Korkki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lakattu luonnonkorkkimatto
Korkista valmistettu samppanjapullon korkki
Synteettisiä korkkeja

Korkki on eräiden puuvartisten kasvien kuoren solukoista muodostunutta korkkisolukkokerrosta, joka sisältää yli puolet tilavuudestaan ilmaa. Korkkia tuotetaan etupäässä korkkitammesta.[1] Suurin osa luonnonkorkista saadaan Portugalista, mutta myös Sardiniassa, Pohjois-Afrikassa, Espanjassa ja Ranskassa on korkkitammiviljelmiä.[2]

Korkkia käytetään mm. ääni- ja lämpöeristeenä, lattiamateriaalina, pelastusliiveissä ja pullojen sulkimina. Lisäksi siitä voi tehdä lompakoita, hattuja ja laukkuja. Portugalissa on tehdas, joka valmistaa pullonkorkkeja korkista. Nykyisin valmistetaan samanmuotoista tuotetta myös muovista. Synteettiset viinipullon korkit jäljittelevät perinteisen korkin ulkonäköä ja ominaisuuksia.

Luonnonkorkki viinipullossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1600-luvulta lähtien 1800-luvulle asti käytettiin hiottuja lasitulppia, mutta niitä käytettäessä pullo usein hajosi tulppaa irrotettaessa. Merkittäviä keksintöjä, jotka edesauttoivat korkin yleistymistä olivat puristin, jolla korkin saattoi työntää melko syvälle pulloon, lieriön muotoinen pullo, joka voitiin asettaa kyljelleen sekä korkkiruuvi.[3]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonkorkki sopii viinin kypsyttämiseen sen sisältämän vettähylkivän suberiinin vuoksi, joka pitää nesteen pullon sisällä. Myös korkin kokoonpuristuvuus tekee siitä hyvän eristeen. Jos korkki on heikkolaatuinen ja siinä on paljon huokosia, sen sisään voi kuitenkin päästä viiniä ja ilmaa, mikä huonontaa viinin laatua. Ikääntyessään ja kuivuessaan korkki myös päästää etenkin reunoistaan entistä enemmän viiniä haihtumaan ja ilmaa pullon sisään.[2]

Viiniä pidempään varastoitaessa (15–20 vuotta) täytyy korkki vaihtaa uuteen, mikäli kypsyttämistä jatketaan, koska se on silloin haurastunut.[4]

Korkkivika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos korkkiin on päässyt erään homesienen tuottamaa 2,4,6-trikloorianisolia eli TCA (C7H5Cl3O), viinissä on korkkivika ja se on pilalla. Myös erilaiset bakteerit ja sieni-itiöt voivat aiheuttaa korkkivikoja. Noin 5–8 prosenttia kaikista viinipulloista on korkkivikaisia, minkä johdosta nykyisin levykorkit, puristekorkit, muovikorkit, kruunukorkit ja kierrekorkit ovat yleistyneet viinipullojen sulkimina.[2]

Avaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonkorkilla suljettu viinipullo avataan yleensä korkkiruuvilla. Jos korkki on rikkoutunut pullon kaulan sisään, sen voi irrottaa esimerkiksi korkkipihdeillä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Altia Wines, 1/2004
  2. a b c Priewe, Jens: Viinin aika, s. 34–41. Karisto, 2001. ISBN 951-23-4205-7.
  3. Viinin tarina osio RUUKKU JA PULLO
  4. Viinin aika, Jens Priewe s. 37.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]