Kaarna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee puunkuorta. Sukunimen kantajia luetellaan täsmennyssivulla.
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna.
Montereynmännyn (Pinus radiata) kaarnaa

Kaarna eli parkki on puuvartisten kasvien varsia ympäröivä ja juurien sisäpuolella kasvava kerros, joka suojaa kasvin sisempiä osia vahingoittumiselta ja sairauksilta. Kaarna koostuu kahdesta kerroksesta: ilman täyttämästä korkkisolukosta ja korkkijällestä. Kaarna on välttämätöntä puun nestetasapainolle.

Kaarna imee itseensä huonosti vettä ja on vettä kevyempää eli kelluu hyvin. Metsäpalon sattuessa kaarna voi suojata puuta palamiselta, mikäli kaarna on riittävän paksu. Useille kovakuoriaisille ja muille hyönteisille kaarna tarjoaa elinympäristön.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarnaa on käytetty nuotan kannattimiin, ongenkohoihin ja kaarnaveneisiin. Nykyään kaarnaa käytetään esimerkiksi polttoaineena puunjalostusteollisuudessa, kasvualustana ja maanparannusaineena. Korkkisolujen vuoksi kaarna on hyvä äänen- ja lämmöneristäjä. Monien puiden kaarnasta saadaan parkkiaineita, joita käytetään nahan parkitsemiseen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tirri, R.; Lehtonen, J.; Lemmetyinen, R.; Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja. Otava, 1993. ISBN 951-1-11390-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kaarna.
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.