Korkkitammi
| Korkkitammi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fagales |
| Heimo: | Pyökkikasvit Fagaceae |
| Suku: | Tammet Quercus |
| Laji: | suber |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Korkkitammi (Quercus suber) on ainavihreä tammilaji, joka kasvaa luonnonvaraisena Lounais-Euroopassa ja Luoteis-Afrikassa.[2][3]
Korkkitammi voi kasvaa 20 metrin mittaiseksi,[2] mutta on usein kitukasvuisempi, noin 6–15 metriä. Lehdet ovat 4–7 senttimetriä pitkät, heikosti liuskoittuneet tai karkeasti hammaslaitaiset. Terhot ovat 2–3 senttimetriä pitkiä.[2] Korkkitammen kuoreen muodostuu paksu kerros korkkia.[3][4]
Korkkitammia viljellään laajalti Välimeren alueella korkkiteollisuutta varten.[4] Tärkein tuottajamaa on Portugali. Korkkia kerätään 9–12 vuoden välein samasta puusta. Korkinkeruu ei vahingoita puuta, vaan tilalle kasvaa uusi korkkikerros. Ensimmäinen korkinkeruu suoritetaan noin 25-vuotiaille puille. Työ tehdään ilman koneita. Korkkitammi elää 150–250-vuotiaaksi.[3] Sitä käytetään joskus myös koristekasvina.
Korkkitammimetsät ovat myös tärkeitä elinpaikkoja monille uhanalaisille eläimille, kuten espanjanilvekselle (Lynx pardinus) ja iberiankeisarikotkalle (Aquila adalberti).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ITIS: Quercus suber Viitattu 16.3.3019.
- ↑ a b c Coombes, Allen: Puut, s. 143. Suomentanut Jani Kaaro. WSOY, 2005. ISBN 951-0-30137-x.
- ↑ a b c Quercus suber Kew Science. Viitattu 16.3.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Quercus suber Van den Berg. Viitattu 16.3.2019. (englanniksi)
