Toivo Ilmari Sorjonen
Tovo Ilmari (Immo) Sorjonen (15. huhtikuuta 1904 Ruskeala[1] – 10. elokuuta 1970 Helsinki[2]) oli suomalainen opettaja, järjestöjohtaja ja retkeilyn ja kuntoilun uranuurtaja.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sorjosen vanhemmat olivat maanviljelijä Paavo Sorjonen ja Anna Liisa Laakkonen ja puoliso vuodesta 1933 Rauni Ingeborg Öström. Sorjonen tuli ylioppilaaksi 1923 ja valmistui voimistelunopettajaksi 1930. Hän oli Suomen urheiluopiston opettaja ja taloudenhoitaja 1932–1933 ja urheilutoimittaja 1933–1935, Suomen Matkailijayhdistyksen kenttäsihteeri 1935–1943, Suomen retkeilymajajärjestön toiminnanjohtaja 1943–1945 ja Suomen Ladun yleissihteeri ja toiminnanjohtaja 1945–1969. Vuokatin Urheiluopiston johtajana Sorjonen toimi 1958–1960, Urheilijan toimitussihteerinä 1930–1932 ja Kouluvoimistelu ja -urheilun 1936–1937. Hänellä oli useita liikunta- ja urheilualan luottamustoimia, mutta myös Espoon kunnanvaltuuston jäsenyys 1946–1953 ja -hallituksen jäsenyys 1946-1956. Jälkimmäisen puheenjohtaja hän oli 1953–1954. Ansioistaan Sorjoselle myönnettiin muun muassa Suomen urheilun kultainen ansioristi.[1][2]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Urheilija, 1932, Arvo Vartia, Lauri Pihkala, T. I. Sorjonen
- Hiihtotekniikan opas: ohjekirjanen nuorille hiihdon harrastajille, 1941
- Ohjeita suksien voitelussa ja hoidossa: hiihtäjien iloksi, 1941
- Sotilaspoikien hiihtokoulutus, 1942
- Eräretkeilyn opas, 1949
- Uusi hiihtokirja, 1956, Veli Saarinen, T. I. Sorjonen
- Vuokatin urheiluopisto 1945–1960, 1960
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 827. (Viitattu 12.5.2019)
- ↑ a b Kuolleita. Helsingin Sanomat, 12.8.1970, s. 7.
|
