Ero sivun ”Lauri Hämäläinen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Pikalisätty luokka Vuonna 1888 kuolleet (HotCat-työkalulla)
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Lähde + lisätietoja
Rivi 3: Rivi 3:
'''Lauri Hämäläinen''' ([[10. elokuuta]] [[1832]], [[Rautalampi]] – [[29. syyskuuta]] [[1888]], [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[säveltäjä]], [[urut|urkuri]] ja [[piano]]nvirittäjä.
'''Lauri Hämäläinen''' ([[10. elokuuta]] [[1832]], [[Rautalampi]] – [[29. syyskuuta]] [[1888]], [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[säveltäjä]], [[urut|urkuri]] ja [[piano]]nvirittäjä.


Hämäläisen vanhemmat olivat [[Sumiainen|sumiaislaislähtöinen]] seppäisä Johan Gabriel Hämäläinen ja äiti Anna Pynnönen. Hämäläinen opiskeli yksin, [[Tukholma]]n kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa sekä jonkin aikaa [[Oulu]]n soittokunnan kapellimestarin opastuksella. Hämäläisen perheeseen kuului vanhempien lisäksi kymmenen lasta.
Hämäläisen vanhemmat olivat [[Sumiainen|sumiaislaislähtöinen]] seppä Johan Gabriel Hämäläinen ja Anna Pynnönen. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi kymmenen lasta. Hämäläinen opiskeli [[Tukholma]]n kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa [[1860]]-[[1864]], toimittuaan sitä ennen jonkin aikaa [[Oulu]]n ruotuväen soittokunnassa. Opinnot päätettyään hän toimi [[Viipuri]]ssa sotilaskapellimestarina, [[Viapori]]ssa urkurina ja Meissnerin teatteriorkesterin viulistina. Helsingin Vanhan kirkon urkuri hän oli [[1871]]-[[1888]].


Hämäläiselle myönnettiin opiskeluaikoina valtion rahallista tukea. Hänen tuotantoonsa kuuluu mm. yksinlauluja, kuten ''Kuhun taidan verrata''. Hänen säveltämiään olivat myös ''Turun marssi'' sekä laaja urkutuotanto. Hämäläinen oli vuodesta [[1875]] lähtien naimisissa Emma Fredrika Kekonin kanssa. Hän toimitti vuonna [[1868]] ilmestyneen ''Suomalaisia kansanlauluja ja tanssia'' -teoksen.
Hämäläisen sävellyksiin kuuluu mm. yksinlauluja kuten ''Kuhun taidan verrata''. Hänen säveltämiään olivat myös ''Turun marssi'' sekä laaja urkutuotanto, josta hän julkaisi kokoelmat ''Orgelmusik för kyrkan'' vuonna [[1874]] ja ''Helmivyö'' vuonna [[1878]]. Hän myös toimitti vuonna [[1868]] ilmestyneen ''Suomalaisia kansanlauluja ja tanssia'' -teoksen. Hämäläinen opetti muun muassa [[Oskar Merikanto]]a.
Lauri Hämäläinen toimi Helsingissä Vanhan kirkon urkurina vv. 1871-1888.


Hämäläinen opetti mm. [[Oskar Merikanto]]a. Hän kuoli Helsingissä 56 vuoden iässä vuonna 1888.
Hämäläinen oli naimisissa vuodesta [[1875]] Emma Fredrika Kekonin (k. [[1931]]) kanssa.


== Lähteet ==
==Lähteet==
* ''Suomen säveltäjiä'', osa I (toinen painos, 1965), [[WSOY]], toimittanut [[Einari Marvia]].
* ''Suomen säveltäjiä'', osa I (toinen painos, 1965), [[WSOY]], toimittanut [[Einari Marvia]].
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 320

{{Tynkä/Säveltäjä}}


{{DEFAULTSORT:Hämäläinen, Lauri}}
{{DEFAULTSORT:Hämäläinen, Lauri}}

Versio 24. maaliskuuta 2011 kello 22.15

Tämä artikkeli käsittelee 1800-luvulla elänyttä säveltäjää. Lauri Hämäläinen on myös Kemopetrol-yhtyeen basisti.

Lauri Hämäläinen (10. elokuuta 1832, Rautalampi29. syyskuuta 1888, Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, urkuri ja pianonvirittäjä.

Hämäläisen vanhemmat olivat sumiaislaislähtöinen seppä Johan Gabriel Hämäläinen ja Anna Pynnönen. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi kymmenen lasta. Hämäläinen opiskeli Tukholman kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa 1860-1864, toimittuaan sitä ennen jonkin aikaa Oulun ruotuväen soittokunnassa. Opinnot päätettyään hän toimi Viipurissa sotilaskapellimestarina, Viaporissa urkurina ja Meissnerin teatteriorkesterin viulistina. Helsingin Vanhan kirkon urkuri hän oli 1871-1888.

Hämäläisen sävellyksiin kuuluu mm. yksinlauluja kuten Kuhun taidan verrata. Hänen säveltämiään olivat myös Turun marssi sekä laaja urkutuotanto, josta hän julkaisi kokoelmat Orgelmusik för kyrkan vuonna 1874 ja Helmivyö vuonna 1878. Hän myös toimitti vuonna 1868 ilmestyneen Suomalaisia kansanlauluja ja tanssia -teoksen. Hämäläinen opetti muun muassa Oskar Merikantoa.

Hämäläinen oli naimisissa vuodesta 1875 Emma Fredrika Kekonin (k. 1931) kanssa.

Lähteet

  • Suomen säveltäjiä, osa I (toinen painos, 1965), WSOY, toimittanut Einari Marvia.
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 320