Huolila voittivat toisen Suomen mestrauutensa.[3]

Pelikausi 2018–2019 jäi Huolilan viimeiseksi. Hän koki saavansa paremmat tulot työelämästä urheilun sijaan, eikä tuntenut enää paloa koripallon pelaamiseen, jota ei oikein ollut mahdollista yhdistää työelämään. Huolila päätti myös lopettaa kilpauransa ennen kuin olisi mahdollisesti loukkaantunut vakavasti. Hän myös karsasti Korisliigan silloista neljän ulkomaalaispelaajan kiintiötä, joka söi hänen vastuutaan Katajan rotaatiossa.[12]

Huolila pelasi yhteensä 54 nuorten maaottelua. Vuonna 2013 alle 20-vuotiaiden B-divisioonan EM-kilpailuissa Suomen ja Portugalin välinen ottelu viivästyi puolella tunnilla Huolilan donkattua koritelineen rikki alkuverryttelyssä.[13] Kesäkuussa 2015 hänet nimettiin Suomen haastajamaajoukkuerinkiin.[14] Haastajamaajoukkueessa Huolila pelasi 20 ottelua 4,2 pisteen keskiarvolla.[3]

  • Suomen mestaruus 2015

Pelityyli ja ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hän pelaa kuin olisi 205-senttinen.

– Katajan päävalmentaja Pekka Salminen. [6]

Huolila oli sentterimäisesti kovaa tilanteisiin mennyt pelaaja, jonka fyysiset ominaisuudet auttoivat pelaamaan pidempiä pelaajia vastaan.[6][15] Erityisesti usein mainittiin Huolilan syliväli, josta oli hyötyä mm. levypalloissa ja puolustuksessa.[16] Kolmen pisteen heittoja Huolila ei juuri heittänyt ja onnistui niissä huonosti.[3]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]