Tomi Kaarto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tomi Kaarto (13. kesäkuuta 1972 Turku20. lokakuuta 2006 Turku) oli suomalainen kirjallisuustieteilijä.[1][2]

Kaarto opiskeli yleistä kirjallisuustiedettä ja filosofiaa Turun yliopistossa. Vuodesta 1996 hän työskenteli siellä yleisen kirjallisuustieteen assistenttina. Hän oli filosofian lisensiaatti. Kaarto laati ensimmäisen laajan julkaisunsa Mihail Bahtinin ja Michel Foucault’n kirjailijakäsityksestä. Sittemmin hänen kiinnostuksensa kohdistui etenkin Jacques Derridaan. Kaarto ehti saavuttaa Suomessa näkyvyyttä esitelmillään ja kirjoituksillaan Derridan ajattelusta ennen kuolemaansa Turussa 34-vuotiaana. Hänen viimeiseksi työkseen jäi laaja väitöskirja Derridasta.[1]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tekijän syntymä: Michel Foucault'n arkeologian kauden ja Mihail Bahtinin kirjailijakäsitys. Turku: Turun yliopisto 1998 ISBN 951-29-1211-2
  • Subjektia rakentamassa: tutkielmia minuudesta teksteissä. toim. Tomi Kaarto ja Lasse Kekki. Turku: Turun yliopisto 2000. ISBN 951-29-1829-3
  • Jacques Derrida and the question of interpretation: the phenomenological reduction, the intention of the author, and Kafka's law. Frankfurt am Main: Peter Lang 2008. ISBN 978-3-631-56005-1

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Liisa Saariluoma, Kuolleet: Filosofian lisensiaatti Tomi Kaarto Helsingin Sanomat 5.12.2006, viitattu 6.1.2023
  2. Liisa Saariluoma, Tomi Kaarto in memoriam Avain nro 4 (2006), viitattu 6.1.2023
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.