Suomen Matkailuliitto
Suomen Matkailuliitto oli matkailun valtakunnallinen keskusjärjestö, joka perustettiin 1887 ja ajautui konkurssiin 2001. Liiton henkilöjäseninä oli viimeisinä vuosina yli 16 000 matkailun, retkeilyn, ulkoilun, leirinnän ja laskettelun harrastajaa. Sen järjestöjäseniä olivat ulkoilu-, leirintä- ja lasketteluyhdistykset ympäri Suomen.[1]
Liitto perustettiin Suomen Matkailijayhdistyksen nimellä ”herättämään maan omissa asukkaissa ja ulkomaalaisissa mieltymystä matkustuksiin tässä maassa ja tekemään ne helpoksi, laajentaakseen siten sen luonnon ja kansan tuntemusta”.[2]
Elämäntyönsä Suomen Matkailuliiton palveluksessa vuodesta 1936 alkaen tehnyt matkailualan vaikuttaja Jorma Tolonen (1908–1967) työskenteli mm. järjestön toimistopäällikkönä, apulaisjohtajana, johtajana ja toimitusjohtajana.[3]
Laajaa hotellitoimintaa Lapissa harjoittanut ja isoja hotelli-investointeja tehnyt Suomen Matkailuliitto ajautui konkurssiin 2001 huolimatta vuonna 1997 alkaneesta yrityssaneerauksesta, johon sen hakivat Postipankki (nykyisin Danske Bank), Finnvera ja Ilmarinen.[4]
Aiemmin liiton kohteita Lapissa olivat Hotelli Pohjanhovi Rovaniemellä sekä Hetan, Kilpisjärven, Utsjoen, Ivalon ja Pallastunturin matkailuhotellit. Viime vaiheissaan liitto hoiti Lapissa enää Kilpisjärven retkeilykeskusta.[4]
Suomen Matkailuliiton tytäryhtiö oli 1930-luvulta vuoteen 1977 Matkaravinto Oy, joka oli usealla eri vuosikymmenellä Suomen suurin hotelli- ja ravintolayritys. Suomen Matkailuliitto julkaisi ”Turistina” tunnettua julkisen liikenteen aikataulukirjaa Suomen kulkuneuvot. Liitto oli muutenkin maan suurin kotimaan matkakirjallisuuden julkaisija. [2]
Matkailuliiton täyttäessä 100 vuotta koko juhlavuotta 1987 vietettiin Suomen Matkailun juhlavuotena, jonka suojelijana toimi tasavallan presidentti Mauno Koivisto. Professori Terho Sakki suunnitteli liiton 100-vuotismitalin ja liitto julkaisi yhdessä Matkailun edistämiskeskuksen kanssa Sven Hirnin ja Erkki Markkasen kirjoittaman teoksen Suomen matkailun historia: Tuhansien järvien maa.[2]
Suomen Matkailuliiton puheenjohtaja 1975–1991 toiminut professori Olavi Syrjänen nostaa Suomen Matkailuliiton ansiokkaasti täyttämiksi tehtäviksi vuosikymmenien varrella seuraavat asiat:[2]
- matkailujulkaisut, opaskirjat, esitteet ja matkailukartat
- paikalliset ja alueelliset matkailuosastot
- matkailumajat, hotellit, ravintolat ja kahvilat
- osallistuminen kansainvälisiin näyttelyihin
- oma matkatoimisto
- matkailua edistävän hevosvaunu-, linja-auto-, vene-, moottorivene- ja laivaliikenteen harjoittaminen
- matkailijapäivien järjestäminen
- matkailulehden julkaiseminen
- tilastojen pitäminen matkailijaliikennemääristä
- rautatieravintoloiden ja junien ravintolatoiminnan harjoittaminen (Matkaravinto Oy)
- valtion matkailukiinteistöjen hoitaminen
- Suomen ulkomailla toimivien matkailutoimistojen hoitaminen
- leirintämatkailun kehittäminen ja leirintäalueverkoston luominen
- retkeilyn kehittäminen, kuten Lapin retkeilyreittien viitoitus ja kunnostus
- liiton opastoimistojen perustaminen rajanylityspaikoille
- tunturioppaiden koulutus
- huonevarauskeskuksen perustaminen
- Matkailuliiton tietopankin perustaminen
- matkailumessujen järjestäminen kotimaassa
- laskettelun kehittäminen.
Suomen Matkailuliiton työtä jatkamaan perustettiin konkurssin jälkeen Suomen Matkailijayhdistys (SMY).[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Matkailuliiton loppuvuosien verkkosivutekstit yhtenä sivuna 1999-2001?. Web Archive: matkailuliitto.org. Arkistoitu 30.11.2003. Viitattu 19.9.2013.
- ↑ a b c d e Olavi Syrjänen: Suomen Matkailuliiton muutoksen vuodet (PDF) Web Archive: Suomen Matkailijayhdistys. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 17.9.2013.
- ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 27.6.1967, s. 7.
- ↑ a b 19.10.2001: Suomen Matkailuliitto konkurssiin Yle Uutiset. Viitattu 19.9.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Matkailuliitto Elonetissä Elonetissä
- Hirn, Sven & Markkanen, Erkki: Tuhansien järvien maa. Suomen matkailun historia. Gummerus, Jyväskylä 1987.